Rothschild: Pankkiirisuku rahoitti Euroopan hoveja

Frankfurtin juutalaisgetosta lähtöisin ollut Rothschildin suku kokosi vähitellen niin valtavan omaisuuden, että se saattoi rahoittaa sotia ja teollistaa koko Euroopan.

Naarmuuntuneen kirjoituspöytänsä ääressä keikkuvalla tuolilla istuva Mayer Amschel Roth­schild yritti keskittyä työntekoon vaimonsa ja kymmenen lapsensa hyöriessä ympärillä ahtaassa kodissa.

Elämä 1700-luvun Frankfurtin ylikansoitetussa juutalaisgetossa oli vaikeaa, mutta Rothschild halusi palavasti edetä elämässään. Hän oli kaikessa hiljaisuudessa solminut yhteyksiä alueen merkkimiehiin, kuten Hessen-Kasselin prinssi Vilhelmiin.

Rothschild oli saanut selville, että Vilhelm oli erittäin kiinnostunut harvinaisista kolikoista, ja hän oli jo pitkään haalinut itselleen keräilykolikoita ja myynyt niitä Vilhelmille edullisesti.

Rothchild oli myös ryhtynyt käymään kauppaa ylellisyystuotteilla, kuten viinillä, nahoilla, tauluilla ja patsailla, ja niin hän oli saanut luotua yhteydet kaupungin kermaan.

Pojat lähetettiin maailmalle

Rothschildin strategia osoittautui toimivaksi. Alueen ylimystö oppi luottamaan tahdikkaaseen juutalaiseen, ja kun prinssi Vilhelmistä tuli vaaliruhtinas, Rothschild sai vastatakseen hovin talouden.

Samoihin aikoihin Rothschild lähetti neljä poikaansa Euroopan tärkeimpiin suurkaupunkeihin: Wieniin, Lontooseen, Napoliin ja Pariisiin. He perustivat kukin omat yrityksensä, jotka vakiinnuttivat nopeasti asemansa.

Parhaiten menestyi Lontooseen asettunut Nathan. Hän aloitti tekstiilikaupalla mutta siirtyi kultaharkkoihin vuonna 1809. Kaksi vuotta myöhemmin hän oli niin rikas, että hän saattoi lainata rahaa itselleen Wellingtonin herttualle.

Vuonna 1814 Nathanista tuli Britannian hallituksen salainen pankkiiri, joka rahoitti sotia Napoleonia vastaan.

Hän muun muassa vaihtoi kultaa Ranskan frangeiksi ja onnistui myös kuljettamaan ne rintamalle. Sen mahdollisti koko Euroopan kattavan laivanvarustamoiden, kuljetusyrityksien ja rahoituslaitoksien verkosto, jonka Nathan veljineen oli luonut.

Voitto vaurastutti veljet

Yhteyksiensä ansiosta Nathan sai jopa tiedon Waterloon taistelun tuloksesta jo ennen Britannian hallitusta ja osti välittömästi runsaasti edullisia Britannian val­tion­obligaatioita.

Kun tieto voitosta Waterloossa sitten tuli julkisuuteen muutamaa tuntia myöhemmin, obligaatioiden hinta nouisi taivaisiin ja Rothschildin veljeksistä tuli kertaheitolla upporikkaita.

Seuraavina vuosina suku kasvatti suurta omaisuuttaan entisestään pörssinkeinottelulla ja pankkitoiminnalla.

Eräässä vaiheessa suvun jäsenet ostivat kaikki Ranskan valtion­obligaatiot ja myivät ne jälleen muutaman tunnin kuluttua vain osoittaakseen, että he saattoivat panna polvilleen kokonaisen valtion.

Vuonna 1825 kaatui 145 englantilaista pankkia, mikä uhkasi kaataa koko Englannin keskuspankin. Rothschildit lähettivät laivalasteittain rahaa Itävallasta ja Venäjältä Lontooseen ja turvasivat näin Britannian talouden.

1830-luvulla veljekset hoitivat muun muassa Ranskan, Preussin, Itävallan ja Espanjan talousasioita, vastasivat Yhdysvaltojen konsulaattien raha-asioista ja toimivat aktiivisesti myös Intiassa, Kuubassa ja Austra­liassa.

Tuohon aikaan suvulla oli hallussaan maailman suurin yksityisomaisuus.

Valta säilyi suvussa

Pohjan suvun menestykselle luonut Mayer Rothschild kuoli vuonna 1812 ja hänen poikansa Nathan vuonna 1836. Suku piti kuitenkin tarkkaan harkittujen avioliittojen avulla huolen siitä, että omaisuus pysyi suvun hallussa ja kasvoi entisestään.

Vuonna 1871 Rothschildit rahoittivat Ranskan jälleen­rakentamista Saksaa vastaan käydyn sodan jälkeen ja edistivät Euroopan teollistumista rahoittamalla rautateitä ja muita merkittäviä infrastruktuurihankkeita.

Rothschildin suku on yhä yksi talouden mahtitekijöistä ja hallinnoi pankkeja muun muassa Yhdysvalloissa, Sveitsissä ja Ranskassa.

Vuonna 2008 Daily Telegraph -sanomalehti kirjoitti Rothschildeista: ”Mikään muu suku ole koskaan pystynyt vastaavaan.”