”Pitääkö meidän kerjätä ja hymyillä kuin kiltit tytöt saadaksemme pitää kulttuuriesineemme?” Näin kysyi Pohjois-Norjan saamelaisten tuolloinen presidentti Aili Keskitalo lokakuussa 2021. Keskitalo lähetti myös Tanskan kuningatar Margareetalle kirjeen kiinnittääkseen asiaansa huomiota.
Nyt näyttää siltä, että kirje teki tehtävänsä. Kiistan kohde eli 1600-luvulta peräisin oleva saamelaisten noitarumpu oli ollut vuodesta 1979 Tanskan kansallismuseosta lainassa Norjassa saamelaisten RiddoDuottarMuseat-museossa. Nyt saamelaiset vaativat rumpua pysyvästi takaisin.
Tanskan museoissa tapahtuma on harvinainen. Vastaavaa on siellä koettu aiemmin 14 vuotta sitten, ja esineiden palauttaminen vaatii monenlaisten tekijöiden punnitsemista:
Onko museo esimerkiksi saanut esineen käsiinsä laillisesti? Onko laillisella omistajalla sopivat tilat esineen säilytykseen?
Saamelaisten perinteinen asuinalue kattaa Pohjoismaiden pohjoisosat.
Rumpu oli tärkeä todiste oikeusjutussa
Noitarumpu päättyi Tanskaan vuonna 1692 käydyn oikeusjutun vuoksi. Siinä samaani Anders Paulsenia syytettiin noituudesta Vuoreijassa Norjassa.
Oikeudenkäynnissä saamelainen Paulsen selitti, miten rumpua voitiin käyttää kivunlievitykseen ja mitä rummun symbolit merkitsivät. Se teki rummusta tärkeän todisteen saamelaisten uskosta ja rituaaleista.
Paulsen kuoli vankilassa toisen vangin murhaamana. Koska Norja oli tuohon aikaan osa Tanskaa, rumpu tuotiin vuonna 1694 Kööpenhaminaan Kuninkaalliseen kuriositeettikabinettiin.
