Rakkaudella, Vincent

Vincent van Gogh: mielen kaaos kanavoitui taiteeseen

Van Gogh oli kärsivä sielu kärsivässä ruumiissa. Särmikäs taiteilija ei koskaan mukautunut täysin arkitodellisuuteen, jota hän pakeni absinttiin ja ilotaloihin. Kun hulluus otti vallan, van Gogh maalasi taidehistorian upeimpiin kuuluvia mestariteoksia.

Kaikki tietävät, että van Gogh leikkasi korvansa irti, mutta tiesitkö, että hän alkoi maalata vasta 27-vuotiaana ja että hän oli toivoton naisten kanssa? Ja että hän myi elinaikanaan vain yhden maalauksen? Tutustu taiteilijaan, joka loi tunnetuimman mestariteoksensa Tähtikirkas yö mielisairaalassa.

Van Gogh – omakuva. Teos on maalattu korvan leikkaamisen jälkeen.

Van Gogh leikkasi irti vasemman korvansa – tai osan siitä. Hän maalasi itseään peilin kautta, minkä vuoksi kaikki hänen omakuvansa ovat peilikuvia.

© Wikimedia Commons

Millainen van Goghin nuoruus oli?

Yksi maailman lahjakkaimmista ja piinatuimmista taidemaalareista syntyi Zundertissa Alankomaissa 30. maaliskuuta 1853.

Vincent Willem van Gogh oli kuudesta lapsesta vanhin. Hänen isänsä oli protestanttinen pappi ja äiti luontoa rakastava akvarellimaalari. Sekä Jumalalla että luonnolla oli myöhemmin suuri vaikutus Vincentin elämään.

Kun van Gogh oli 15-vuotias, perheellä ei ollut varaa maksaa hänen opintojaan, ja hänet lähetettiin oppiin setänsä luo, joka oli myös nimeltään Vincent van Gogh ja omisti taideliikkeen. Vuonna 1873 setä lähetti nuoren Vincentin Lontooseen auttamaan Goupil-nimisessä galleriassa.

Nuorukainen rakastui palavasti gallerian omistajan tyttäreen Eugénie Loyeriin. Rakkaus oli kuitenkin yksipuolista. Eugénie torjui nuoren van Goghin kosinnan – mikä luonnehti taiteilijan myöhempääkin rakkauselämää.

Torjutuksi tuleminen romahdutti nuoren Vincentin maailman. Hän poltti kaikki kirjansa Raamattua lukuun ottamatta ja päätti omistaa elämänsä Jumalalle.

Opiskelu ei ollut van Goghin vahvuus. Hän reputti pappisseminaarin ja päätyi levittämään Jumalan sanaa maallikkosaarnaajana Belgian kaivosalueelle. Siellä hän luopui omaisuudestaan ja eli äärimmäisessä köyhyydessä uskonnollisen kiihkon vallassa.

Tuolloin vaikutti hyvin epätodennäköiseltä, että ”hiilikaivosten Kristukseksikin” kutsuttu mies maalaisi myöhemmin monia taiteen kuuluisimmista mestariteoksista, kuten Auringonkukkia ja Tähtikirkas yö.

”Ajaudun yhä mitä mahdottomampiin ja kestämättömämpiin suhteisiin, joiden päättyessä olen aina yhtä häpeissäni ja nöyryytetty.” Van Gogh kirjeessä Willemien-sisarelleen lokakuussa 1887

Miksi van Gogh maalasi niin monia omakuvia?

Van Gogh oli jo 27-vuotias, kun hän tarttui siveltimeen – tai pikemminkin lyijykynään. Hän kirjoitti matkoiltaan ahkerasti Theo-veljelleen ja koristeli kirjeitään kuvilla kokemastaan ja näkemästään.

Theo kannusti häntä jatkamaan piirtämistä, ja kun hänen sopimustaan maallikkosaarnaajana ei enää jatkettu, van Gogh vakuutti itselleen voivansa palvella Jumalaa myös taiteen kautta.

Vuonna 1880 hän muutti Brysseliin, jossa hän tapasi muita taiteilijoita ja sai ensimmäistä kertaa muodollista taideopetusta.

Useimmat yhdistävät van Goghin kirkkaisiin väreihin, auringonkukkiin ja omakuviin, mutta hänen alkuaikojen tyylinsä oli hyvin toisenlainen. Hän halusi kuvata maalaiselämää armottoman realistisesti ja romantisoimatta. Perunansyöjät vuodelta 1885 on malliesimerkki van Goghin varhaisesta tyylistä.

