Historian pikakurssi: Kuka oli filosofi Søren Kierkegaard?

Søren Kirkegaard: Perustiedot

Syntyi: Kööpenhaminassa Tanskassa.

Opinnot: Filosofian maisteri Kööpenhaminan yliopistosta.

Työ: Filosofi, teologi, kirjailija ja kriitikko.

Tunnetuin teos: Enten-Eller (Joko-tai), josta tuli eksistentialismina tunnetun filosofisen suuntauksen perusteos.

Siviilisääty: Lyhyeksi jäänyt kihlaus, ei lapsia. 

3 Søren Kirkegaardin elämän huippukohtaa

• Nuori Søren tunnettiin karkeista pilois­taan ja terävästä kielestään. Koulussa hän ­kiusasi tovereitaan ja härnäsi opetta­jiaan muun muassa juomalla olutta tunnilla. 

  
  

• Suoritettuaan teologian maisterin tutkintonsa Kierkegaard kihlautui 18-vuotiaan Regine Olsenin kanssa. Hän kutsui Olsenia ”sydämensä valtiattareksi”.

  
  

• Kierkegaard huvitteli ja käytti perintö­rahansa teatteriin, vaunu­ajeluihin ja aterioihin kalliissa ravintoloissa. Samaan aikaan hän kirjoitti useita filosofisia teoksia. 

...ja aallonpohja

Kierkegaard purki ­kihlauksensa Olsenin kanssa omistautuakseen kirjoitus­työlleen. Täyttymätön rakkaus varjosti hänen koko loppuelämäänsä.

Søren Kirkegaardin tärkeimmät ajatukset

• Muista kriittinen ajattelu!
  Ihminen kykenee paitsi ajatteluun myös oman ajattelunsa kriittiseen arviointiin. Oman tietoisuuden pohtiminen saa ihmisen tajuamaan, ettei pelkkä olemassaolo riitä vaan yksilön on annettava elämälleen merkitys ja asetettava itselleen tavoitteita. 

  
  

• Totuus on yksilöllinen
  Ajatteleva ihminen oivaltaa nopeasti, että elämä sinänsä on merkityksetöntä. Olemassaolo saa merkityksen vasta, kun yksilö tekee valintoja. ”– – on löydettävä sellainen Totuus, joka on Totuus minulle – idea tai ajatus, jonka puolesta olen valmis elämään ja kuolemaan”, Kierkegaard kirjoitti eräässä varhaisessa teoksessaan.

• Henkilökohtainen usko
  Absoluuttisen totuuden puuttuminen ja oman tiensä löytämisen pakko synnyttävät ahdistusta, sillä ihminen pelkää vääriä valintoja. 

  Tätä ei voi välttää, sillä elämä ymmärretään taaksepäin, mutta se pitää elää eteenpäin. Sama epävarmuus pätee myös uskontoon:
  
  Yksilö kykenee yhtä vähän ymmärtämään Jumalan olemusta kuin elämän tarkoitusta, ja siksi hänen on vain päätettävä uskoa. Kristityn on luotava oma henkilökohtainen suhteensa Jumalaan ja löydettävä oma henki­lö­kohtainen uskonsa. Ajatus henkilökohtaisesta Jumala-suhteesta sai Kierkegaardin suhtautumaan kriitti­sesti valtionkirkkoon ja sen laumasieluisuuteen. 

  
  Samalla ­tavalla mikä tahansa kansanliike johtaa Kierkegaar­din mielestä vastuuttomuuteen, sillä se synnyttää harhaanjohtavan tunteen yhtei­söl­lisyydestä.
  
  Hän ei kuitenkaan torju yhteisöllisyyttä ideana, sillä hänelle vastuu toisista on luonnol­lista seu­rausta ajattelukyvystä.

Søren Kirkegaard vaikutti eksistentialismiin

Monet pitävät Kierkegaardia eksis­tentialistisen ajatussuunnan perustajana. Hänen ajatuksensa siitä, että elämä sinänsä on merkityksetöntä ja että merkitys syntyy teoista, alkoi levitä etenkin toisen maailmansodan jälkeen holo­kaustin kauhujen paljastuttua. 

Vain harva tietää Søren Kirkegaardista, että...

...hän sairasti luultavasti Pottin tautia eli selkärankatuberkuloosia, joka käyristää rangan. Itse hän uskoi selkä­­vaivojensa johtuvan puusta putoamisesta. Jotkut tutkijat uskovat Kierkegaardin jopa kuolleen ­sairauteensa. Hän kaatui kadulla, halvaan­tui osittain ja kuoli kaksi kuukautta myöhemmin sairaalassa vain 42-vuotiaana.