Gorgeous George ja hänen palvelijansa Jeffries

Gorgeous George oli konnista korein

Showpainija Gorgeous George härnäsi Yhdysvaltojen konservatiivista yleisöä vaalennettuine kutreineen ja värikkäine asuineen. Viihdeurheilija ansaitsi miljoonia, mutta kuuluisuuden hinta oli kallis.

Showpainija Gorgeous George härnäsi Yhdysvaltojen konservatiivista yleisöä vaalennettuine kutreineen ja värikkäine asuineen. Viihdeurheilija ansaitsi miljoonia, mutta kuuluisuuden hinta oli kallis.

Bettmann/Getty Images, HISTORIE/montage

Los Angelesin Olympic Auditorium -areena oli ääriään myöten täynnä 11. marraskuuta 1947.

Paikalla oli 10 500 katsojaa, joiden katseet olivat nauliutuneet areenan keskellä olevaan nyrkkeilykehään. Areenalla oli jo 30 vuoden ajan nähty perinteisten nyrkkeilijöiden ja painijoiden ottavan toisistaan mittaa, mutta tänä iltana luvassa olisi huomattavasti näyttävämpää kamppailua – showpainia. Lopulta illan päätähti ilmestyi näkyviin.

”Hyvät naiset ja herrat, Gorgeous George!”, kuuluttaja ilmoitti.

Mahtipontisen marssimusiikin raikuessa George asteli punaiselle matolle, jonka hänen palvelijansa Jeffries oli levittänyt hänen eteensä. George oli 175 senttimetriä pitkä ja painoi lähes sata kiloa, ja hänen vaalennetut kiharat hiuksensa oli kiinnitetty kullanvärisillä pinneillä. Miehen lihaksikasta vartta peitti värikäs silkkinen aamutakki, ja hänen kasvoillaan oli ylimielinen virne.

”Minä olen maailman kaunein. Sinä olet liian ruma samaan kehään kanssani.” Gorgeous George, 1947

Palvelija Jeffries heitteli ruusun terälehtiä Gorgeous Georgen eli ”korean Georgen” jalkojen juureen ja suihkutteli niin kehää, tuomaria kuin Georgen vastustajaa Sam Maneckeriakin parfyymilla, jota hän kutsui ”Chanel no. 10”:ksi. Kun tuomari tarttui Georgeen esitelläkseen hänet, tähti kiljaisi:

”Irrota likaiset näppisi minusta!”

Sitten hän huusi vastustajalleen: ”Olen maailman kaunein. Sinä olet liian ruma samaan kehään kanssani!”

Yleisö buuasi ja vihelsi kuorossa blondatulle painijalle. Tänä iltana Georgea voitiin kauhistella areenan lisäksi monilla kotisohvilla, sillä ottelu näytettiin televisiossa, josta oli alkanut tulla vakiokaluste yhä useammassa amerikkalaiskodissa.

George voitti ottelun – yleisön harmiksi – ja samalla showpainin pöyhkeimmästä pahiksesta tuli maan ensimmäinen suuri TV-tähti.

”En tiedä, luotiinko minut televisiota varten ja vai luotiinko televisio minua varten”, George sanoi myöhemmin. TV teki joka tapauksessa showpainista suositumpaa kuin koskaan – ja Gorgeous Georgesta Yhdysvaltojen parhaiten ansaitsevan urheilijan.

Gorgeous George painii vastustajansa kanssa

Gorgeous George tunnettiin monista kyseenalaisista tempuistaan, mutta hän osasi tarpeen tullen myös selättää vastustajansa.

© Nara Archives/Shutterstock/Ritzau Scanpix

Vaimo vauhditti uran nousukiitoon

Painia oli harjoitettu Yhdysvalloissa jo vuosikymmeniä ennen kuin lajista ”jalostettiin” suuren yleisön viihdettä. Nykyisen showpainin juuret ovat ”Catch-as-catch-can”-painissa (”ota kiinni mistä saat”) eli koukkupainissa, joka oli lähtöisin Britanniasta, ja toisin kuin klassisessa kreikkalais-roomalaisessa painissa, siinä sallittiin myös potkut, kädenvääntö, iskut ja kuristusote.

Viihteellinen paini levisi Yhdysvalloissa, ja 1800–1900-lukujen taitteessa se kuului tivolien ja karnevaalien voimamieskilpailuihin.

1910-luvulla kukaan ei vielä epäillyt otteluiden aitoutta, mutta noin vuonna 1915 julkisuudessa alkoi kiertää tarinoita, joiden mukaan lopputulokset oli sovittu ennalta. Huhut koituivat kuitenkin lopulta lajin eduksi, kun promoottorit alkoivat mainostaa showpainia erityisenä performanssitaiteen ja urheilun sekamuotona. Lajin viihdearvo piili ensisijaisesti otteluiden näyttävyydessä – ei niinkään lopputuloksessa.

Kolme sirkuksen voimamiestä poseeraa

Varhainen showpaini kehittyi voimamiesnäytöksistä, joita alettiin esittää sirkuksissa 1800-luvulla.