Toinen van Goghin suosikkiaihe oli hän itse. Syy van Goghin lukuisiin omakuviin ei suinkaan ollut turhamaisuus vaan se, että rutiköyhän taiteilijan oli vaikeaa löytää malleja. Omakuvien etu oli se, että malli oli aina saatavilla.

Toisen teorian mukaan van Gogh ei monista kollegoistaan poiketen koskaan yrittänyt kaunistella kohteitaan, vaan hän kuvasi vinot nenät ja harottavat hampaat kankaalla sellaisinaan. Siksi juuri kukaan ei halunnut tilata häneltä muotokuvaansa.

Olivatko van Gogh ja Gauguin ystäviä vai vihamiehiä?

Lokakuussa 1888 taidemaalari Paul Gauguin saapui uneliaaseen Arlesin pikkukaupunkiin Etelä-Ranskaan. Siellä häntä odotti intoa piukkuva van Gogh, joka oli piinannut ranskalaista mentoriaan ja suurta esikuvaansa kuukausikaupalla saadakseen tämän tulemaan etelään.

Van Gogh oli viettänyt kaksi edellistä vuotta Pariisissa, missä hän oli tavannut muita taiteilijoita, kuten Henri de Toulouse-Lautrecin ja Émile Bernardin. Pariisissa van Goghin tummat ja raskaat värit vaihtuivat värikkäisiin ja nopeisiin siveltimenvetoihin.

Elämänrytmi Pariisissa oli kiihkeä, ja van Gogh halusi päästä eroon juopottelusta ja sitkeästä tupakkayskästään. Siksi hän matkusti Arlesiin haaveenaan perustaa sinne taiteilijayhteisö, jossa vapaat sielut voisivat ammentaa innoitusta luonnosta.

Gauguinin saapuessa unelma näytti toteutuvan, mutta haave pirstoutui nopeasti. Gauguin kutsui Arlesia ”etelän saastaisimmaksi loukoksi” ja ilmoitti, ettei hän luultavasti viipyisi kaupungissa pitkään.

Van Goghin kallein maalaus on ”Tohtori Gachet’n muotokuva”.

Van Goghin lääkärin, tohtori Gachet’n muotokuva, myytiin vuonna 1990 yli 184 miljoonaa euroa vastaavalla summalla. Se oli tuolloin korkein maalauksesta koskaan maksettu hinta.

© Wikimedia Commons

Miksi van Gogh leikkasi korvansa irti?

Van Gogh leikkasi korvansa irti kohtalokkaana jouluna 1888. Tai ainakin melkein. Nykyään tutkijat uskovat, että hän silpoi luultavasti vain osan korvastaan, joskaan he eivät tiedä minkä osan.

Dramaattisen teon taustalla oli riita Gauguinin kanssa. Kaksikko riiteli usein todellisen taiteen tilasta, ja jouluna 1888 riita kärjistyi äärimmilleen. Gauguin uhkasi taas kerran lähteä Arlesista, ja seuraavana päivänä yhä tasapainottomammaksi käynyt van Gogh uhkaili häntä partaveitsellä.

Riita päättyi Gauguinin pakoon, jolloin van Gogh paineli suutuksissaan kotiinsa ja leikkasi korvansa irti partaveitsellään. Eikä hän lopettanut siihen. Poliisiraportin mukaan van Gogh suuntasi lempibordelliinsa, jossa hän esitteli irti leikattua korvalehteään Gabrielle-nimiselle piialle.

Tarinan toisen version mukaan joku prostituoitu kehotti van Goghia leikkaamaan korvansa. Kolmannessa versiossa taas van Gogh keksi dramaattisen eleen härkätaisteluareenalta, jossa matadori ojentaa taistelun jälkeen härän korvan jollekin katsojista.

Millainen suhde van Goghilla oli naisiin?

Taiteilija rakasti naisia enemmän kuin nämä häntä, eikä hän kovasta yrittämisestä huolimatta koskaan löytänyt ”sitä oikeaa”. Hän kosi kolmea naista ja sai joka kerta rukkaset.

