Netflix-dokumentti ”Maailman suurin taidevarkaus” kertoo Bostonissa sijaitsevaan Isabella Stewart Gardner Museumiin 18. maaliskuuta 1990 tehdyn maailman suurimman taideryöstön tarinan.
Dokumenttiohjaaja Colin Barnicle veljineen tutki vuosikaudet ryöstöä, jossa kaksi poliisiksi pukeutunutta miestä ilmaantui eräänä yönä yövartijan eteen sanoen: ”Iltaa, tämä on ryöstö.”
Varkaat sitoivat vartijan teipillä ja jättivät hänet kellariin. Sitten he leikkasivat yli kymmenen korvaamatonta mestariteosta kehyksistään – eikä niistä ole sen jälkeen nähty jälkeäkään.
Neliosaisessa dokumentissa rekonstruoidaan ryöstö tarkoin, käydään läpi FBI:n tutkimus aiheesta ja seurataan mahdollisten tekijöiden, kuten paikallisten mafiapomojen ja IRA:n jälkiä.
DOKUMENTTI TAIDERYÖSTÖSTÄ – katso Maailman suurin taidevarkaus -sarjan traileri:
Lue lisää viidestä historian suurimmasta taidevarkaudesta:
1 – Nationalisti piilotti Mona Lisan takkinsa alle
Vuonna 1913 Vincenzo Peruggia varasti Mona Lisan Louvren taidemuseosta. Hän jäi kiinni langettuaan varomattomuuttaan poliisin virittämään ansaan.
Vuonna 1913 Vincenzo Peruggia käveli Louvren taidemuseoon Pariisissa ja nosti Leonardo Da Vincin kuuluisan maalauksen Mona Lisa seinältä.
Se kävi helposti, sillä museon vartija oli mennyt ulos tupakalle. Peruggia sujautti Mona Lisan takkinsa alle ja lähti rakennuksesta.
Pariisi meni ryöstöstä tolaltaan, ja taiteilija Picassoakin kuulusteltiin tutkinnan aikana. Poliisi oli kuitenkin umpikujassa. Maalaus oli kadonnut jäljettömiin.
Parin vuoden päästä Peruggia otti yhteyttä erääseen taidekauppiaaseen. Hän kertoi, että Mona Lisa on hänen hallussaan ja että hän on valmis solmimaan siitä kaupat. Poliisi viritti Peruggialle ansan, ja tämä jäikin kiinni.
Osoittautui, että italialaisen Peruggian motiivi oli hänen maanmiehensä Leonardo da Vincin teoksen palauttaminen kotimaahansa.
Peruggia sai varkaudesta kaksi vuotta vankeutta, mutta hänestä tuli myös italialaisten nationalistien sankari.
2 – Katkera eläkeläinen kosti valtiolle
Kempton Bunton.
Vuonna 1961 eläkeläinen Kempton Bunton oli lievästi sanottuna kyllästynyt Britannian hallitukseen.
Hän oli joutunut maksamaan televisioluvan, vaikka hänen taloutensa oli heikoilla. Lisäksi Bunton oli sitä mieltä, että hallitus oli tuhlannut tarpeettomasti rahaa, kun se oli ostanut Francisco de Goyan maalauksen Wellingtonin herttuasta.
Francisco de Goyan muotokuva Wellingtonin herttuasta.
Niinpä Bunton päätti varastaa kyseisen maalauksen. Hän sai National Galleryn vartijoilta tietää, että museon hälytys kytkettiin pois päältä varhain aamulla siivouksen ajaksi.
Bunton jätti gallerian wc:n pienen ikkunan raolleen, ja seuraavana aamuna hän palasi ja sai sullottua 110-kiloisen ruhonsa siitä sisään. Hetken päästä hän palasi samaa tietä takaisin ulos Goyan maalauksen kanssa.
Myöhemmin Bunton ilmoittautui itse Scotland Yardille, ja hänet tuomittiin kolmeksi kuukaudeksi telkien taakse.
3 – Tonnien painoinen veistos varastettiin romuksi
Henry Mooren Reclining Figure 1969-70.
2,1 tonnia painavan pronssipatsaan varastamisen ei luulisi olevan helppoa.
Kuitenkin joukko varkaita onnistui vuonna 2005 tekemään juuri niin, kun he veivät mennessään Henry Mooren pronssiveistoksen Reclining Figure 1969-70.
Poliisi uskoo, että varkaat nostivat 3,6 x 2 x 2 metrin suuruisen patsaan kuorma-autoon jonkinlaisen nosturin avulla. Lisäksi he uskovat, että veistos varastettiin myytäväksi romuksi, sillä siitä ei ole ryöstön jälkeen kuulunut mitään.
4 –Ennätysvarkaus oli satojen miljoonien arvoinen
Rembrandtin ”Nainen ja mies mustissaan”.
Historian suurin taidevarkaus tapahtui 18. maaliskuuta 1990, kun Bostonin Isabella Stewart Gardner Museumista vietiin 13 maalausta.
Varkaat saivat mukaansa taidetta huimaavan 500 miljoonan dollarin arvosta.
Arvokkaiden maalausten joukossa oli muun muassa Vermeerin, Rembrandtin, Manet’n ja Edgar Degas’n teoksia.
Maalaukset ovat edelleen teillä tietymättömillä, ja niiden jäljille johtavista vihjeistä on luvattu noin viiden miljoonan euron arvoinen palkkio.
5 – Röyhkeä varas vei satoja maalauksia
Stéphane Breitwieser.
Ranskalainen Stéphane Breitwieser tunnetaan Euroopan ahkerimpana taidevarkaana. Hän on tunnustanut varastaneensa 239 maalausta yli 172 museosta eri puolilta Eurooppaa.
Istuttuaan kaksi vuotta vankilassa Breitweiser kirjoitti kokemuksistaan kirjan, jonka nimi on _Confessions d'un Voleur d'art _(”Taidevarkaan tunnustuksia”).