Vuosina 2014–2018 Bizmounen luolassa Marokon Atlantin puoleisella lounaisrannikolla tehtiin arkeologisia kaivauksia. Luolasta, joka oli ollut asuttu kivikaudella 142 000–150 000 vuotta sitten, löytyi muun muassa 33 kotilon kuorta. Ne eivät vaikuttaneet ensin kovin kiinnostavilta, mutta nyt niitä pidetään sensaationa.
Yhdysvaltalainen tutkijaryhmä on nimittäin tullut siihen tulokseen, että vain 1,25 senttimetrin mittaiset kotilot ovat itse asiassa maailman ensimmäiset helmet.
”Emme tiedä, mitä ne symboloivat, mutta ne olivat selvästi symbolisia esineitä, joita kannettiin niin, että muut ihmiset pystyivät näkemään ne”, Arizonan yliopiston antropologian professori Steven Kuhn selittää.
Bizmounen luola on Marokossa noin 120 kilometriä Agadirista pohjoiseen.
Minimaaliset jäljet ratkaisivat
Kotiloissa oli pieniä luonnostaan syntyneitä reikiä. Tutkijat havaitsivat kuitenkin myös, että helmiäinen oli kulunut reikien ympärillä – mikä johtui todennäköisesti siitä, että reikien läpi oli työnnetty nyöri.
Kuorista löydetyt okran eli punaisen väriaineen jäännökset viittasivat selvästi siihen, että kotilot oli jossain vaiheessa värjätty.
Tämä sai tutkijat tulemaan siihen tulokseen, että kyse oli korusta.
Jos kotilot todella olivat helmiä, ne ovat vanhin todiste siitä, että ihminen ei koristautunut vain maalaamalla ihoaan vaan käytti myös kaula- ja rannekoruja ja muita koristeita.