Henri de Toulouse-Lautrec oli ranskalainen kuvataiteilija, joka ikuisti julisteissaan ja maalauksissaan etenkin varieteiden, bordellien ja teatterien vilkasta elämää 1800-luvun lopun Pariisissa.
Toulouse-Lautrec syntyi ranskalaiseen aatelisperheeseen 24. marraskuuta 1864 vajaat 700 kilometriä Pariisista etelään sijaitsevassa Albin kaupungissa.
Lapsena hänen molemmat jalkansa murtuivat. Ne eivät koskaan parantuneet kunnolla vaan jäivät tavallista lyhyemmiksi, mutta hänen ylävartalonsa kehittyi normaalisti.
Toulouse-Lautrecin pituus jäi 152 senttimetriin, ja hänen täytyi sopeutua elämään raajarikkona.
Ranskalainen lääkäri Robert Weismann-Netter kuvaili pyknodysostoosi-nimisen luustosairauden. Vuodesta 1962 lähtien sairautta on kutsuttu nimellä Toulouse-Lautrecin oireyhtymä.
Vamma ei estänyt häntä toteuttamasta unelmaansa tulla taiteilijaksi, ja vuonna 1880 hän sai yksityisopetusta taidemaalari René Princeteaulta.
Vuonna 1882 tuolloin 18-vuotias Toulouse-Lautrec saapui Pariisiin. Siellä hän opiskeli useissa taidekouluissa ja asettui asumaan Montmartreen, joka oli tuohon aikaan työläiskaupunginosa.
Toulouse-Lautrec sai nopeasti arvostusta taiteilijana, ja etenkin hänen Pariisin huvielämää kuvaavista julisteistaan tuli pian maailmankuuluja.
Henri de Toulouse-Lautrecin maalaus ”Punainen mylly” vuodelta 1892. Hän itse on kuvassa keskellä hieman vasemmalla.
Pariisin boheemipiirit suhtautuivat kuitenkin Toulouse-Lautreciin nuivasti. He pilkkasivat hänen vammaansa, ja Toulouse-Lautrec viettikin enemmän aikaa etenkin yläluokkaa viihdyttävien prostituoitujen seurassa.
Ulkomuodosta johtuva alemmuudentunne ja muiden taiteilijoiden väheksyntä ajoivat Toulouse-Lautrecin tarttumaan pulloon.
1890-luvun lopulla hänen alkoholinkäyttönsä lisääntyi ja hän sai syfiliksen todennäköisesti joltakulta prostituoidulta.
Alkoholi ja kuppa rappeuttivat hänen henkistä hyvinvointiaan, ja välillä hänen perheensä järjesti hänet mielisairaalaan kolmeksi kuukaudeksi.
Toulouse-Lautrec kuoli 9. syyskuuta 1901 alkoholismin ja syfiliksen aiheuttamiin komplikaatioihin. Viimeisinä sanoinaan hänen kerrotaan jättäneen jäähyväiset isälleen sanoilla ”Le vieux con!” eli ”Vanha hölmö”.
Toulouse-Lautrecin kenties kuuluisin teos ”Moulin Rouge: La Goulue” on vuodelta 1891, ja se teki Toulouse-Lautrecista kertaheitolla yhden Ranskan kuuluisimmista taiteilijoista.
Miten Toulouse-Lautrec liittyy Moulin Rougeen?
1800-luvun lopulla Pariisin Montmartren kaupunginosa tunnettiin boheemielämästään ja vilkkaista huvittelukortteleistaan bordelleineen, prostituoituineen ja sykkivine yöelämineen.
Toulouse-Lautrec oli usein nähty vieras etenkin kuuluisassa kabareeteatterissa Moulin Rougessa eli ”Punaisessa myllyssä”, jonka uskaliaat cancan-tanssiesitykset ja rento yleisö vetivät nuorta taiteilijaa puoleensa.
Suurkaupungin dramatiikka, vapaamielinen boheemi-ilmapiiri ja yksinäisyys, eristys ja vieraantumisen kokemukset värikkäiden kulissien takana olivat päällimmäisiä teemoja Toulouse-Lautrecin töissä.
Elämä Pariisin huvielämän kuvaajana vei Toulouse-Lautrecin kokonaan mukaansa. Hän kävi usein työläiskaupunginosien prostituoitujen luona ja alkoi tuntea yhteenkuuluvuutta noiden nuorten naisten kanssa.
”Malli esiintyy aina kuin täytetty nukke, mutta nämä naiset (prostituoidut, toim.) ovat eläviä! He loikoilevat sohvalla kuin villieläimet, eivät esitä vaatimuksia eivätkä ole vähänkään ylimielisiä”, Toulouse-Lautrec totesi prostituoiduista.
Henri de Toulouse-Lautrecin maalaus ”Lääkärintarkastus Rue des Moulinin bordellissa” vuodelta 1894.
Millainen Toulouse-Lautrec oli taiteilijana?
Toulouse-Lautrec oli lyhyen taiteilijan uransa aikana hyvin tuottelias. Häneltä tiedetään 5 084 piirrosta, 737 maalausta, 363 julistetta, 350 litografiaa ja 275 akvarellia – ja lisäksi on liuta tuntemattomia teoksia.
Toulouse-Lautrec tunnetaan parhaiten julisteistaan, jotka olivat usein Moulin Rouge -kabareen mainoksiksi tehtyjä tilaustöitä. Julisteita painettiin useita kappaleita ja niitä ripustettiin katujen varsille eri puolille Pariisia.
Toulouse-Lautrecin tyylille on ominaista liioittelu. Hänen teoksissaan esiintyy usein kahviloiden asiakkaita, prostituoituja ja tanssijoita, joiden piirteitä ja eleitä hän on korostanut niin, että tulos on samalla kertaa traaginen ja koominen.
Toulouse-Lautrec pukeutuneena klovniksi.
Kolme erikoista seikkaa Toulouse-Lautrecista
- Hän kehitti oman juomasekoituksen Toulouse-Lautrec oli suuri absintin ystävä ja kehitti siitä jopa oman drinkin. Vahva drinkki sisälsi absinttia ja konjakkia, ja hän antoi sille nimen ”Tremblement de Terre” eli ”Maanjäristys”.
- Hän pukeutui klovniksi Monet Toulouse-Lautrecin teokset esittävät sirkusta ja klovneja, ja pienikokoinen taiteilija ilmestyi itse usein Pariisin juhliin klovniksi pukeutuneena.
- Hänen vanhempansa olivat sukua keskenään Toulouse-Lautrecin vanhemmat olivat serkuksia. On esitetty, että hänen pienikasvuisuutensa syytä oli geneettinen virhe, joka johtui vanhempien sukulaisuudesta.
Mikä on Toulouse-Lautrecin syndrooma?
Toulouse-Lautrecin elinaikana ei tiedetty, miksi hänen jalkansa eivät murruttuaan enää luutuneet normaalisti ja hänestä tuli raajarikko.
Mahdollinen syy taiteilijan vaivaan keksittiin vasta puoli vuosisataa hänen kuolemansa jälkeen, kun ranskalainen lääkäri Robert Weismann-Netter kuvaili pyknodysostoosin, harvinaisen luusairauden, jota alettiin vuonna 1962 kutsua nimellä Toulouse-Lautrecin oireyhtymä.
Kyseessä on harvinainen geneettinen mutaatio, joka lisää kollageenin tuotantoa ja aiheuttaa luiden haurautta.
Oireyhtymää sairastaa arviolta yksi 1,7 miljoonasta ihmisestä maailmassa.