Historian sankareiden patsaat saavat kyytiä

Englantilainen kauppias sai vihat niskaansa

Eteläenglantilaisessa Bristolin kaupungissa Edward Colstonia oli pidetty sankarina vuosisatojen ajan. Hän oli menestyksekäs kauppias, parlamentin jäsen ja hyväntekijä, joka lahjoitti avokätisesti rahaa kouluille ja museoille koko maassa ja tuki esimerkiksi köyhimpien koulutusta.

Colstonin käymä kauppa toi vaurautta Bristoliin 1600-luvulla, ja hänen kunniakseen pystytettiin patsas. Vuoden 2020 Black Lives Matter -mielenosoitusten aikaan esiin nousi kuitenkin Colstonin rooli orjakauppiaana – hän johti Royal African Companya, jolla oli monopoli Britannian orjakaupassa.

Protestit Colstonia vastaan kulminoituivat kesäkuussa 2020, kun mielenosoittajat kaatoivat hänen patsaansa Bristolin satama-altaaseen. Patsasta ei ole palautettu paikalleen, ja Bristolin konserttitalo vaihtoi nimensä Colston Hallista Bristol Beaconiksi.

Edward Colston oli Britanniassa ensimmäisiä historiallisia hahmoja, jonka toimia on alettu katsella uusin silmin.

USA:n kansallissankari koki kovia

Yöllä 18. kesäkuuta 2020 joukko mielenosoittajia kokoontui George Washingtonin patsaalle Oregonissa ja sytytti Yhdysvaltain kansallissankarin patsaan tuleen, minkä jälkeen patsas kaadettiin. Joukko myös maalasi patsaaseen sanat ”Black Lives Matter” ja ”kansanmurhaaja & kolonisti”.

George Washington johti yhdysvaltalaiskapinalliset voittoon itsenäisyyssodassa brittejä vastaan, ja hänestä tuli maan ensimmäinen presidentti, jonka on aina ajateltu pitäneen maan etua tärkeimpänä. Washington esimerkiksi kieltäytyi ryhtymästä uudelle maalle kuninkaaksi ja määräsi säännön, jonka mukaan presidentti voi olla virassa vain kaksi peräkkäistä kautta, ettei valta pääse turmelemaan johtajaa.

Mutta George Washington oli myös orjanomistaja – kuten useimmat tuon ajan vauraat miehet – ja lisäksi hän aloitti sodan intiaaneja vastaan maan luoteisosissa. Yli tuhat intiaania menetti sodassa henkensä, ja siksi Washingtonin patsas sai kokea kovia kesällä 2020.

Löytöretkeilijästä tuli pahan symboli

Vuonna 1492 Kristoffer Kolumbus näki ensi kerran Uuden maailman Santa Marían kannelta, ja siitä alkoi eurooppalaisten Amerikan-valtaus. Seuraavien 400 vuoden ajan eurooppalaiset murhasivat ja ryöstelivät Etelä- ja Pohjois-Amerikassa, pakottivat paikalliset kristinuskoon ja levittivät eurooppalaisen elämäntavan uudelle mantereelle.

Paikallisten elinolot kuitenkin kohenivat aikaa myöten, ja myös rauha koitti lopulta. Eurooppalaisten suorittama kansanmurha oli kuitenkin päällimmäisenä mielenosoittajien mielessä, kun Pohjois- ja Etelä-Amerikassa hyökättiin Kolumbuksen muistomerkkien kimppuun.

Aikalaiset kirjasivat muistiin Kolumbuksen väkivaltaa intiaaneja kohtaan, ja tätä historiaa on nyt tuotu esiin, kun yli sata Kolumbuksen muistomerkkiä on tuhottu. Useat kaupungit ovat myös poistaneet Kolumbuksen patsaita katukuvasta.

Demokratian suojelijaa pidetään rasistina

Vuonna 1940, kun Britannia seisoi toisessa maailmansodassa miltei yksin natsien voiton tiellä, Winston Churchillin viisaat ja päättäväiset sanat ja jämerät toimet valoivat uskoa eurooppalaisiin taistelussa Hitleriä ja natseja vastaan. Churchill luotsasi maataan ja liittoutuneita määrätietoisesti läpi koko sodan.

Sodan voiton kannalta elintärkeä hahmo alettiin kuitenkin myöhemmin nähdä myös toisenlaisessa valossa, ja vuoden 2020 Black Lives Matter -mielenosoitusten yhteydessä Churchillin patsaisiin kautta maailman maalattiin tekstejä, kuten ”Churchill oli rasisti”.

Rasismisyytösten taustalla ovat Churchillin toimet ja sanat Etelä-Afrikassa ennen sotaa. Esimerkiksi vuonna 1937 hän totesi, ettei hänen nähdäkseen Amerikan ja Australian alkuperäiskansoille ollut koitunut eurooppalaisista mitään suurempaa haittaa – kehittyneempi sivilisaatio ja viisaampi rotu oli vain tullut hallitsemaan heitä.

