Tanskan kansallisarkistossa Kööpenhaminassa tehtiin hämmästyttävä löytö, kun siellä tutkittiin tuhansia säähavaintoja vuosisatojen purjehduksilta.
Arkistojen joukosta löytyi tunnistamaton lokikirja, joka sisälsi jopa sävellyksen nuotit.
"Teemme yhteistyötä Tanskan ilmatieteen laitoksen kanssa, ja keräämme vanhoja säähavaintoja laivojen päivä- ja lokikirjoista, jotta niitä voidaan käyttää ilmastotutkimuksessa. Olemme siis jo käyneet läpi paljon laivojen päiväkirjoja täällä Tanskan kansallisarkistossa, emmekä ole koskaan aiemmin löytäneet niistä nuotteja", kertoi arkistonhoitaja Adam Jon Kronegh.
Epätavallinen löytö käynnisti mittavan salapoliisityön lokikirjan alkuperän selvittämiseksi, ja nyt mysteeri on ratkennut: kävi ilmi, että nuotit on saattanut hyvinkin kirjoittaa yksi Skandinavian suurimmista merisankareista.
Tykkitervehdykset eivät auttaneet
Lokikirjan alkuperän selvittäminen osoittautui kuitenkin melkoiseksi salapoliisityöksi, sillä siinä ei ollut mitään merkintää laivasta, ja etusivu oli tyhjä.
Ainoa varma tieto oli se, että lokikirja kattoi ajanjakson 1. tammikuuta 1715 – 8. toukokuuta 1715. Se oli erityisen aktiivinen ajanjakso Tanskan merenkulun historiassa, sillä Tanskan ja Ruotsi olivat tuolloin sodassa.
"Laivoilla oli tapana kirjata lokiin, milloin ne ohittivat ja tervehtivät muita aluksia ampumalla tykeillä pelkän ruutilatauksen", Adam Jon Kronegh kertoi.
"Näimme siis, että tämä alus oli tervehtinyt muita aluksia, kuten Nellebladetia, Høyenhaldia ja Leopardenia. Sitten etsimme näiden laivojen lokikirjat ja näimme, mitä aluksia ne olivat tervehtineet tiettyinä päivinä. Tällä tavoin toivoimme voivamme peilata merkintöjä niiden alusten tietoihin, jotka tiesimme "meidän laivamme" kohdanneen. Valitettavasti yksikään muista aluksista ei ollut merkinnyt lokikirjoihinsa, että ne olisivat tervehtineet "meidän laivaamme", joten se oli umpikuja."
Kuuntele löydetty melodia täällä:
Ratkaiseva vihje löytyi Norjasta
Ratkaiseva johtolanka mysteerin ratkaisemiseksi puuttui siis edelleen. Mutta arkistonhoitajat huomasivat, että lokikirja vaikutti luonnokselta. Siinä ei ollut virallisia leimoja, mutta yliviivauksia ja korjauksia löytyi kyllä.
"Niinpä ajattelimme, että entä jos meillä onkin käsillä alkuperäinen, laivassa säilytetty lokikirja, jota käytettiin myöhemmin luonnoksena virallisena asiakirjana pidettävää laivapäiväkirjaa varten? Sellainen kun tehtiin usein vasta, kun laiva oli turvallisesti satamassa. Ehkä voisimme sitten löytää lopullisen laivapäiväkirjan kansallisarkiston kokoelmista", sanoi Joen Rommedahl, toinen tapausta tutkinut arkistonhoitaja.
Laivapäiväkirjaa ei ollut Tanskan kansallisarkiston kokoelmissa, mutta arkistonhoitajat epäilivät yhä vahvemmin, että löytynyt lokikirja voisi olla Tordenskioldin alkuperäinen – vaikka he eivät olleetkaan uskoa sitä, sillä löytö oli niin epätavallinen.
Juuri se oli kuitenkin heidän käsissään. Joen Rommedahl löysi Norjan yliopiston kirjastosta (NTNU) Tordenskioldin virallisten laivapäiväkirjojen digitaalisen kopion ja huomasi heti, että tanskalaisen ja norjalaisen version tekstit olivat täysin identtiset.
"Koko palapeli loksahti kohdalleen viimeisen ratkaisevan palan myötä", Adam Jon Kronegh kertoi innostuneena. "Paras selityksemme identtisille teksteille on se, että Kööpenhaminan kuninkaallisen kirjaston kokoelmasta ilman nimeä ja alkuperää löytämämme lokikirja on itse asiassa Tordenskioldin tuntematon lokikirja, jota hän käytti laivallaan Løvendals Galej."
Nuottien lisääminen on kuitenkin ainutlaatuista, eikä niitä löydy Norjan virallisesta laivapäiväkirjasta. Säveltäjää ei tiedetä, mutta on hyvinkin mahdollista, että melodia soitettiin Tordenskioldin kuuluisan fregatin Løvendals Galej'n miehistölle.