Käsiala paljasti Munchin
Tuoreen norjalaistutkimuksen mukaan huhu pitää paikkansa. Huuto on Oslossa Norjan kansallismuseossa, ja koronasulun aikaan taidetutkijoilla oli mahdollisuus tutkia tarkemmin kirjoitusta, joka edelleen näkyy himmeänä taulussa. Tutkimuksessa käytettiin apuna uutta tekniikkaa.
”Ei ole epäilystäkään siitä, että kirjoitus on Munchin tekemä. Sekä minä että kollegani olemme tutkineet kirjoitusta tarkasti, ja infrapunakuvien avulla pystyimme vertaamaan tekstiä Munchin päiväkirjojen ja kirjeiden kirjoitukseen”, selittää kansallismuseon kuraattori Mai Britt Guleng.
Munch pelkäsi hulluutta
Guleng uskoo Munchin kirjoituksen olleen ironinen kommentti, jolla hän vastasi itseensä kohdistuneisiin loukkaaviin väitteisiin. Kun Huuto esiteltiin Norjassa ensimmäistä kertaa vuonna 1895, se sai osakseen paljon kritiikkiä, ja joku arvostelija totesi, että Munch ei voinut olla aivan ”tervejärkinen”. Maalauksen teksti on kirjoitettu ilmeisesti samana vuonna.
Edvard Munch (1863–1944) pelkäsi koko elämänsä menettävänsä mielenterveytensä. Sekä hän että hänen sisarensa kärsivät masennuksesta.