© Collections.si.edu

Yhdysvaltoihin perustettiin pian showpainiliittoja, ja ottelijoiden rooliin alkoi sisältyä enemmän näyttelemistä – he esimerkiksi rikkoivat tahallaan sääntöjä kielletyillä otteilla kuumentaakseen yleisön tunteita. Kukaan ei kuitenkaan kiihdyttänyt yleisöä kiihkeämmäksi kuin kehässä konnana esiintynyt Gorgeous George.

Kun George nähtiin ensi kerran televisiossa vuonna 1947, tuolloin 32-vuotiaalla painijalla oli jo 15 vuoden kokemus alalta. Hän debytoi vuonna 1932 oikealla nimellään George Raymond Wagner ja otteli seuraavina vuosina lukuisia kollegoitaan vastaan etenkin Yhdysvaltojen eteläosissa.

Vaikka voittajasta oli sovittu ennalta, Wagner oppi nopeasti, että otteluissa saattoi saada aitoja vammoja. Irronneet hampaat sekä murtuneet kylkiluut ja selkänikamat olivat arkipäivää niin Wagnerille kuin monille muillekin showpainijoille, jotka paiskoivat toisiaan työkseen ympäri kehää.

Chief Don Eagle päällikön päähineessään

Lukuisat showpainijat kehittivät 1950-luvulla erilaisia hahmoja eli gimmickejä. Yksi suosituimmista oli syntyperäinen mohawk ”Chief Don Eagle”, joka esiintyi täydessä päällikön asussa.

© Creative Commons

Vuonna 1938 Wagnerin elämä mullistui, kun hän tapasi 27-vuotiaan tarjoilijan Bettyn. Pari meni naimisiin vain kaksi kuukautta myöhemmin showpainiesityksessä Oregonissa. Kehässä suoristettua eriskummallista vihkimistä oli tullut seuraamaan 3 500 katsojaa – 23 000 tuhannen asukkaan kaupungissa.

Aviopari toisti menestykseksi osoittautuneen esityksensä eri puolilla Yhdysvaltoja, ja yleisö uskoi aina näkevänsä vihkimisen ensimmäisinä. George ja Betty tiesivät hyvin, ettei showpainissa ollut kyse ottelun voittamisesta vaan yleisön huomion saamisesta.

Wagnerin ura ei kuitenkaan lähtenyt varsinaisesti lentoon – hän ei ollut kooltaan suurin tai tekniikaltaan taitavin painija – ja vuoden kuluttua pari eli edelleen lähes köyhyysrajalla. Silloin Betty sai idean.

”Olet aivan liian puhtoinen painija”, hän sanoi miehelleen. ”Tehdään sinusta törkeämpi!”

Gorgeous George ja hänen vaimonsa Betty

Wagnerin vaimo Betty osallistui Gorgeous Georgen hahmon luomiseen. Vuonna 1950 George Wagner muutti nimensä virallisesti ”Gorgeous Georgeksi.”

© Digital Collection of Los Angeles Public Library

Wagner omaksui kehässä konnan roolin. Hän tökki vastustajiaan silmiin, mukiloi näitä nyrkeillään ja kehitti niin raa'an kuristusotteen, että se julistettiin pian luvattomaksi. Hänet diskattiin usein otteluista likaisten temppujensa vuoksi, mutta samalla hänen maineensa showpainin pahimpana pahiksena kasvoi ottelu ottelulta.

Vuonna 1943 pari lisäsi hahmoon aivan uuden ulottuvuuden, kun Wagner asteli kehään Bettyn ja hänen äitinsä ompelemassa värikkäässä silkkimekossa. Hänen kihara tumma tukkansa oli värjätty platinanvaaleaksi ja aseteltu kullanvärillä pinneillä naiselliseksi kampaukseksi.

Yleisö ei ollut uskoa silmiään. Testosteronia uhkuvassa lajissa Wagnerin hahmo oli aivan erityisen provosoiva. Lihaskimppu pyörähteli kehässä helmat heiluen yleisön huudellessa solvauksia – Gorgeous George eli ”korea George” oli syntynyt.

The Undertaker showpainiareenalla

Pähkähallut hahmot ovat edelleen keskeinen osa showpainia. ”The Undertaker” eli ”Haudankaivaja” pystyy esimerkiksi heräämään kuolleista maagiseen uurnan avulla.

© Steve Wright Jr.

Showpainissa on oma kielensä

Gorgeous Georgen kulta-aikana 1940-luvun lopulla ja 1950-luvun alkupuoliskolla showpainista kehittyi väkivaltaista teatteria, jolle muodostui myös edelleen käytössä oleva sanastonsa.

