Kirjailija Franz Kafkan elämä jäi lyhyeksi. Hän syntyi Prahassa vauraaseen juutalaisperheeseen vuonna 1883 ja kuoli tuberkuloosiin vain 40-vuotiaana vuonna 1924.
Hän eli ulkoisesti mitäänsanomatonta elämää, mutta sisällään hän kävi rajua eksistentiaalista kamppailua, joka leimaa myös hänen kirjallista tuotantoaan.
”Hän, jonka yli Kafkan pyörät ovat ajaneet, on menettänyt iäksi sovituksen maailman kanssa.”
Näin kirjoitti saksalainen filosofi Theodor W. Adorno luettuaan kirjailija Franz Kafkan ehkä kuuluisimman romaanin Oikeusjuttu (1925).
Usko ihmisiin ja modernin yhteiskunnan toimintaan ja oikeudenmukaisuuteen onkin todella kovalla koetuksella Oikeusjuttua lukiessa.
Oikeusjuttu
Kaksi kuvaa Franz Kafkasta: 1) Muotokuva vuodelta 1906, jolloin Kafka valmistui juristiksi Kaarlen yliopistosta Prahasta. 2) Ilmeisesti viimeinen kuva Franz Kafkasta, otettu vuotta ennen hänen kuolemaansa vuonna 1924.
Näin kuuluu romaanin ensimmäinen virke, yksi maailmankirjallisuuden kuuluisimmista aloituksista:
”Joku oli varmasti panetellut Josef K:ta, sillä eräänä aamuna hänet pidätettiin ilman, että hän olisi tehnyt mitään pahaa.”
Seuraavilla vajaalla parillasadalla sivulla Böömissä Itävalta-Unkarissa syntynyt saksankielinen kirjailija vie lukijan byrokraattisen painajaisen syövereihin, joissa päähenkilö Josef K. yrittää turhaan selvittää, mistä häntä syytetään ja kuka syytöksiä esittää.
Oikeusjutun edetessä sekä Josef K:n itsekunnioitus että vastarinta murenevat, ja hänet teloitetaan 31-vuotissyntymäpäivänään – ilman, että hän koskaan saa tietää, mistä häntä syytetään.
Oikeusjuttu on järkyttävä etiäinen läpinäkymättömästä byrokraattisesta järjestelmästä sekä kommunistihallintojen vainoista ja näytösoikeudenkäynneistä, jotka yleistyivät 1900-luvun edetessä.
Jeremy Irons Franz Kafkana Steven Soderberghin vuoden 1991 elokuvassa Kafka. Kuva uhkuu byrokratiaa, joka leimasi Kafkan työtä vakuutusyhtiössä ja joka on keskeinen teema myös hänen kirjallisuudessaan. Elokuva sekoittaa Franz Kafkan elämäkertaa ja hänen kirjallisen tuotantonsa teemoja, pääasiassa teoksista Linna ja Oikeusjuttu.
Samalla romaanissa ikään kuin tiivistyy Franz Kafkan koko tuotanto, joka kuvaa realistista proosaa ja surrealistisia juonenkäänteitä yhdistelemällä modernin ihmisen pelkoa, yksinäisyyttä ja syyllisyydentuntoa vieraannutetussa maailmassa.
Useimpien Kafkan teosten tapaan Oikeusjuttukin julkaistiin vasta hänen kuolemansa jälkeen.
Kafka julkaisi itse vain noin 250 sivua, ja loput tekstit hän jätti pölyyntymään pöytälaatikkoon.
Mitä on kafkamaisuus?
Monien muiden kirjailijoiden tapaan Kafkakaan ei saanut tunnustusta elinaikanaan.
Nykyisin hänen teoksensa kuitenkin lasketaan modernin kirjallisuuden huippuihin, ja hänen tekstinsä ja varsinkin Oikeusjuttu ovat jopa synnyttäneet uuden sanan ”kafkamainen”.
”En ole mitään muuta kuin kirjallisuutta enkä voi enkä halua mitään muuta olla.” Franz Kafka
Sana tunnetaan yli sadassa kielessä. Kielitoimiston sanakirjan mukaan sen merkitys on ”kirjailija Franz Kafkan kuvaamaa absurdia maailmaa muistuttava; absurdi, mieletön, järjenvastainen, painajaismainen”.
Kirjallisuudessa sana viittaa selkeän, rationaalisen kielen ja absurdin, painajaismaisen universumin kohtaamiseen.
Isä vaikutti Kafkan teoksiin
Kafkan vanhemmat, Hermann ja Julie Kafka.