Yhden monista pettymyksistään van Gogh koki, kun hän oli 28-vuotiaana vierailulla vanhempiensa luona ja tapasi juuri leskeksi jääneen serkkunsa Kee Vos-Strickerin. Van Gogh tarttui tilaisuuteen ja kosi Vos-Strickeriä useita kertoja, mutta vastaus oli aina jyrkkä ”ei ikinä!”.

Muu suku seurasi taiteilijan tuhoon tuomittua kosiskelua skeptisesti ja paheksuen.

Seuraavana vuonna van Gogh tapasi Sien Hoornik-nimisen prostituoidun, josta tuli hänen mallinsa ja rakastettunsa.

Suhde sai perheen ja ystävät jälleen kohottelemaan kulmiaan. Sien oli paitsi prostituoitu myös viisivuotiaan tytön äiti – ja hän odotti lasta, joka ei ollut Vincentin.

Van Gogh toivoi Sienin muuttavan tapansa, ja pari muutti yhteen. Kun Sien pian alkoi taas harjoittaa vanhaa ammattiaan, van Gogh myönsi kirjeessä Theo-veljelleen tämän menneen ”liian pitkälle”. Sien oli van Goghin viimeinen pitempiaikainen rakastettu.

”Miten ihmeessä mies, joka rakasti valoa ja värejä – ja hallitsi ne niin hyvin – saattoi olla niin onneton?” Paul Cézanne

Oliko van Gogh sairas?

Van Goghin sanotaan eläneen tupakalla, kahvilla, absintilla ja satunnaisesti leivällä. Hän horjui nälkiintymisen rajalla ja työskenteli usein, kunnes romahti uupumuksesta.

Hän poti myös tippuria ja kuppaa, jotka olivat ei-toivottuja muistoja lukemattomista bordellikäynneistä ja suhteesta Sienin kanssa.

Lisäksi hän oli 30-vuotiaana jo lähes hampaaton, minkä vuoksi hänellä oli vaikeuksia pureskella ruokaa. Van Gogh oli fyysisesti ihmisraunio, mikä saattoi hyvinkin pahentaa myös hänen mielensä epävakautta.

Vuonna 2020 tehdyssä tutkimuksessa ryhmä hollantilaisia psykiatreja päätti kolmen taidehistorioitsijan tuella diagnosoida van Goghin tämän käytöksen ja säilyneiden kuvausten perusteella.

He tulivat siihen tulokseen, että van Gogh sairasti todennäköisesti oirekuvaltaan hieman skitsofreniaa muistuttavaa kaksisuuntaista mielialahäiriötä, jota hillitön juopottelu ja epäterveelliset elintavat pahensivat.

Tutkijaryhmä uskoo tunnistaneensa kuvauksista myös viitteitä persoonallisuushäiriöstä ja epileptisistä kohtauksista.

Vincent van Goghin paletti.

Van Goghin paletti on esillä Amsterdamin Van Gogh -museossa. Paksut öljyvärikerrokset kertovat taiteilijan mieltymyksestä keltaiseen, vihreään, siniseen ja punaiseen.

© Van Gogh Museum, Amsterdam

Mitä tekniikkaa van Gogh käytti?

Van Goghin maalaustyylissä oli vaikutteita impressionismista. Impressionistit eivät kuvanneet täydellisyyttä vaan ohikiitäviä hetkiä tai vaikutelmia. Heidän mielestään taiteilijoiden piti lähteä ulos maailmaan ja kuvata näkemäänsä suurilla, rohkeilla siveltimenvedoilla nopeasti – hieman valokuvaajien tapaan. Ateljeen sijaan taiteilija maalasi siis teoksensa alusta loppuun ulkoilmassa, ranskaksi plain air.

Van Gogh suosi öljyvärejä vesiohenteisten akvarellimaalien sijaan, mikä asetti ulkoilmamaalaukselle tiettyjä haasteita. Hän välitti kirjeessä veljelleen, että joutui jatkuvasti lämmittämään maalejaan kylmällä säällä.

Vuonna 2017 eräs konservaattori löysi Oliivipuita-maalauksen useiden maalikerrosten alta pienen heinäsirkan, mikä osoittaa, että van Gogh ei todellakaan kitsastellut maaleissa.

Van Gogh ei myöskään juuttunut yksityiskohtiin. Hän saattoi maalata teoksen valmiiksi päivässä, mitä jotkut pitivät osoituksena hutiloinnista. Hän kommentoi asiaa Theolle: ”Jos joku ajattelee, että tämä tai tuo (maalaus, toim.) on maalattu liian nopeasti, voit vastata, että he ovat itse katsoneet sitä liian nopeasti.”

