Eksentrikkojen klubin erikoisimmat

”Wall Streetin noita” oli sairaalloisen saita

Hetty Green (1834–1916)

Yhdysvaltalainen Hetty Green ansaitsi pörssikeinottelulla niin suuren omaisuuden, että hänestä tuli maailman rikkain nainen. Rahoistaan huolimatta ”Wall Streetin noidaksi” kutsuttu Green oli niin pihi, että hän käytti tavallisesti vain yhtä ainoaa vaatekertaa, mustaa arkipukua.

Green oli oppinut säästäväiseksi jo lapsena. Hänen varakas kvee­kari-isänsä oli opettanut tyttärelleen kurinalaisuutta määräämällä tämän vuorokaudeksi puhekieltoon aina, kun tämä oli käyttäytynyt huonosti. 

Myöhemmällä iällä Greenistä tuli lähes sairaalloisen saita: hän muutti jatkuvasti halvasta asunnosta toiseen vältelläkseen verottajaa ja tinki halvimmastakin ostoksesta. ­

Lehdet seurasivat mielenkiinnolla Greenin edesottamuksia ja kirjoittivat muun muassa, miten Green oli vienyt poikansa köyhäinsairaalaan. 

Sairaalan henkilökunta sai kuitenkin selville, että Greenit olivat rikkaita, ja käski näiden häipyä. Pojan jalkaan kehittyi ­kuolio, ja se ­jouduttiin myöhemmin amputoimaan.

Einstein poltti tupakannatsoja

Albert Einstein (1879–1955)

Saksalainen fyysikko Albert Einstein ­muistetaan ­tieteellisistä ­ansioistaan mutta myös monista omituisista ­tavoistaan. 

Hän muun muassa kiersi lääkärinsä määräämää piipunpolttokieltoa polttamalla maasta keräämiään tupakantumppeja ja kävi purjehtimassa tyvenellä, koska nautti haasteesta. Hän myös piti 8-vuotiaalle pojanpojalleen pitkän luennon saippua­kuplien fysikaalisista ominaisuuksista.

Kerran Einstein eksyi ja soitti nimettömänä sihteerilleen kysyäkseen osoitettaan. Tämä ei suostunut antamaan osoitetta tuntemattomalle, jolloin Einstein joutui kertomaan, kuka oli. 

Hän vannotti sihteeriään olemaan puhumatta asiasta, mutta ilmeisesti tämä unohti lupauksen.

Poliitikko pinnasi parlamentista

John Mytton (1796–1834)

Brittiläinen John Mytton onnistui 38 elinvuotensa aikana tuhlaamaan perheensä 1500-luvulta saakka keräämän omaisuuden. 

Hän muun muassa tilasi itselleen kolme tynnyrillistä portviiniä ollessaan lähdössä opiskelemaan Cambridgen yliopistoon. Viinistä huolimatta – tai sen vuoksi – Mytton ei suorittanut tutkin­toaan loppuun, mutta hän lahjoi äänestäjät ja tuli valituksi parlamenttiin. 

Vaikka ­Mytton maksoi parlamenttipaikastaan omaisuuden, politiikka ei kiinnostanut häntä tippakaan. Hän osallistui vain yhteen parlamentin istuntoon, ja siitäkin hän poistui kesken kaiken, koska salissa oli hänen mielestään liian kuuma. 

Vuonna 1831 Mytton joutui vankilaan muun muassa maksamattomien velkojen takia. Hän kuoli telkien takana kolme vuotta myöhemmin.

Aatelisrouva piti kiinni arvostaan

Elisabeth de Meuron (1882–1980)

Sveitsiläinen aatelisrouva Elisabeth de Meuron oli sitä mieltä, että hänellä oli erioikeuksia, joita muilla ei ollut.

Hän muun muassa pysäköi autonsa minne halusi, ja jos poliisi puuttui asiaan, de Meuron totesi tyynesti: ”Auto pysyy siinä, missä se on.” 

Kun eräs paikallinen mies kerran istuutui de Meuronin suvun vakiopaikalle ­kirkossa, Elisabeth de Meuron pyysi häntä ­viileästi ­poistumaan: ”Taivaassa olemme yhdenvertaisia, mutta siihen saakka asioissa on oltava jokin järjestys.”

Kerran de Meuron yllätti köyhän naisen varastamassa hedelmiä linnansa puutarhasta ja telkesi ”hulluksi kerjäläiseukoksi” kutsumansa naisen vaunuvajaansa. 

Kun häntä sitten syytettiin vapaudenriistosta, hän esitti ­oikeudelle keskiaikaisen asiakirjan, jonka mukaan ­linnan omistajalla oli oikeus määrätä rangaistuksia pikkurikkeistä. De Meuron selvisi sakoilla ja lyhyellä luennolla nyky­oikeuden rangaistuskäytännöistä.

