Miesten korsetit ja elävät liskot: muodin hullutuksia
Ranskassa miehet ahtautuivat korsettiin mahtuakseen vartalonmyötäisiin vaatteisiinsa, ja amerikkalaisnaiset käyttivät eläviä liskoja asusteina.
Lisko käsivarrella oli suurta muotia 1890-luvulla.
1. Tonttujen tossut saivat vaikutteita saamelaisilta
Saamelaiset ovat Pohjois-Skandinavian alkuperäisasukkaita. He ovat kautta historian eläneet perinteistä paimentolaiselämää Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän Lapissa, ja he käyttivät erityisiä hiihtokenkiä liikkuessaan lumisessa tunturimaastossa.
Saamelaisten hiihtokengät ovat ehkä olleet tonttujen ja keijujen tossujen esikuva.
Tontut ja keijut ovat pohjoismaisessa mytologiassa esiintyviä hahmoja, joille on usein kuvataan jalkaan kippurakärkiset kengät.
Saamelaisia Ruotsissa Härjedalenissa 1700-luvun lopulla jalassaan kippurakärkiset kengät.
2. Epämukava asu suojasi lääkäreitä kuolemalta
Kun rutto 1600-luvulla jälleen kerran riehui Euroopassa, ranskalainen lääkäri Charles de Lorme kehitti puvun suojaamaan ruttolääkäreitä taudilta.
Ruttolääkäri erottui jo kaukaa tyypillisessä kaavussaan ja naamiossaan, ja häntä alettiin pitämään kuoleman enteenä. Naamion pitkän nokan sisään pantiin hajusteita ja rohtoja, joiden uskottiin pitävän lemut loitolla ja lääkärin hengissä.
3. Miehet käyttivät korsettia
Ranskan yläluokalle oli 1700-luvulla tärkeää näyttää solakalta, mikä nosti korsetit suureen suosioon.
Muotoilevaa alusasua eivät käyttäneet ainoastaan naiset, vaan myös miehet halusivat muokata vartaloaan niin, että se sopi tuon ajan vartaloa myötäileviin vaatteisiin ja näytti niissä hyvältä.
Korsettia käyttävät ranskalaismiehet joutuivat kuitenkin pian pilkan kohteeksi. Muut eurooppalaismiehet nimittäin pitivät naurettavana sitä, että mies tuhlaisi aikaansa peilin edessä ja vartalonsa miettimiseen.
Korsetilla uskottiin myös olevan terveysvaikutuksia, sillä se antoi tukea selälle ja selän lihaksille.
4. Naiset käyttivät asusteina eläviä liskoja
1890-luvun New Yorkissa naiset alkoivat kantaa mukanaan valjaissa olevia liskoja ikään kuin asusteena. Liskoja myytiin ”kameleontteina”, jotka vaihtoivat väriä ja sopivat asuun kuin asuun.
Eläinsuojelujärjestö ASPCA puuttui kuitenkin pian asiaan, ja se sai New Yorkin viranomaiset kieltämään liskojen myynnin.
Muotivillitys kuitenkin jatkui vuosikymmeniä muualla mantereella, ja myöhemmin muotiin tulivat myös rintakorut, joissa oli elävä kuoriainen.
5. Kaartin husaarien univormuun kuului pääkallo
Hitlerin SS-sotilaiden univormussa oli toisen maailmansodan aikaan pääkallotunnus.
Jo 1700-luvulla preussilaisten husaarien univormussa oli pääkallotunnus ristissä olevine luineen.
Tunnus symboloi sitä, että husaarit eivät pelänneet kuolemaa ja olivat valmiit uhrautumaan hallitsijan puolesta.
Muun muassa SS-joukkojen Gruppenführerinä toisen maailmansodan aikaan palvelleella Hans Heinrich Lammersilla oli pääkallomerkki koppalakissaan.