Van Gogh myi elinaikanaan tiettävästi vain yhden maalauksen, Punaisen viinitarhan vuodelta 1888, ja senkin vain seitsemän kuukautta ennen kuolemaansa. Ostaja oli van Goghin naispuolinen taiteilijakollega, joka maksoi teoksesta 400 frangia.

Summa on mitätön, jos sitä vertaa van Goghin kalleimmasta teoksesta Tohtori Gachet’n muotokuvasta vuonna 1990 maksettuun 80 miljoonaan dollariin, mikä vastaa nykyrahassa noin 184 miljoonaa euroa.

Millainen suhde van Goghilla oli Theo-veljeensä?

Van Goghin myrskyisän elämän kenties ainoa kiinnekohta oli hänen pikkuveljensä Theo, joka oli aina valmis kannustamaan – ja antamaan rahaa.

Nykypäiviin on säilynyt 651 kirjettä Vincentiltä Theolle ja 39 kirjettä Theolta Vincentille. Theo lähetti paljon enemmänkin kirjeitä, mutta van Gogh ei ollut veljensä tapaan huolellinen arkistoija.

Vaikka van Gogh toteaa yhdessä kirjeessään, että ”kirjoittaminen on surkea tapa ilmaista itseään”, runsas kirjeenvaihto on auttanut tutkijoita muodostamaan melko tarkan kuvan hänen rikkonaisesta elämästään.

Ne kaksi vuotta, jolloin Theo ja Vincent asuivat yhdessä Pariisissa, muodostavat suurimman aukon taidehistorioitsijoiden tiedoissa taiteilijan elämästä, koska tuolloin veljekset eivät kirjoittaneet toisilleen.

Van Goghin ”Tähtikirkas yö”.
© Wikimedia Commons

Väriloisto kätki taiteilijan alamäen

Vincent van Gogh tuotti kymmenessä vuodessa yli 900 maalausta ja 1 100 piirrosta. Sitä mukaa kun hänen tyylinsä muuttui värikkäämmäksi ja eloisammaksi, hän itse vajosi yhä syvemmälle pimeään.

Tekikö van Gogh itsemurhan?

Korvadraaman jälkeen van Gogh kirjautui hoitoon Saint-Paul de Mausolen mielisairaalaan – arlesilaisten suureksi helpotukseksi. Hän löysi sairaalasta rauhan sekä inspiraation ehkä kuuluisimpaan teokseensa, unenomaiseen sinisävyiseen Tähtikirkkaaseen yöhön.

Vuonna 1890 van Gogh lähti sairaalasta ja matkusti Auvers-sur-Oisen pikkukaupunkiin, jossa asui muitakin taiteilijoita. Siellä hän tapasi tohtori Gachet’n, joka oli innokas harrastelijamaalari ja otti van Goghin hoitoonsa. Van Gogh tunsi olevansa paranemassa ja uppoutui työhönsä: hän maalasi Auversissa lähes yhden taulun päivässä.

Pian varjot alkoivat kuitenkin taas pidentyä. Ainaisen rahapulan aiheuttama stressi ja uuden romahduksen pelko johtivat siihen, että 27. heinäkuuta van Gogh meni vehnäpellolle ja ampui itseään rintaan. Hän raahautui haavoittuneena takaisin kylään, mutta häntä ei pystytty pelastamaan. Vincent van Gogh kuoli 36 tuntia myöhemmin, 29. heinäkuuta 1890, Theo-veli rinnallaan.

Onko van Goghin elämästä tehty elokuvia?

Van Goghin lyhyeksi jäänyttä elämää piinattuna nälkätaiteilijana on kuvattu valkokankaalla useaan otteeseen.

Kovia kokenutta hollantilaistaiteilijaa ovat esittäneet monet maineikkaat tähdet, kuten Kirk Douglas elokuvassa Hän rakasti elämää (1956), Tim Roth elokuvassa Vincent ja Theo vuodelta 1990 ja Willem Dafoe elokuvassa Van Gogh - ikuisuuden porteilla vuodelta 2018.

Kuvauksista kenties kiinnostavin on Rakkaudella, Vincent, 94 minuutin pituinen animaatioelokuva vuodelta 2017. Elokuvan kaikki 65 000 ruutua ovat 125 taiteilijan öljyväreillä käsin maalaamia.