Roomassa gladiaattorit taistelivat myös härkiä vastaan.
Härkiä on kiusattu 4 000 vuotta
Historioitsijat uskoivat pitkään, että härkätaistelut tulivat Pyreneiden niemimaalle roomalaisten valloittajien mukana vuoden 200 eaa. tienoilla.
Härkien rituaaliteurastus on kuitenkin paljon vanhempi perinne.
Vanhimmat maininnat härkätaisteluista ovat peräisin babylonialaisesta Gilgameš-muinaiseepoksesta 2100-luvulta eaa.
Siinä päähenkilö Gilgameš houkuttelee ”taivaanhärän” hyökkäämään heiluttamalla kangasta, ja hänen ystävänsä surmaa sen miekallaan.
Muinaiset persialaiset harjoittivat rituaalista härkätaistelua, ja härkää on palvottu pyhänä lähes kaikissa Välimeren alueen maissa.
Ei tiedetä, milloin espanjalaiset alkoivat harrastaa härkätaistelua, mutta he pystyttivät patsaita pyhille härille jo 200 vuotta ennen roomalaisten tuloa.
Keskiaikaiset tarinat osoittavat, että 1100-luvulla härkiä vastaan taisteltiin ratsain ja härkä tapettiin keihäällä. Vasta vuonna 1726 rondalaiset matadorit alkoivat taistella jalan.
Viitta ärsyttää härkää
Härkätaisteluissa on perinteisesti käytetty punaista viittaa. Härät ovat kuitenkin puna-vihersokeita, eikä värillä ei ole niille väliä vaan ne kiinnittävät huomiota viitan liikkeeseen ja yrittävät keihästää viitan sarvillaan.
Kaareva miekka
Matadorit ovat käyttäneet estoque de toreoksi kutsuttua miekkaa 1700-luvulta lähtien. Miekan 88 sentin pituinen terä on hieman kaareva, jotta se löytää paremmin tiensä kaulavaltimoon tai sydämeen, kun matadori upottaa sen härän lapojen väliin.
Koristeellinen asu tuo onnea
Espanjalaiset kutsuvat matadorien koristeellisia pukuja nimellä traje de luces eli ”valopuku”. Matadori valitsee pukuunsa värin, jonka hän uskoo tuovan onnea.
Härkien geenit halutaan turvata
Härkätaistelun kannattajien mukaan laji auttaa suojelemaan vanhaa toro bravo -taisteluhärkäkantaa. He väittävät myös, että näytöshärät elävät hyvän elämän: ne elävät lähes villeinä ilman päivittäisiä kontakteja ihmisiin, kunnes ne 4–6-vuotiaina surmataan areenalla.
Paavikaan ei saanut härkätaisteluja loppumaan.
Paavi ja kalifi yrittivät lopettaa pakanallisen tavan
Muslimien hallitessa suurta osaa Espanjasta kalifi kielsi härkätaistelut, joita hän piti pakanallisena perinteenä.
Espanjalaisille härkätaisteluista tuli oitis keino osoittaa vastustavansa islaminuskoisten maurien valtaa maassaan.
Vuonna 1567 myös paavi Pius V yritti kieltää pakanallisina pitämänsä härkätaistelut.
Espanjalaiset kuitenkin viittasivat kiellolle kintaalla, ja Piuksen seuraaja kumosi sen.
Pikadori
Ratsastava pikadori pistelee härkää keihäällään niskaan.
Banderillero
Banderillero upottaa härän niskaan kuusi väkäteräistä piikkiä.
Matadori
Uupunut härkä hyökkää kohti matadorin viittaa. Kun härkä pysähtyy, matadori tappaa sen.
2020: Härkätaistelujen kieltäminen kiellettiin
180 000 katalonialaista allekirjoitti vuonna 2009 vetoomuksen härkätaistelujen kieltämiseksi, ja veriset näytökset kiellettiinkin Kataloniassa.
Syksyllä 2016 Espanjan korkein oikeus kuitenkin päätti, etteivät itsehallintoalueet saa kieltää ”espanjalaiseen kulttuuriperintöön” kuuluvia härkätaistelunäytöksiä, jotka keräävät Espanjassa vuosittain noin 3,5 miljoonaa katsojaa.