Franz Kafka syntyi 3. heinäkuuta 1883 Prahassa, joka oli tuolloin Itävalta-Unkarin kaksosmonarkiaan kuuluvan Böömin pääkaupunki.
Hänen isänsä oli vauras juutalainen yrittäjä Hermann Kafka, ja suhde hallitsevaan isään määritti niin Franz Kafkan ammatillista kuin yksityistäkin elämää.
Poika haaveili kirjailijan urasta, mutta isä painosti hänet hakeutumaan töihin vakuutusalalle.
Auktoriteettipelkoinen poika teki työtä käskettyä. Hän valmistui juristiksi Kaarlen yliopistosta vuonna 1906 ja sai töitä vakuutusyhtiön osastonjohtajana Prahassa.
Työssään hän laati vastauksia tuotevalmistajien valituksiin, teki tarkastuskäyntejä tehtaisiin ja edusti vakuutusyhtiötä oikeudenkäynneissä.
Franz Kafka asui kaksi vuotta siskonsa vuokralaisena Prahassa osoitteessa Zlatá ulička 22 ja syventyi kirjoittamiseen. Tuona aikana hän kirjoitti useita kuuluisia novellejaan, kuten Maalaislääkäri. Nykyisin talossa toimii matkamuistomyymälä, josta voi ostaa Kafkan kirjoja.
Leimattuaan itsensä ulos työpäivän jälkeen Kafka istuutui kirjoituskoneensa ääreen ja kirjoitti painajaismaisia novellejaan ja romaanejaan öisin muun Prahan ollessa unten mailla.
Jännittynyt suhde kiivaaseen isään kulkee punaisena lankana läpi koko Kafkan tuotannon – sitä symboloi autoritäärinen ja alistava byrokraattinen järjestelmä, joka kahlitsee ja lopulta murskaa modernin ihmisen.
Vuonna 1919 kirjoittamassaan kirjeessä (julkaistu vuonna 1952) Kafka kertoo isänsä halveksuneen kaikkea, mihin poika elämässään ryhtyi, ja toteaa, että isä on hänen kirjoittamisensa liikkeelle paneva voima.
”Kaikki, mitä kirjoitan, kertoo sinusta”, Kafkan kirjeessä luki. Eikä se todellakaan ollut tarkoitettu kehuksi.
10 asiaa, joita et tiennyt Kafkasta
Kaikki Franz Kafkan kolme sisarta kuolivat holokaustissa natsien käsissä.
Einstein, bordellit ja asteroidi
Maailmantuskaa ja pessimismiä
Voisi sanoa, että Kafka oli monin tavoin maailmantuskan ilmentymä, sillä melankolinen kirjailija kamppaili koko elämänsä pelon ja vieraantuneisuuden tunteiden kanssa.
Franz Kafkan piirtämiä luonnoksia. Kafkan ystävä Max Brod julkaisi Kafkan luonnoksia ja teoksia tämän kuoleman jälkeen.
Kafka itse koki, että intohimo kirjoittamiseen oli ainoa asia, joka piti hänet hengissä. Hän kirjoitti päiväkirjaansa:
”En ole mitään muuta kuin kirjallisuutta enkä voi enkä halua mitään muuta olla.”
Hän ilmaisi päiväkirjassaan myös pohjatonta pessimismiään: ”Elämän tarkoitus on sen päättyminen.”
Kafkan naiset
Franz Kafka ja Felice Bauer, johon Kafka tutustui ystävänsä Max Brodin luona. Kuva on otettu Budapestissä vuonna 1917 – samana vuonna, jolloin Kafka sai kuulla sairastavansa tuberkuloosia.
Franz Kafka eli ulkoisesti erittäin hyveellistä elämää: hän oli aina hyvin pukeutunut, ei juopotellut ja pysyi samassa työpaikassa koko elämänsä.
Hän oli myös parantumattomasti luulosairas ja sosiaalisesti kömpelö.
Ehkä hänen oli siksi niin vaikea löytää rakkautta elämässään.
Kafka meni kahdesti kihloihin Felice Bauerin kanssa mutta purki kihlauksen molemmilla kerroilla.
Ilmeisesti Kafka pelkäsi, että rakkaus sammuttaisi hänen taiteen palonsa. Eräässä kaikkiaan viidestäsadasta Bauerille kirjoittamasta kirjeestään hän totesi:
”Sinä et voi ymmärtää sitä valtavaa voimaa, joka työlläni minuun on. Sinä arvostat sitä mutta et täysin ymmärrä sitä.”
Viimeisenä elinvuotenaan tuberkuloosista kärsivä Kafka kuitenkin sai kokea rakkautta.
