Tuoreehko arkeologinen löytö on muuttanut tutkijoiden käsitystä siitä, milloin ihmiset alkoivat tehdä taidetta. Luolassa olevat käden- ja jalanjäljet löydettiin vuonna 2018 Tiibetistä, ja ne on ajoitettu iältään 169 000–226 000 vuotta vanhoiksi.
3D-kuvassa käden- ja jalanjäljet näkyvät selvästi.
Jäljet ovat siis jopa neljä kertaa vanhempia kuin esimerkiksi Espanjan, Ranskan ja Indonesian kuuluisat luolamaalaukset, joita on tähän asti pidetty varhaisimpina esimerkkeinä ihmiskunnan tekemästä taiteesta.
Jälkiä voidaan pitää taiteena
Tiibetin löytö käsittää viisi kädenjälkeä ja viisi jalanjälkeä, jotka on painettu sittemmin kovettuneeseen pehmeään kalkkikiveen. Yhdysvaltalaisen Cornellin yliopiston asiantuntijat analysoivat jäljet ja tulivat siihen tulokseen, että ne on tehty tarkoituksella ja että sen vuoksi niitä voidaan pitää taiteena.
Perusteena on se, että jälkien sommittelu vaikuttaa harkitulta eivätkä ne ole päällekkäin. Lisäksi ne ovat paikassa, johon ne eivät ole voineet syntyä sattumalta.
Jäljet on painettu pehmeään kalkkikiveen lämmönlähteen lähellä. Kivi on ajan kuluessa kovettunut.
Löytö on kiinnostava, sillä taide yhdistetään yleensä estetiikan tajuun ja luovuuteen, mikä edellyttää aivoilta tietynlaista kehittyneisyyttä. Jäljet voivatkin todistaa, että varhaiset ihmiset pystyivät abstraktimpaan ajatteluun kuin mitä on oletettu.
Jälkien koon perusteella on arveltu, että taiteilijat ovat olleet 7–12-vuotiaita lapsia. Ei tiedetä, olivatko he nykyihmisiä vai jotakin toista ihmislajia.