Suuruudenhullu herttua

Alexander Hamilton (1767–1852)

Skotlantilainen herttua Alexander Hamilton oli hyvin ylpeä syntyperästään. 

Hän nimittäin polveutui herttua ­James Hamiltonista, jolle oli 1500-­luvulla luvattu Skotlannin kruunu mutta jolta se oli viime hetkellä riistetty petoksella. Yli 200 vuotta myöhemmin elänyt Alexander Hamilton piti itseään Skotlannin laillisena ­kuninkaana.

Hamiltonista ei tullut hallitsijaa, mutta hän halusi hautamonument­tinsa olevan kuninkaallisen komea. Niinpä hän rakennutti mailleen 40 metrin korkuisen mausoleumin ja tilasi sitten muinaisen egyptiläisen sarkofagin, johon hänen muumioitu ruuminsa oli tarkoitus sijoittaa.

Kun sarkofagi saapui Skotlantiin, se osoittautui aivan liian pieneksi Hamiltonille, sillä se oli alun perin kuulunut egyptiläiselle prinsessalle. 

Kuolinvuoteellaan Hamilton vannotti perhettään runnomaan hänen ruumiinsa sarkofagiin vaikka väkisin. Kerrotaan, että Hamiltonin ruumiin palsamoinut asiantuntija joutui loppujen lopuksi sahaamaan muumioidulta ruumiilta jalat poikki, jotta se olisi saatu mahtumaan sarko­fagiin.

Keksijä rakastui kyyhkyseen

Nikola Tesla (1856–1943)

Serbialaissyntyinen keksijä Nikola ­Tesla alkoi vanhoilla päivillään puhua puluille. Hän kävi tapaamassa niitä puistossa ja hoiti vahingoittuneita ­lintuja kotonaan. Hän totesi erikoisesta kiintymyksestään:

”Olen ruokkinut vuosien saatossa tuhansia kyyhykyjä, mutta erityisesti yksi on jäänyt mieleeni. Se oli kaunis valkoinen lintu, ja sen siipien kärjet olivat harmaat. Se oli naaras ja erilainen kuin muut kyyhkyt. Minun tarvitsi vain kutsua sitä, ja se lensi luokseni. Rakastin sitä kyyhkyä niin kuin mies rakastaa naista, ja se rakasti minua. Niin kauan kuin se oli elossa, elämäl­läni oli tarkoitus.”

Kirkonmies herkutteli aurinkokuninkaalla

William Buckland (1784–1856)

Brittiläinen pappi ja geologi William Buckland halusi maistaa mahdollisimman ­monia eläin­lajeja löytääkseen uutta ­syötävää täydentämään ihmisten ruoka­valiota. 

Bucklandin kodista tuli ­vähitellen varsinainen eläintarha, jonka asukkaat päätyivät yksi toisensa jälkeen talon ­isännän ja tämän vieraiden lautaselle. 

Buckland tarjoili illallis­illaan muun ­muassa peltohiirtä, ­krokotiilia, pingviiniä ja koiranpentua. Aivan kaikista eläimistä­ ­ennakkoluuloton Bucklandkaan ei sentään pitänyt: raatokärpäset ja maamyyrät eivät hänelle maistuneet.

Kerran Buckland oli illallisilla, joiden isäntä esitteli vieraille harvinaisen arvoesineen: Ranskan Aurinkokuninkaan ­Ludvig XIV:n palsamoidun sydämen, jonka hän oli ostanut kuninkaan haudan ryöstäneiltä vallankumouksellisilta.

Siihen kaikkiruokainen Buckland totesi: ”Olen syönyt elämäni aikana monia outoja asioita mutta en koskaan kuninkaan sydäntä.” Sitten hän nappasi kuivuneen sydämen haarukkaansa ja söi sen.

Runoilija kävelytti hummeria lieassa

Oscar Wilde (1854–1900)

Irlantilainen runoilija Oscar Wilde herätti runsaasti pahennusta Vikto­rian ajan Englannissa. Hän muun muassa pukeutui huomiota herättävästi polvihousuihin, vihreään päällystakkiin ja vaaleansinisiin liiveihin ja käytti usein turbaania. 

Opiskel­lessaan nuorukaisena Oxfordin ­yliopistossa hän herätti huomiota ­kävelyttämällä hummeria narussa kaupungin kaduilla.

Wilden kohtaloksi eivät kuitenkaan koituneet hänen erikoiset ­tapansa vaan homoseksuaalisuus, joka oli 1800-luvulla rikos. 

Wilde tapaili miespuolisia prostituoituja ja transvestiittejä ja sai siveettö­myydestä kahden vuoden vankeus­tuomion vuonna 1895. Hän kuoli hyljeksittynä kolme vuotta vapautumisensa jälkeen vuonna 1900.