Torahampaat, punaiset silmät ja pitkä musta viitta. Tällaiseksi useimmat ihmiset luultavasti mieltävät maailman tunnetuimman vampyyrin, Draculan, jonka kirjailija Bram Stoker loi vuonna 1897.
Kuvitteellisen verenimijän takana on kuitenkin romanialainen ruhtinas Vlad III. Hän oli pahamaineisen julma, ja useat lähteet kertovat, että Seivästäjä, kuten häntä myös kutsuttiin, jopa itki verikyyneleitä.
Nyt uusi tutkimus 600 vuotta vanhoista proteiineista kolmesta hänen kirjeestään osoittaa, että myytti saattaa olla totta.
Vanhat proteiinit vahvistavat ruhtinaan kyynelten verenpunaisuuden
Vlad III:n julmuus teki hänestä pahamaineisen jo omana aikanaan. Historioitsijat ovatkin suhtautuneet varauksella aikalaislähteiden karmeisiin kuvauksiin ruhtinaasta – kuten siihen, että hän olisi itkenyt verikyyneleitä.
Analytical Chemistry -lehdessä julkaistu uusi tutkimus osoitti kuitenkin, että Vlad Dracula kärsi tietystä sairaudesta.
"Hän todennäköisesti kärsi ainakin viimeisinä elinvuosinaan hemolakriaksi kutsutusta sairaudesta, joka tarkoitti sitä, että hän saattoi itkeä verensekaisia kyyneleitä", kirjoittavat tutkijat Catanian yliopistosta.
Sairaus johtuu silmien tulehduksesta tai vahingoittumisesta, joka avaa reitin veren pääsylle kyynelkanavaan.
Tutkijat raaputtivat uudella hellävaraisella tekniikalla proteiineja kolmesta kirjeestä, jotka Vlad lähetti vuosina 1457 ja 1475. Sitten he analysoivat noin 500 proteiinia ja hylkäsivät ne, jotka eivät olleet peräisin ihmisiltä.
Suurin ryhmä saman henkilön – joka tutkijoiden mukaan oli todennäköisesti Vlad III – proteiineja paljasti, että kirjeiden lähettäjä kärsi kurkku- tai ihotulehduksesta ja hemolakriasta.
Tutkijat analysoivat muun muassa tämän Vlad III Draculan vuonna 1457 lähettämän kirjeen. He raaputtivat uuden tekniikan avulla vanhasta asiakirjasta irti noin 500 proteiinia.
Verenhimoinen ruhtinas seivästi tuhansia sotavankeja
Vlad III oli Etelä-Romanian alueella sijaitsevan Valakian ruhtinas kolmen lyhyen kauden ajan.
Hän syntyi noin vuonna 1430 Vlad II:n toiseksi vanhimpana poikana. Vlad II:n lempinimi oli Dracul, koska hän oli Lohikäärmeen ritarikunnan ritari, joka taisteli muslimeja eli ottomaaneja vastaan.
Poika nimitti siksi itseään Draculaksi, mikä tarkoittaa "Draculin poikaa", ja hän jatkoi isänsä kiivasta taistelua turkkilaisia naapureitaan vastaan.
Verenhimoista Vlad III:sta pelättiin erityisesti ottomaaneja vastaan käydyissä sodissa. Hän määräsi tuhansia sotavankeja lävistettäviksi pitkiin seipäisiin, minkä vuoksi hän sai lempinimen Țepeș – ”Seivästäjä".
Myös saksit, jotka tukivat Vladin veljiä taistelussa Valakian valtaistuimesta, saivat tuntea ruhtinaan vihan seipään nokassa.
Naisia tai lapsiakaan ei säästetty, ja Vlad Draculan uskotaan olleen vastuussa jopa 100 000 teloituksesta 50 elinvuotensa aikana.