Shutterstock

Pitikö Mozart mozartinkuulista?

Kondiittori Paul Fürst nimesi vuonna 1890 suklaakuulansa maailmankuulun säveltäjän mukaan puhtaasti markkinointimielessä.

Säveltäjä Wolfgang Amadeus Mozartilla ja mozartinkuu­liksi kutsutuilla suklaakon­vehdeilla on yhteistä vain nimi.

Tutkijat ovat saaneet tietoa vuonna 1791 kuolleen Mozartin ruokailutottumuksista hänen kirjeistään.

Niiden perusteella Mozart ei ollut mitenkään erityisen perso suklaalle ja muille makeille ­herkuille, vaan hän piti tuhdista ­ruuasta, kuten maksapyöryköistä ja hapankaalista.

Hän joi myös usein kaakaota, joka oli tullut Eurooppaan 1600-luvulla ja oli Mozartin aikaan lähinnä varakkaan yläluokan herkkua.

Kun kondiittori Paul Fürst vuonna 1890 muutti Mozartin synnyinkaupunkiin Salzburgiin Itävaltaan, syynä eivät olleet Mozartin ruokailutottumukset.

Fürst keksi markkinoida käsintehtyjä, pistaasimarsipaanilla ja nugaalla täytettyjä suklaakonvehtejaan ­maineikkaan säveltäjäneron nimellä.

1,3 miljoonaa käsintehtyä mozartinkuulaa vuodessa

Mozartinkuulista tuli nopeasti ­suosittuja niin Itävallassa kuin muuallakin, ja niitä esiteltiin jopa Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1900.

Siitä lähtien Fürstin perheyhtiö on myynyt mozartinkuulia erittäin hyvällä ­menestyksellä.

Nykyään yhtiö valmistaa noin 1,3 ­miljoonaa käsintehtyä mozartinkuulaa vuodessa.

Fürstin perheellä ei ole yksinoikeutta Mozartin nimeen, ja niinpä Itävallassa, Saksassa ja Sveitsissä valmistetaan paljon teollisia mozartinkuulia.

Esimerkiksi saksalainen Reber pystyy tuottamaan jopa 500  000 koneellisesti valmistettua kuulaa päivässä.