IanDagnall Computing/Imageselect & Heritage Auction Galleries/Schutz
Einstein brev Roosevelt

Kirje Einsteinilta: Saksa on lopettanut uraanin myynnin

Vuonna 1938 saksalaiset tutkijat onnistuivat halkaisemaan uraaniatomin ytimen, mikä oli ensimmäinen askel ydinpommin rakentamisessa. Fyysikko Albert Einstein kehotti kirjeessään Yhdysvaltojen presidenttiä Franklin D. Rooseveltia kirimään Saksan edelle.

Ensimmäinen kirje

Long Island, USA, 2. elokuuta 1939

Sir

E. Fermin ja L. Szilardin hiljattain laatima tutkimusraportti, jonka käsikirjoituksen olen saanut, on vakuuttanut minut siitä, että alkuaine uraanista voidaan lähitulevaisuudessa saada uusi ja merkittävä energianlähde.

Tämä tilanne on nostanut esiin tiettyjä näkökohtia, jotka mielestäni vaativat tarkkaavaisuutta ja tarvittaessa myös nopeaa toimintaa hallituksen taholta. Pidän siksi velvollisuutenani saattaa tietoonne seuraavat asiaan liittyvät tosiasiat ja suositukset.

Viimeisen neljän kuukauden aikana on alkanut näyttää todennäköiseltä – Joliotin Ranskassa ja Fermin ja Szilardin Amerikassa tekemän työn seurauksena – että suuressa uraanimassassa voidaan saada aikaan ydinketjureaktio, joka puolestaan voi vapauttaa suuria määriä energiaa ja uusia radiumin kaltaisia alkuaineita.

Nyt vaikuttaa lähestulkoon varmalta, että tämä on mahdollista aivan lähitulevaisuudessa.

Tämä uusi ilmiö voi johtaa myös pommien kehittämiseen ja on mahdollista – vaikkakaan ei varmaa – että sen avulla voitaisiin rakentaa aivan uudentyyppisiä, äärimmäisen voimakkaita pommeja.

Pelkästään yksi ainoa tämänlainen pommi voisi mahdollisesti tuhota esimerkiksi koko sataman sekä osan sen ympäristöä, jos se kuljetettaisiin satamaan laivalla ja räjäytettäisiin siellä. Tällaiset pommit olisivat luultavasti liian raskaita kuljetettavaksi lentokoneella.

Yhdysvaltojen uraaniesiintymät ovat vähäisiä ja huonolaatuisia. Kanadassa ja entisessä Tšekkoslovakiassa on hyviä suonia, mutta tärkeimmät uraaninlähteet ovat Belgian Kongossa.

”Tämä uusi ilmiö voi johtaa myös pommien kehittämiseen.” Albert Einstein, 1939.

Tilanteen vakavuuden huomioon ottaen saatatte pitää tarpeellisena varmistaa entistä tiiviimmän yhteydenpidon hallituksen ja Yhdysvalloissa ketjureaktioiden parissa työskentelevien fyysikoiden välillä. Yksi mahdollinen tapa huolehtia tästä on nimittää henkilö, johon luotatte ja joka voisi mahdollisesti hoitaa tehtävää epävirallisesti. Hänen tehtävänsä olisivat seuraavat:

a) Pitää yhteyttä hallituksen eri osastoihin, pitää heidät ajan tasalla kehityksestä ja esittää suosituksia tulevista toimenpiteistä. Erityistä huomiota vaatii varmistaa Yhdysvaltojen riittävän uraanin saanti.

b) Vauhdittaa työtä, jota tällä hetkellä tehdään yliopistojen laboratorioiden budjettien rajoissa, huolehtimalla tarpeen mukaan lisäresurssien ja -rahoituksen hankkimisesta. Niitä hän voisi saada esimerkiksi ottamalla yhteyttä yksityishenkilöihin, jotka ovat halukkaita tekemään lahjoituksia tämän asian hyväksi, tai myös pyrkimällä yhteistyöhön tarvittavia välineitä ja laitteistoja omistavien teollisuuden laboratorioiden kanssa.

