Kirjaasi on koostettu tapahtumien kulku ennen Scandinavian Starin katastrofia, sen aikana sekä sen jälkeen. Miten kuvailisit autolauttaa, joka lähti Oslosta merelle 6. huhtikuuta 1990?
Scandinavian Star ja sen miehistö eivät olleet valmiit kuljettamaan matkustajia. Asia on yksinkertaisesti niin. Alus oli kokenut kovia ja sitä oltiin yhä kunnostamassa, kun se otettiin reittiliikenteeseen.
Turvallisuuden laiminlyönti oli silti pahinta. Skuld-vakuutusyhtiön piti tehdä sopimus vastuuvakuutuksesta, ja sen tekninen johtaja kävi tarkastamassa aluksen kaksi viikkoa ennen sen käyttöönottoa.
Hänen mukaansa useat palo-ovet eivät toimineet ja autokannen sprinklerit olivat ruosteisia. Pelastusveneistä puuttui moottoreita. Hätäpoistumisteiden ja palo-ovien kyltityksiä ei ollut sen paremmin tanskaksi kuin norjaksikaan.
Käytävillä lojui patjoja ja sängynpohjia, ja vuodevaatteita sekä rakennusmateriaaleja oli sikin sokin kaikkialla. Skuldin tekninen johtaja ei halunnut vakuuttaa alusta ennen puutteiden korjaamista, sillä se oli liian vaarallinen matkustajaliikenteeseen.
Skuld vakuutti silti aluksen paljastamatta asiaa tekniselle johtajalleen. Valtaosa miehistöstä oli portugalilaisia, ja vain harvat heistä osasivat englantia, joten heidän oli hankala keskustella muiden miehistön jäsenien tai matkustajien kanssa.
Alus haluttiin reitilleen niin nopeasti, että miehistön jäseniä värvättiin ilman sopivaa koulutusta tai osaamista. Useat portugalilaiset työntekijät olivat ensi kertaa työssä merellä.
Kuka sinun arviosi mukaan sytytti ensimmäisen tulipalon – vuodevaatepinon hytin 416 edustalla kannella neljä? Olisiko se voinut olla tanskalainen autonkuljettaja Erik Mørk Andersen? Entä selvisikö koskaan se, miksi vuodevaatteita ylipäätään oli hyttikäytävässä?
Tämä kuuluu edelleen tapauksen selvittämättömiin mysteereihin. Tulipalojen sytyttämisestä on lukuisia teorioita, mutta haluan tukeutua toimittajana tosiasioihin ja asiakirjoihin.
Varmaa on, että käytävälle oli heitetty sininen peitto ja vuodevaatteita hytin 416 lähelle. Todistajanlausunnoista ilmeni myös, että eräs matkustaja oli heittänyt ylimääräiset vuodevaatteet samaan käytävään. Sen enempää ei tiedetä ensimmäisen palon sytyttäjästä.
Kuinka kuvailisit miehistön jäsenten pelastus- ja palonsammutustaitoja?
Lähes kaikki meni pieleen, kun lautalla sytytettiin tulipaloja yöllä 7. huhtikuuta. Miehistön on tavallisesti pakko osallistua tulipalo- ja pelastusharjoitukseen ennen kuin alus otetaan reittiliikenteeseen.
Varustamo ja kapteeni löivät harjoittelun laimin, joten miehistö ei tiennyt tehtäviään tulipalon tapaisen onnettomuuden sattuessa. Jokaiselle miehistön jäsenelle oli kyllä määritetty työvuoroluettelossa omat tehtävänsä, mutta heitä ei ollut perehdytetty niihin mitenkään.
Kukaan ei tiennyt, mikä pelastusveneistä oli juuri hänen vastuullaan tai kenen pitäisi huolehtia tulipalon sammuttamisesta ja savusukeltamisesta.
Edes autolautan portugalilainen palopäällikkö ei tiennyt, mitä reittiä hänen olisi pitänyt kulkea laivan kansilla, kun hänen piti tehdä sille rutiinitarkastus öiseen aikaan merellä. Hänen piti valita reittinsä itse.
Ensimmäisten tulipalojen jälkeen – joista toinen oli tappava – autolautalla syttyi vähintään kaksi muuta tulipaloa. Sytytettiinkö ne tutkimustesi mukaan tahallaan vai johtuivatko ne aluksen kuumuudesta ja syttyivät itsekseen?
Tämä kuuluu tapauksen tärkeimpiin selvittämättömiin kysymyksiin. Norjan poliisin mukaan on todennäköistä, että myöhemmät palot ovat syttyneet tappavan tulipalon seurauksena uudelleen leimahtamalla, mutta palotutkijat ovat erimielisiä.
Epäiltyjen määrä on varsin pieni, mikäli kaksi uutta tulipaloa, jotka syttyivät noin 12 ja 24 tuntia tappavan tulipalon jälkeen, sytytettiin tahallaan.
Matkustajat ja miehistö oli tuolloin evakuoitu aluksesta. Laivan kapteeni ja kolme muuta miehistön jäsentä palasivat kuitenkin alukselle auttamaan palomiehiä liikkumaan sen sisällä. Ruotsalaisen palopäällikön mukaan kaksi miehistön jäsentä – konemestari ja sähkömies – esti hänen pelastustoimiaan muun muassa vääriä tietoja antamalla.
Sitten miehet poistuivat alukselta, eikä palopäällkkö löytänyt heitä enää. Miehistön jäsenet kertoivat myöhemmin olleensa palopäällikön kanssa eri mieltä siitä, miten tulipalo pitäisi sammuttaa.
Vaikuttiko tapauksen puutteelliseen selvittämiseen mielestäsi se, että Norjan poliisi keskittyi niin varhain kuorma-autonkuljettaja Erik Mørk Anderseniin oletettuna tulipalon sytyttäjänä?
Aivan varmasti. Norjan poliisin vastuulla oli tulipalon sytyttäjän selvittäminen eikä se nähnyt metsää puilta, koska Erik Mørk Andersen oli tuomittu aiemmin tuhopoltoista Tanskassa.
Poliisilla oli aivan aluksi muitakin epäiltyjä, mutta alustavat tutkimukset eivät tuottaneet tuloksia, joten Erik Mørk Andersenin nimi nostettiin esiin kuin taikaiskusta – vaikka mitkään todistajanlausunnot tai tekniset todisteet eivät viitanneet hänen syyllisyyteensä.
Todisteiden puutetta ei tuotu koskaan julkisesti esiin. Norjan viranomaiset eivät järjestäneet tuhopoltosta oikeudenkäyntiä, koska Mørk Andersen kuoli autolautalla. Tämä kuuluu koko tapauksen suurimpiin skandaaleihin.