Epson Derby i 1913

Naisasianainen heittäytyi hevosen eteen

Emily Davison taisteli muuttaakseen epätasa-arvoisia lakeja. Hän teki historiaa uhratessaan elämänsä dramaattisesti yhdessä monista mielenosoituksista.

Emily Davison taisteli muuttaakseen epätasa-arvoisia lakeja. Hän teki historiaa uhratessaan elämänsä dramaattisesti yhdessä monista mielenosoituksista.

The Granger Collection/Ritzau Scanpix

Protestien täyttämä elämä päättyi dramaattisesti, kun naisasianainen Emily Davison vuonna 1913 menetti henkensä kuuluisissa Derby-hevoskilpailuissa.

Hevosten saapuessa kaarteeseen Davison syöksyi yhtäkkiä kilparadalle, missä hän jäi kuningas Yrjö V:n omistaman hevosen jalkoihin ja loukkaantui. Hän kuoli oltuaan neljä päivää tajuttomana, ja hänen tekonsa tarkka syy jäi mysteeriksi.

Portræt af Emily Davison

Emily Davison 1872-1913.

© Museum Of London / Shutterstock / Ritzau Scanpix

Davison oli kiihkeänä naisten äänioikeuden puolustajana osallistunut radikaaleihin mielenilmauksiin tunnuslauseenaan ”Tekoja, ei sanoja”.

Hän sytytti postilaatikoita tuleen, rikkoi ikkunoita, heitteli rahaministeriä kivillä ja ryhtyi vankilaan jouduttuaan syömälakkoon.

Välttyäkseen pakkoruokinnalta hän linnoittautui selliinsä. Vartijat pumppasivat jääkylmää vettä selliin, mutta vaikka selli oli jo lähes veden peitossa, hän ei antautunut. Lopulta vartijoiden täytyi murtaa ovi.

Davisonin aikaan naisilta estettiin pääsy moniin julkisiin virkoihin ja asemiin. Vaikka Davison sai Oxfordin yliopistossa huippuarvosanoja, hän ei sukupuolensa takia saanut suorittaa akateemista tutkintoa.

Viisi vuotta Davisonin kuoleman jälkeen hänen taistelu­toverinsa lopulta saavuttivat voiton, kun Britannian naiset saivat äänioikeuden. Se tosin koski aluksi vain yli 30-vuotiaita.