Kongo oli kuninkaan omaisuutta

Belgiassa ja Afrikassa viranomaiset poistivat Belgian entisen kuninkaan Leopold II:n patsaita vuoden 2020 Black Lives Matter -mielenosoitusten seurauksena. Vuosina 1865–1909 hallinnut Leopold perusti Afrikkaan Kongon vapaavaltion. Maa oli käytännössä hänen henkilökohtaista omaisuuttaan, ja hän hankki satumaisen omaisuuden Kongon kaivannaisilla ja kumilla.

Paikallisväestö joutui hengenvaaralliseen pakkotyöhön, ja Leopoldin hallinto syyllistyi kammottaviin julmuuksiin, kuten kidutukseen, murhiin ja sieppauksiin ja amputoi miehiltä, naisilta ja lapsilta käsiä, jos kumin tuotantotavoitteisiin ei ylletty.

Leopoldin toimia kuvattiin jo hänen elinaikanaan ”rikokseksi ihmisyyttä vastaan”, ja historioitsijoiden arvion mukaan Kongon kansanmurhassa kuoli jopa viisi miljoonaa ihmistä.

Rauhanmarssien isän menneisyys päivänvaloon

Intialainen lakimies Mahatma Gandhi oli vuosikymmeniä rauhanomaisten mielenosoittajien esikuva. Gandhi järjesti rauhanomaisia marsseja Intian brittiläisiä siirtomaahallitsijoita vastaan ja korosti aina väkivallatonta vastarintaa.

Kun poliisi vastasi marsseihin pamputtamalla mielenosoittajia, Gandhi käänsi vastustajilleen toisen posken. Kuvat ja kertomukset rauhallisia mielenosoittajia hakkaavista brittisotilaista näyttivät Britannian ikävässä valossa. Vuonna 1947 Gandhi toi kruunun siirtomaalle vihdoin itsenäisyyden ampumatta laukaustakaan.

Gandhilla oli kuitenkin myös toinen, ikävämpi puoli: hän väheksyi naisia, ja asuessaan Etelä-Afrikassa 21 vuotta hän suhtautui mustaihoisiin alentuvasti ja puhui heistä rasistisesti.

Siksi Gandhin patsaita on viime aikoina tuhottu ja kaadettu monissa eri maailmankolkissa.

Papin patsaan kohtalosta äänestettiin

Vuonna 2020 Pohjoismaissakaan ei vältytty historiallisten hahmojen menneisyyden perkaamiselta. Huomio kiinnittyi erityisesti tanskalais-norjalaiseen pappiin Hans Egedeen, joka saapui vuonna 1721 Grönlantiin käännyttämään paikallisväestöä kristinuskoon. Saapuessaan saarelle yhdessä vaimonsa ja neljän lapsensa kanssa Egede oli siellä ensimmäinen skandinaavi sitten viikinkiaikojen.

Tanskasta ja Norjasta saarelle tulleet toivat kuitenkin tullessaan myös isorokon, joka tappoi yli 80 prosenttia Nuukin asukkaista. Egeden vaimo Gertrud hoiti sairaita, kunnes kuoli itsekin tautiin, mikä sai Egeden uskomaan, että hän oli tuonut saarelle enemmän huonoa kuin hyvää.

Egede lähti Grönlannista vuonna 1736, ja grönlantilaiset pystyttivät patsaan hänen kunniakseen pari sataa vuotta myöhemmin. Vuonna 2020 patsaasta tuli Tanskan kolonialismin symboli, ja patsaan kohtalosta järjestettiin äänestys, jossa grönlantilaiset päättivät antaa patsaan jäädä pystyyn.

Naisten puolustaja

Kaadettujen patsaiden tilalle pystytetään myös uusia muistomerkkejä. Marraskuussa 2020 omansa sai Mary Wollstonecraft, jonka patsas paljastettiin Lontoossa.

1700-luvulla elänyt Wollstonecraft oli naisten oikeuksien puolesta taistellut kirjailija. Omana aikanaan hänet tunnettiin kirjoituksiaan paremmin monista miessuhteistaan, mutta nykyään häntä pidetään yhtenä ensimmäisistä feministisistä filosofeista.

Mary Wollstonecraft kuoli lapsivuoteeseen vain 38-vuotiaana, mutta hän ehti silti kirjoittaa useita romaaneja, artikkeleita, matkakertomuksen, Ranskan vallankumouksen historian ja lastenkirjan. Hänen tunnetuin teoksensa on ”Naisten oikeuksien puolustus” vuodelta 1792. Siinä hän kirjoittaa, että naiset eivät ole luonnostaan yhtään miehiä huonompia – syy siihen, että naiset näyttävät heikommilta, on se, että he eivät ole saaneet opiskella. Wollstonecraft kirjoittaa, että sekä naisia että miehiä tulisi kohdella järjellisinä olentoina ja hahmottelee rationaalisuuteen perustuvaa yhteiskuntaa.