Ranskalaiset arkeologit löysivät 1950-luvulla Syyriasta muinaisen Ugaritin kaupungin raunioista kasan savitauluja, joissa oli nuolenpääkirjoitusta. Tutkimuksissa ilmeni, että löytö oli paljon merkittävämpi kuin arkeologit olivat aavistaneet.
Savitaulut ajoitettiin tutkimuksissa noin vuoden 1400 eaa. tienoille, ja ne osoittautuivat muinaisen hurrilaisten kansan tekemiksi. Kun kirjoituksia tulkittiin, ilmeni, että taulut sisälsivät hymnejä hurrilaisten jumalten ylistykseksi.
Historian vanhimmat laulut ylistivät jumalia – ja vaimoa
Delfoilaiset hymnit
Vuosi: Noin 128 eaa.
Maa: Kreikka
Säveltäjät: Atheinaios ja Limenios
”Delfoilaiset hymnit” ovat kaksi kiveen kaiverrettua laulua, jotka löydettiin Delfoista seinänkappaleista. Apollon-jumalalle kirjoitettuja hymnejä laulettiin uskonnollisessa kulkueessa. Ne ovat ensimmäiset tunnetut sävellykset, joiden säveltäjät on mainittu.
Seikilos-steela
Vuosi: Noin 1–100 jaa.
Maa: Kreikka
Säveltäjä: Seikilos
Seikilos-steelassa on yksi vanhimmista lauluista, joissa on sekä sävel että sanat. Steelassa olevan kirjoituksen voi tulkita niin, että Seikilos pystytti kiven kuolleelle vaimolleen Euterpelle. Steela löydettiin vuonna 1883, ja se on nykyään Tanskan kansallismuseossa Kööpenhaminassa.
Oksyrhynkhoksen hymnit
Vuosi: Noin 200-luku jaa.
Maa: Egypti
Säveltäjä: Tuntematon
Tämä on vanhin kristillinen hymni, josta on säilynyt sekä sävelmä että sanat. Laulu oli egyptiläisestä Oksyrhynkhoksen kaupungista vuonna 1918 löydettyjen papyrusten joukossa. Siinä ylistetään mm. pyhää kolminaisuutta eli Isää, Poikaa ja Pyhää henkeä.
Taulussa oli esitysohjeet
Useimmat savitauluista olivat sirpaleina, mutta yhdessä oli jotakin tutkijoita erityisesti kiinnostavaa. Taulussa oli nimittäin täydelliset ohjeet siitä, miten yksi hymneistä piti esittää.
Tuntemattoman kirjoittajan ohjeissa neuvotaan, miten laulajan tuli laulaa hedelmällisyyden jumalatarta Nikkalia ylistävä teksti sekä miten lyyransoittajan tuli virittää soittimensa ja soittaa kappale.
VIDEO: Kuuntele historian vanhin laulu
Laulusta on monia tulkintoja
Hymni, joka sittemmin nimettiin Hurrilaiseksi hymniksi numero 6, on vanhin tunnettu sävelen ja sanat sisältävä laulu, joka on säilynyt kirjallisessa muodossa. Hurrilaiset eivät käyttäneet nykyisen kaltaista nuottikirjoitusta, joten vanhan savitaulun ohjeet eivät ole nykyihmisille aivan yksiselitteisiä.
Monet tutkijat ja muusikot ovatkin esittäneet 3 400 vuotta vanhasta hymnistä omia tulkintojaan. Yksi tunnetuimmista on vuodelta 1972, jolloin laulua 15 vuotta tutkinut Kalifornian yliopiston tutkija, assyriologian professori Anne Kilmer esitti siitä tutkimustensa perusteella oman versionsa.
Tunnettu on myös on kuuluisan saksalais-syyrialaisen säveltäjän Malek Jandalin nykytulkinta hymnistä vuodelta 2017.