Vampyyri haudattiin viikate kaulallaan

Uusi löytö osoittaa, että verta imevän aatelisnaisen pelko sai yhteisön menemään äärimmäisyyksiin 1600-luvulla.

Uusi löytö osoittaa, että verta imevän aatelisnaisen pelko sai yhteisön menemään äärimmäisyyksiin 1600-luvulla.

Mirosław Blicharski/Aleksander Poznań

Hieno silkkihattu oli ensimmäinen asia, jonka puolalaiset arkeologit huomasivat löydettyään 1600-luvulla kuolleen naisen haudan. Sitten heidät silmänsä rävähtivät hämmästyksestä ammolleen. Bydgoszczin kaupungissa noin 250 km Varsovasta luoteeseen olevassa haudassa oli näet myös viikate.

Silkkihattu kertoi haudan kuuluvan yläluokkaiselle naiselle, mutta viikate viestitti jotain aivan muuta.

”Viikate ei ollut lappeellaan vainajan vierellä vaan hänen kaulansa päällä niin, että jos vainaja yrittäisi nousta, terä katkaisisi hänen kaulansa”, kertoo kaivauksia johtanut professori Dariusz Poliński Torunin Nicolaus Copernicus -yliopistosta.

Vainajan tarkempi tutkimus paljasti, että naisella oli ulkonevat hampaat, mikä riitti ehkä leimaamaan hänet vampyyriksi 1600-luvun Puolassa.

© Mirosław Blicharski/Aleksander Poznań

Viikate suojeli vampyyriltä

Arkeologien mukaan kaulalle asetettu viikatteen terä saattoi merkitä vain yhtä asiaa: puolalaisen aatelisnaisen haudanneet ihmiset pitivät häntä vampyyrinä.

Lisäksi hautaajat olivat kiinnittäneet vainajan varpaaseen riippulukon symbolisena yrityksenä vangita hänet ikiajoiksi hautaan. Näin he halusivat estää häntä nousemasta ja vainoamasta heitä

Professori Polińskin mukaan löytö on hyvin epätavallinen:

”Yleensä elossa olevat yrittävät suojautua kuolleilta leikkaamalla heiltä pään tai jalan. Joskus vainaja haudattiin kasvot alaspäin niin, että he saattoivat purra multaa, ja joskus heidät poltettiin tai murskattiin kivellä.”