Šakin varhaista versiota pelattiin Pohjois-Intiassa 500-luvulla. Tšaturanga-niminen peli oli strateginen sotapeli, jossa pelilauta esitti taistelukenttää, ja kaksi pelaajaa yritti erilaisia ominaisuuksia omaavilla nappuloilla voittaa toisensa ja surmata vastustajan kuninkaan.
Kuningatarnappula, joka oli tuolloin ”ministeri”, saattoi edetä vain ruudun kerrallaan diagonaalisti kaikkiin suuntiin. Lähetti – jota tuolloin kutsuttiin norsuksi – sai liikkua kaksi ruutua kerrallaan joka suuntaan ja hypätä muiden nappuloiden yli.
Peli levisi Intiasta 600-luvulla Persiaan, jossa sääntöjä muokattiin. Esimerkiksi persialaiset keksivät, että pelaaja huudahtaa ”šah” tai ”šah mat” (”kuningas” ja ”kuningas on kuollut”) kukistaessaan tärkeän kuningasnappulan.