Lomamatkalla kesällä 1923 hän aloitti romanttisen suhteen häntä huomattavasti nuoremman Dora Diamantin kanssa.
Kafka ja Diamant olivat yhdessä aina siihen asti, kun Kafka kuoli 3. kesäkuuta 1924 parantolassa Kierlinginissä hieman Wienin ulkopuolella. Hän oli kuollessaan vasta 40-vuotias.
Kirjallista haudanryöstöä
Franz Kafka pyrki koko ikänsä irrottautumaan isänsä vaikutusvallasta mutta ei onnistunut siinä eläessään eikä edes kuolemassa, sillä hän lepää Prahan Žižkovin uudella juutalaisella hautausmaalla saman hautakiven alla vanhempiensa kanssa.
Franz Kafka suhtautui erittäin kriittisesti omiin teksteihinsä, eikä hän itse julkaissut elinaikanaan kuin muutaman kirjoituksensa.
Kolme vuotta ennen kuolemaansa Kafka kirjoitti ystävälleen Max Brodille ikään kuin testamentin, jossa hän pyysi tätä tuhoamaan kaikki julkaisemattomat teoksensa.
”Rakkahin Max, viimeinen pyyntöni on: polta kaikki jälkeenjääneet paperini, päiväkirjani, käsikirjoitukseni, muiden ja omat kirjeeni, piirrokset ja muut poikkeuksetta ja lukematta.”
Brod kuitenkin kieltäytyi noudattamasta Kafkan toivetta. Hän piti ystävänsä teoksia aivan liian merkittävinä päätymään pelkiksi kirjallisuushistorian alaviitteiksi.
Pian Kafkan kuoleman jälkeen Brod alkoi järjestellä tämän kaikkiaan kolmentuhannen arkin jäämistöä.
Seuraavien vuosien aikana Brod toimitti ja julkaisi kaikkiaan kuusi Kafkan teosta. Niihin kuuluivat muun muassa romaanit Linna ja Oikeusjuttu, jotka tekivät Franz Kafkasta maailmankuulun.
Kuka oli Max Brod?
Valokuvissa Max Brod vuosina 1965 ja 1914.
Sankari vai petturi?
Jotkut kriitikot pitävät Kafkan teosten postuumia julkaisemista hänen tahtonsa vastaisesti suorastaan haudanryöstönä.
Esimerkiksi tšekkiläinen kirjailija Milan Kundera kutsui Brodin toimintaa sikamaiseksi esseekokoelmassaan Petetyt testamentit: Esseitä.
Sikamaista tai ei, niin tuon kirjallisen haudanryöstön ansiosta Franz Kafka tunnetaan nykyisin yhtenä 1900-luvun suurimmista ja vaikutusvaltaisimmista kirjailijoista.
Kävelyretki Kafkan Prahassa
Prahan linna ja Pyhän Vituksen katedraali levittäytyvät laajalle alueelle kukkulalla Vltavajoen itäpuolella Prahassa. Franz Kafka ei koskaan nimennyt Linna-romaaninsa paikkaa, mutta sitä lukiessa tulee väistämättä mieleen Prahan linna-alue.
Praha lyö sinne ensimmäistä kertaa matkustavalta auttamatta jalat alta.
Minne vain katseensa kääntääkään, näkee upeita esimerkkejä monista viime vuosituhannen arkkitehtonisista tyylisuuntauksista. Sieltä löytyy niin keskiaikainen linna, renessanssipalatseja kuin kiehtovia jugendrakennuksiakin.
Prahaa pommitettiin toisessa maailmansodassa, mutta kaupungissa ei juuri näy enää jälkiä pommituksista, toisin kuin monissa muissa Keski-Euroopan metropoleissa.
Kommunismin kaatumisen ja itäblokin hajoamisen jälkeen Prahaan on virrannut rahaa, ja suurin osa säilyttämisen arvoisista rakennuksista onkin nyt restauroitu häikäisevällä tavalla.
Hyvin säilyneessä kaupungissa on siis helppo tuntea solahtavansa Kafkan-aikaiseen Prahaan – vaikka kaupungissa tuskin oli siihen aikaan yhtä siistiä.
Kafkan Prahaan pääsee helposti tutustumaan lukemattomilla opastetuilla teemakävelyillä.
Kafka ei koskaan sanonut suoraan kuvaavansa kirjallisissa teoksissaan juuri Prahaa, mutta kaupungin tunnelma välittyy selvästi useista hänen novelleistaan ja romaaneistaan.
Kävelyretkien lisäksi Kafkasta kiinnostuneet haluavat varmasti tutustua Franz Kafka -museoon Malá Stranan kaupunginosassa osoitteessa Cihelná 635.
