Kun Ukraina itsenäistyi Neuvostoliiton hajottua vuonna 1991, ukrainalaiset toivoivat sen merkitsevän myös maata 1 200 vuoden ajan ravistelleiden vihamielisten hyökkäysten ja levottomuuksien päättymistä.
800-luvulla Ukrainan nykyinen pääkaupunki oli Euroopan suurimman valtakunnan, Kiovan Rusin, pääkaupunki ja keskus. Mahtava Kiovan valtakunta levittäytyi nykyisten Ukrainan, Venäjän ja Valko-Venäjän alueille.
Kun Kultainen orda hyökkäsi Kiovaan 1100-luvulla, seurauksena oli sotia ja lukuisia valtiorajojen muutoksia.
Nykyinen ukrainalainen kansallinen identiteetti alkoi muotoutua vasta 1900-luvun alussa, ja Venäjän vallankumouksen sekä ensimmäisen maailmansodan päättymisen vanavedessä syntyi ensimmäinen itsenäinen Ukrainan valtio.
Itsenäisyys jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi, sillä vuonna 1922 Ukrainasta tuli osa Neuvostoliittoa.
Sekava historia aiheuttaa edelleen konflikteja
Ukrainalaisten toivo oli korkealla vuonna 1991, mutta maan levoton historia on pitänyt poliittisia jännitteitä yllä. Ukrainan itsenäisyys on ollut piikki etenkin Venäjän presidentin Vladimir Putinin lihassa. Hän on monesti puhunut Venäjästä Ukrainan ”emämaana” ja liitti näiden puheiden saattelemana Ukrainan Krimin niemimaan Venäjään vuonna 2014.
Maiden välinen ongelmallinen suhde kärjistyi helmikuussa 2022 Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan.
Venäjän presidentti käytti maiden yhteistä historiaa verukkeena aloittamalleen sodalle puheessa, jossa hän perusteli sotilaallista hyökkäystä Venäjän kansalle. Hän puhui Ukrainasta keinotekoisena valtiona, joka todellisuudessa on osa Venäjää.
Lue myös: Ukraina ja venäjä – mitä eroa?
”Nyky-Ukraina on kokonaan Venäjän luoma”, hän totesi.
Suurin osa maailmasta oli asiasta eri mieltä, ja muun muassa Euroopan unioni ja Yhdysvallat asettivat ankaria taloudellisia pakotteita Venäjälle vastatoimena Putinin hyökkäykselle Ukrainaan.