Ooppera A–Z

Yhden laulajan usein musiikin säestyksellä esittämä pitkähkö soolo-osuus. Sana tulee italian ilmaa tarkoittavasta sanasta aria.

Matalimmasta miesäänestä käytetty nimitys. Bassoja on eri tyyppejä, esimerkiksi basso profondo (syvä) ja basso buffo (koominen).

Korkein sävel, jonka korkeimmat äänet, sopraano tai tenori, pyrkivät saavuttamaan. Ja ei; kaikki kristallilasit lähistöllä eivät hajoa laulajan kajauttaessa korkean c:n.

Musiikkiesitys, joka keskittyy kahteen henkilöön. Duodraamat olivat suosittuja 1700-luvulla ja 1800-luvun lopulla. Ludwig van Beethovenin ainoa ooppera Fidelio lukeutuu duodraamoihin.

Kun laulaja esittää laulamansa aarian uudelleen yleisön pyynnöstä, sitä kutsutaan encoreksi. Joskus encoreja pyydetään useita, ja vuonna 1786 Itävallan keisari Joosef II kielsi encoret oopperassa Figaron häät esityksen venyessä liian pitkäksi.

Näytöksen tai oopperan loppukohtaus, jossa näyttämöllä ovat usein kaikki oopperan laulajat.

”Suuri ooppera”, Pariisissa 1800-luvun lopulla kukoistanut oopperan muoto. Siinä oli yleensä näyttäviä lavasteita ja erikoisefektejä, jotka saatiin aikaan esimerkiksi silloisen uutuuden, sähkövalon, avulla.

Naisen esittämä miesrooli. Naiset laulavat esimerkiksi miesrooleja, jotka on alun perin kirjoitettu kastraattilaulajille.

Oopperan orkesterin näytösten tai kohtausten välissä soittama musiikkikappale.

Ruotsalainen Jenny Lind (1820–1887) oli yksi 1800-luvun kuuluisimmista oopperalaulajista. Hän konsertoi ympäri maailmaa ja opetti myöhemmin laulua Lontoon Royal College of Musicissa.

Miespuolinen laulaja, joka on kastroitu ennen murrosikää pojan kirkkaan, korkean lauluäänen säilyttämiseksi.

Oopperan teksti. Libretto on italiaa ja tarkoittaa ”pientä kirjaa”.

Sopraanon ja alton välissä oleva naisääni. Tämän äänialan kappaleet on kirjoitettu monesti noidille, viisaille vaimoille ja viekkaille viettelijättärille.

Puccinin Turandot-oopperan aaria, jonka nimi merkitsee ”älköön kukaan nukkuko”. Aaria kuului italialaistenori Luciano Pavarottin (1935-2007) vakiorepertuaariin ja sai aina valtavat suosionosoitukset.

Sana ouverture tulee ranskan kielen avaamista tarkoittavasta sanasta ja tarkoittaa oopperan alkusoittoa. Se kiinnittää katsojien huomion ja esittelee oopperan teeman ennen kuin laulajat astuvat lavalle.

Italiankielisillä sanoilla prima donna eli ”ensimmäinen nainen” kutsutaan oopperan johtavaa naislaulajaa. Käsitettä käytetään nykyään joskus myös oikullisista ja hienostelevista ihmisistä.

Vuonna 1705 perustettu Queen’s Theatre oli Lontoon johtava oopperatalo 1700- ja 1800-luvuilla.

eli korrepetiittori on harjoituspianisti eli musiikki- ja tanssiharjoitusten pianosäestäjä ja laulujen harjoituttaja.

Oopperan naislaulajien korkein ääniala, jota käytetään usein sankarittaren roolissa. Sopraanot jaetaan esimerkiksi dramaattiseen, lyyriseen, koloratuuri- ja spintosopraanoon. Dramaattinen sopraano voi soida helposti jopa sadan hengen orkesterin yli.

Korkein miesääni. Kolme tenoria, José Carreras, Plácido Domingo ja Luciano Pavarotti, tulivat kaikille tunnetuiksi heidän esiinnyttyään televisioidussa konsertissa jalkapallon MM-kisojen yhteydessä vuonna 1990.

Tulee latinan kielen sanasta unisonus, joka tarkoittaa yksiäänistä tai monotonista. Siinä useampi laulaja laulaa samaa kappaletta samassa sävelkorkeudessa tai oktaavin parin erolla toisistaan.

Lauluäänen sävelkorkeuden nopeaa vaihtelua. Tekniikan avulla oopperalaulaja voi saada äänensä kantamaan orkesterin soiton yli.

Jos oopperassa soi xylofoni eli ksylofoni, se on tehty vuoden 1893 jälkeen, jolloin tämä soitin esiintyi ensimmäisen kerran oopperassa.

Oopperat ovat usein yltiödramaattisia, kuten Yerma (autiomaa espanjaksi). Ooppera kertoo naisesta, joka surmaa miehensä, koska ei onnistu tulemaan raskaaksi.

Espanjalainen 1600-luvulta juontuva oopperatyyli rikkoo perinteen, jonka mukaan oopperan repliikit lauletaan. Zarzuela kehittyi puhenäytelmistä, joihin liitettiin laulua, tanssia ja musiikkia.