Friedrich Nietzsche: Elämä
Syntyi: Röckenissä, Sachsenissa
Opinnot: Teologiaa Bonnissa; vaihtoi 1865 klassiseen filologiaan Leipzigiin.
Työ: Klassisen filologian professori Baselissa.
Tunnettuja teoksia: Näin puhui Zarathustra (1883) ja Moraalin alkuperästä (1887).
Siviilisääty: Naimaton, ei lapsia.
Nietzsche: Tärkeimmät ajatukset
Anna elämälle tarkoitus
Nietzschen mukaan ei ole kaiken luonutta Jumalaa. Hän kirjoitti, että ”Jumala on kuollut” toivoen ihmisten luopuvan uskonnoista ja etsivän itse tarkoituksen elämälleen.
Hänen kiistelty ”yli-ihmisyyden” käsitteensä on tulkittu muun muassa pyrkimykseksi muutokseen esimerkiksi taiteen kautta.
Omat arvot ratkaisevat
Jumalattomassa maailmassa ihmisen tehtävä on Nietzschen mukaan löytää omat arvonsa.
Vain niiden kautta ihminen voi tietää, mitä hän pitää oikeana tai vääränä.
Lujuutta puolustaa näitä arvoja ihminen saa vallanhalustaan – joka asuu Nietzschen mukaan syvällä jokaisessa meissä.
Pääteoksessaan Nietzsche kirjoitti sanat ”Jumala on kuollut.”
Kärsimys on luonnollista:
Nietzsche ei juurikaan arvostanut kristinuskoa. Hänen mielestään se antoi uskoville väärän todellisuuskuvan jakamalla maailman kahteen: maalliseen ja paratiisiin.
Näin ihmiset odottivat vain pääsevänsä pois todellisesta maailmasta ja paratiisiin, joka Nietzschen mukaan oli fiktiota.
Kristillisen käsityksen mukaan ihmisen taival maan päällä oli vain kärsimystä, ja onnen hän kokisi vasta paratiisissa. Nietzsche sen sijaan ajatteli, että kärsimys voi aiheuttaa sekä myönteisiä että negatiivisia tunteita.
Siksi ihmisen tulee toivottaa vastoinkäymiset tervetulleeksi. Filosofin mukaan tuskalliset tunteet kehittävät luonteen vahvuutta ja kestävyyttä, ja vastoinkäymiset valmistelevat yksilöä suuriin saavutuksiin.
Suurta iloa ei voi Nietzschen mukaan siis olla, jollei ihminen koe myös suurta surua, sillä sen, joka toivoo oppivansa ”menemään riemuiten taivaaseen”, pitää olla valmis myös ”kestämään surua kuolemaan asti”.
Natsti kiinnostuivat Nietzschestä
Nietzschen suosio natsien keskuudessa oli ironista, sillä hän vastusti antisemitismiä ja piti nationalismia naurettavana.
Natsismi yhdistetään Nietzscheen usein siksi, että hänen sisarensa Elisabeth muokkasi veljensä tekstejä niin, että ne saivat nationalistisia ja rasistisia sävyjä.
Nietzsche kutsui ”todelliseksi kodikseen” Sils Mariassa Sveitsissä olevaa taloa, jossa hän vietti seitsemän kesää.
Tätä kaikki eivät tiedä Nietzschestä:
Nietzsche sai hermoromahduksen todistettuaan hevosen piiskausta kadulla Torinossa.
Kerrotaan, että filosofi heittäytyi hevosen kaulaan, minkä jälkeen hän lyyhistyi maahan, ja myöhemmin hänet löydettiin vaeltamasta alastomana kaduilla.
Nietzsche ei koskaan toipunut tapahtuneesta ja uhkaili muun muassa ampuvansa Saksan keisarin. Hänet suljettiin mielisairaalaan, jossa hän kuoli 11 vuotta myöhemmin.