Chileläisellä Carlos Caszélyilla on kyseenalainen kunnia olla ensimmäinen jalkapalloilija, joka ajettiin kentältä punaisella kortilla. Historiallinen tapaus sattui vuoden 1974 MM-kisoissa Caszélyn kaadettua 67 minuutin kohdalla rajusti Länsi-Saksan Berti Vogtin.
Punainen kortti oli otettu käyttöön jo vuoden 1970 MM-kisoissa keinona kommunikoida jalkapalloilijoiden kanssa kielimuurin yli. Idean keksi brittierotuomari Ken Aston, jolla oli kokemusta siitä, miten vaikeaa oli hallita otteluita, kun pelaajat eivät ymmärtäneet erotuomaria – eivätkä aina tajunneet, että heidät oli ajettu kentältä.
Vuoden 1966 jalkapallon MM-kisojen puolivälierissä saksalaiserotuomari Rudolf Kreitlein ajoi argentiinalaisen Antonio Rattínin ulos kentältä, mutta Rattín ei aluksi tajunnut ulosajoaan.
Kohuottelu synnytti punaisen kortin
Näin kävi vuonna 1966, kun argentiinalainen Antonio Rattín kieltäytyi poistumasta kentältä erotuomarin ajettua hänet ulos. Kymmenen minuuttia kestäneen hässäkän jälkeen poliisi saattoi Rattínin pois kentältä, ja tämä selitti myöhemmin, ettei ollut tajunnut ulosajoaan.
Pian ottelun jälkeen Aston ehdotti, että erotuomareilla olisi keltainen ja punainen kortti, joilla he voisivat viestiä pelaajille varoituksesta tai ulosajosta. Aston kertoi saaneensa idean pysähdyttyään liikennevaloihin ja oivallettuaan, että liikennevalojen värejä voitaisiin käyttää myös jalkapallokentällä.
”Järkeilin: keltainen – rauhoitu; punainen– ulos”, Aston selitti myöhemmin.