Georgesta tuli maan rikkain urheilija

Vuoden 1947 TV-esiintymisen jälkeen Gorgeus Georgen suosio räjähti, ja hänestä tuli pian yksi Yhdysvaltojen suurimmista kuuluisuuksista. Hänen provosoiviin näytöksiinsä myytiin tuhansittain lippuja, minkä lisäksi miljoonat katsojat seurasivat esityksiä televisiosta. Georgen mahtaileva tyyli veti lajin ääreen myös poikkeuksellisen paljon naiskatsojia – arvioiden mukaan jopa 35 prosenttia hänen faneistaan oli naisia.

Aina kun George astui kehään, katsomosta alkoi sadella niin savukkeita, nappeja kuin kolikoitakin – solvauksista puhumattakaan. Joskus hänen kalliit vaatteensa varastettiin, ja raivoava yleisö repi ne palasiksi. Yleisön kiihkeät reaktiot kuitenkin vain lisäsivät vettä hahmon myllyyn.

Hän saattoi esimerkiksi viikata aamutakkiaan pitkällisesti ennen ottelua vain yleisöä härnätäkseen tai kaataa tuopillisen olutta huutavan katsojan päälle – yleisö ei tosin tiennyt, että huutaja oli oikeasti Georgen palkkaama avustaja.

Näe Gorgeous George astumassa kehään:

Uransa huipulla George ansaitsi jopa 100 000 dollaria eli lähes 900 000 nykyeuroa vuodessa, ja hän oli Yhdysvaltojen parhaiten ansaitseva urheilija. Hänen menestyksensä poiki myös lukuisia vieläkin hullumpia hahmoja, ja pian showpainikehät alkoivat muistuttaa väkivaltaisia sirkusareenoita.

George oli otteluiden ylivoimainen yleisömagneetti, ja promoottorit pitivät huolen, että hän jatkoi voittamista.

Tammikuussa 1949 Georgella oli edessään uransa merkittävin mestaruusottelu, ja hänen oli määrä kohdata 107-kiloinen Bobby Managoff, jolla oli urheilutoimittajien sanoin ”selkä leveä kuin autotallin ovi”.

George teki ottelussa siihen asti viekkaimman temppunsa, kun hän kolmannen erän lopussa teeskenteli kaatuvansa kehässä sydänkohtauksen kourissa. Kun Managoff tuli katsomaan häntä, George singahti pystyyn ja tyrmäsi Managoffin hurjalla iskulla.

”Voita jos voit, häviä, jos se on tarpeen, mutta huijaa aina!”, Gorgeous Georgen tunnuslause kuului.

Alkoholi teki lopun urasta

Vuoden 1949 ottelusta tuli Georgen uran huippuhetki, jota hän kuvaili muutamaa vuotta myöhemmin seuraavasti: ”Kun tanssahtelin kohti kehää, sain elämäni suurimmat aplodit. Meteli oli niin mahtava, ettei ottelua pystytty kuuluttamaan. Olin sensaatio.”

Samana vuonna hänet palkattiin jopa konnan rooliin Hollywood-elokuvaan Alias the Champ. Showpainihuuma oli saavuttanut maassa tuolloin jo uskomattomat mittasuhteet, mutta 1950-luvulla Georgen koreat kulissit alkoivat rakoilla.

Vuonna 1951 hän erosi vaimostaan Bettystä, ja hänen alkoholinkäyttönsä riistäytyi hallinnasta.

Juomisella oli vakavat vaikutukset showpainitähden uralle. George unohti tulla paikalle otteluihinsa, ja hänen kuntonsa alkoi rapistua.

Gorgeous George naiseksi pukeutuneena

Georgella oli yli sata näyttävää asua, eikä hän väittämän mukaan otellut koskaan kahdesti samassa asussa.

© Bettmann/Getty Images

Huonoina päivinään Gorgeous George pysyi humalatilansa tähden hädin tuskin pystyssä kehässä. Vuonna 1959 showpainin pöyhkeä pahis koki uransa pahimman tappion hävitessään ottelun vanhalle vihamiehelleen Whipper Billy Watsonille. Hävinneen Georgen oli annettava vastustajan leikata hänen kuuluisat platinanvaaleat kutrinsa 20 000-päisen yleisön ja miljoonien TV-katsojien edessä.

Tappio symboloi tavallaan showpainimaailman suurimman konnan uran päättymistä. George otteli seuraavina vuosina enää vain harvoin, ja hän menetti toistamiseen hiuksensa hävittyään naamiota käyttäneelle ”The Destroyer”-hahmolle vuonna 1962. Ottelu jäi hänen viimeisekseen.

Vain vuotta myöhemmin, jouluaattona 1963, George joutui sairaalaan rintakipujen vuoksi. Hän kuoli kahden päivän kuluttua sydänpysähdykseen 48-vuotiaana.

Gorgeous Georgen vaikutus näkyy edelleen. Nykyinen viihteellinen showpaini hurjine hahmoineen, kuten Hulk Hogan 1980-luvulla, perustuu pitkälti Georgen hahmoon. Antisankari teki provosoinnista taidetta ja tasoitti tietä viihteelle, jossa huomion herättäminen – hyvässä ja etenkin pahassa – on arvokkain taito.