Brittiläinen aatelismies ja runoilija lordi Byron oli Euroopan kulttuurielämässä 1800-luvun alkupuoliskolla vallinneen romantiikan johtohahmoja.
Juuri romantiikan kaipuu johti myös hänen kuolemaansa nuorella iällä.
Byron oli 33-vuotias, kun kreikkalaiset nousivat vastustamaan maataan hallinneita ottomaaneja vuonna 1821.
Se teki suuren vaikutuksen Byroniin ja muihin eurooppalaisiin runoilijoihin, jotka uskoivat, että muinaisten filosofien jälkeläiset loisivat uudestaan ihaillun antiikin Kreikan.
Lordi Byronista tuli marttyyri
Byron halusi tehdä osansa ja lähti lukuisten eurooppalaisten tavoin kreikkalaisten vapaustaistelun avuksi.
Paikan päällä monien romantikkojen unelmat särkyivät, sillä sota olikin molemmin puolin raakaa ja sekasortoista.
Jotkut kauhistuivat kokemaansa ja palasivat saman tien kotiin, mutta Byron ei lannistunut.
Byron antoi runsaasti rahaa hätäapuun ja tavoitteli yhä ihanteitaan mutta sairastui ensimmäisen sotilasoperaationsa aikana keväällä 1824.
Lääkärit hoitivat häntä suoneniskennällä, mikä heikensi häntä entisestään.
Byron kuoli 19. huhtikuuta, ja kreikkalaiset julistivat hänet pian vapaustaistelunsa marttyyriksi.