Sana diiva tulee italian kielen sanasta diva, joka tarkoittaa jumalatarta. Sanaa alettiin käyttää Italiassa myös palvotuista oopperalaulajattarista, laajan äänialan omaavista sopraanoista.
Kuuluisat laulajat esittivät luonnollisesti yleensä pääosia, joten heitä on kutsuttu myös nimellä prima donna eli "ensimmäinen nainen".
Diivojen miespuolinen vastine on divo, jota nimitystä on käytetty muutamasta parhaasta tenorista.
1910-luvulla elokuva alkoi kilpailla Italiassa suosiosta oopperoiden kanssa, ja näyttelijöistä tuli oopperalaulajien kaltaisia tähtiä.
Hollywood omi diivat
Ensimmäisenä elokuvadiivana pidetään Lyda Borellia, joka vuonna 1913 lumosi katsojat elokuvassa Ma l’amor mio non muore, "Ikuinen rakkauteni".
Pian myös Atlantin toisella puolella Hollywoodissa suosituimpia ja kauneimpia naispuolisia elokuvatähtiä alettiin kutsua diivoiksi.