Harvoja maalauksia on tutkittu yhtä tarkasti kuin Leonardo da Vincin kahta kuuluisaa mestariteosta: Mona Lisaa ja Viimeistä ehtoollista.
Mutta nyt kemistit ja taideasiantuntijat paljastivat, että maalauksissa piilee uusi ja myrkyllinen salaisuus.
Asiantuntijat ovat löytäneet Mona Lisasta ja Viimeisestä ehtoollisesta otetuista näytteistä jälkiä plumbonakriitista kemiallisten analyysien sekä röntgen- ja infrapunaspektroskopian avulla.
Kyseessä on erityisen myrkyllinen aine, joka syntyi kemiallisena reaktiona, kun da Vincin maalin sisältämään öljyyn sekoitettiin pieniä määriä lyijyä. Kuuluisa taidemaalari näyttää halunneen saada tämän reaktion aikaan määrätietoisesti.
Ehti paljon ennen Rembrandtia
Tutkijoiden mukaan da Vinci sai reaktion aikaan kokeilemalla lyijydioksidin käyttöä maalissaan. Kun maaliin muodostuu plumbonakriittiä, se kuivuu nopeammin. Asiantuntijat uskoivat aiemmin hollantilaisen taidemaalarin Rembrandtin keksineen tekniikan vasta 1600-luvulla.
Uusien analyysien mukaan tekniikan on kuitenkin voinut hyvinkin keksiä jo da Vinci.
"Kaikki Leonardolta peräisin oleva on hyvin mielenkiintoista, koska hän oli tietenkin taiteilija, mutta hän oli myös kemisti ja fyysikko. Hänellä oli paljon ideoita, ja hän teki omia kokeiluja”, Pariisin Sorbonnen yliopiston professori ja yksi uuden tutkimuksen tekijöistä Gilles Wallez kertoi uutismedia CNN:lle.
Tutkijat ovat myös tarkastelleet Leonardo da Vincin omia tekstejä. Juuri tätä tekniikkaa kuvailevia lähteitä ei ole säilynyt, mutta tekstit osoittavat, että da Vinci tunsi plumbonaakriitin. Hän kuitenkin suhtautui aineen myrkyllisyyteen kepeästi suositellen sitä ihon ja hiusten hoitoon.
New Yorkin Metropolitan Museum of Artin italialaisen taiteen asiantuntija Carmen Bambach kutsui löytöä "uskomattoman jännittäväksi" ja kuvaili uutta tietoa da Vincin maalausmenetelmistä "äärimmäisen tärkeäksi uutiseksi taidemaailmalle".
Mona Lisasta ja Viimeisestä ehtoollisesta otetut näytteet ovat niin mikroskooppisen pieniä, ettei niitä voi nähdä paljain silmin.