Käsittääkseni Saksa on lopettanut uraanin myynnin haltuunsa ottamistaan tšekkoslovakialaisista kaivoksista. Se että Saksa on jo näin varhaisessa vaiheessa ryhtynyt tämänkaltaisiin toimenpiteisiin, on ehkä selitettävissä sillä, että Saksan ulkoministeriön valtiosihteerin von Weizsäckerin pojalla on yhteyksiä Berliinin Kaiser Wilhelm -instituuttiin, jossa tutkijat parhaillaan yrittävät toistaa amerikkalaisten tiedemiesten uraanitutkimuksissa saamia tuloksia.

Hiroshima 1945 atombombe ødelæggelser

Yhdysvaltojen vuonna 1945 Hiroshiman yllä räjäyttämä atomipommi tappoi 80 000 ihmistä ja tuhosi kaupunkia 12 neliökilometrin alalta.

© Granger/Imageselect & Shutterstock

Toinen kirje

Princeton, USA, 25. maaliskuuta 1945

Sir

Kirjoitan teille esitelläkseni teille tohtori L. Szilardin, joka on tarjoutunut lähettämään teille joitakin pohdintojaan ja suosituksiaan.

Vaikka en tunne tarkemmin näitä tohtori Szilardin pohdintoja ja suosituksia, olen suostunut välittämään pyyntönne tiettyjen epätavallisten olosuhteiden vuoksi, joihin palaan myöhemmin.

Kesällä 1939 tohtori Szilard esitteli minulle ajatuksiaan ja näkemyksiään uraanin mahdollisesta merkityksestä kansalliselle puolustukselle. Hän oli hyvin huolestunut siihen liittyvistä mahdollisuuksista ja sanoi siksi pitävänsä erittäin tärkeänä varmistaa, että Yhdysvaltojen hallitus saisi ne tietoonsa mahdollisimman pian.

Tohtori Szilard on yksi tämän alan uranuurtajista. Olen tuntenut hänet pitkään sekä hänen tieteellisen työnsä kautta että henkilökohtaisesti, ja luotan suuresti hänen arvostelukykyynsä. Sen – sekä oman harkintani – perusteella otin vapauden kääntyä puoleenne tässä asiassa.

Reagoitte 2. elokuuta 1939 päivättyyn kirjeeseeni asettamalla tohtori Briggsin johtaman komitean ja aloititte näin hallituksen toimet tällä alalla.

Tohtori Szilardin nykyisen työn edellyttämän luottamuksellisuuden vuoksi hän ei voi kertoa siitä minulle enempää. Olen kuitenkin ymmärtänyt, että häntä huolestuttaa riittämätön yhteydenpito tätä työtä tekevien tutkijoiden ja hallituksenne asiasta vastaavien henkilöiden välillä.

Nämä olosuhteet huomioon ottaen pidän velvollisuutenani esitellä tohtori Szilard teille ja toivon, että voitte suoda hänelle mahdollisuuden esittää teille asiansa ja näkökantansa henkilökohtaisesti.

Ystävällisin terveisin
A. Einstein

Jälkikirjoitus

Roosevelt kuoli 12. huhtikuuta eikä koskaan saanut Einsteinin toista kirjettä. Yhdysvaltojen Manhattan-projektina tunnettu ydinaseohjelma, joka oli aloitettu Einsteinin aiemman kirjeen myötävaikutuksella, oli lähes päätöksessä. Ensimmäinen atomipommi räjäytettiin 6. elokuuta 1945 Japanissa Hiroshiman kaupungin yllä.

Einstein portrait
© IanDagnall Computing/Imageselect & Heritage Auction Galleries

Albert Einstein

Eli: 1879–1955.

Kansallisuus: Saksalais-yhdysvaltalainen.

Ammatti: Fyysikko, tiedefilosofi.

Perhe: Naimisissa kahdesti, tytön ja kahden pojan isä.

Tunnetaan: Einstein kehitti vuosisadan alussa suhteellisuusteorian, joka haastoi Newtonin mekaanisen maailmankuvan. Hänen työnsä ydinfysiikan alalla avasi tietä atomipommille – keksinnölle, jonka kehittämisen vuoksi Einstein myöhemmin tunsi tunnontuskia.