Nostradamus: Ennustukset puhuttavat edelleen

Nostradamus syntyi ruton Eurooppaan

Myöhemmin ennustajana mainetta niittänyt mies syntyi Michel de Nostredamena 14. joulukuuta 1503.

Noin 44-vuotiaana hän muutti nimensä latinalaiseen muotoon Nostradamus, mutta vastasyntyneenä hänen tulevaisuutensa ei vielä näyttänyt erityisen loistokkaalta.

Samana vuonna kuin Nostradamus syntyi, Kolumbus ylitti Atlantin neljännen kerran ja Saksassa Erfurtin yliopistossa nuori Martti Luther suoritti tutkintoaan.

Musta surma eli rutto riehui Euroopassa vieden 75 miljoonaa uhria hautaan, mutta kukaan ei osannut selittää, miksi. Taikausko kukoisti, ja inkvisitio tuomitsi armotta harhaoppisia.

Historiantutkijat eivät tiedä paljon Nostradamuksen nuoruusvuosista, mutta varmaa on, että hän oli kauppiaan poika ja juutalaista sukujuurta.

Keskiajan juutalaisvastaiset tahot syyttivät kärkkäästi juutalaisia mustasta surmasta. Erityisesti Ranskassa, missä juutalaisuus oli virallisesti kielletty vuonna 1394, kristityt jahtasivat juutalaisia toden teolla.

Niinpä monille vainotuille ymmärrettävä pelastuskeino oli kääntyminen kristinuskoon, ja niin myös Nostradamuksen isovanhemmat päättivät tehdä.

Nuori Nostradamus kävi koulua isoisoisänsä opastuksella. Tämä oli erittäin kiinnostunut astrologiasta.

Ilmeisesti kiinnostus planeettojen voimaan versoi Nostradamuksen mielessä jo koulutunneilla ja hänen kulkiessaan seudun roomalaisilla raunioilla isoisoisän seurassa.

Jean Aimé de Chavigny, joka toimi Nostradamuksen sihteerinä tämän viimeisinä elinvuosina, kirjoitti ennustajasta lyhyen elämäkerran, jonka mukaan isoisoisä sekä lahjoitti Nostradamukselle niin kutsutun astrolabiumin, jolla voi laskea tähtien asemia, että herätti hänessä mielenkiinnon ”taivaallista tiedettä” kohtaan.

Nostradamus oli kiertelevä parantaja

Moni seikka viittaa siihen, että Nostradamus päätti jo varhain kulkea isoisoisänsä jalanjäljissä.

Jotkut tutkijat arvioivat, että hän kirjoittautui Avignonin yliopistoon jo 15-vuotiaana opiskellakseen lääketiedettä, joka oli 1500-luvulla tieteenalana tiiviisti yhteydessä astrologiaan, mutta hän joutui keskeyttämään opintonsa, kun yliopisto suljettiin ruton takia vuonna 1520.

Toiset tutkijat kuitenkin uskovat, että hän pääsi yliopistoon vasta myöhemmin. Nostradamus kertoo muistiinpanoissaan, että nuorena hän kiersi kahdeksan vuotta Etelä-Eurooppaa parantajana.

”Vietettyäni suuren osan nuoruusvuosistani farmasian parissa ja opiskellen lääkeyrttien vaikutuksia matkustelin useiden maiden halki vuosien 1521–1529 aikana.

Koko ajan pyrin lisäämään tietämystäni ja ymmärrystäni kasvien ja lääkeyrttien saannista ja alkuperästä. Tein tutkimusta lääketieteen uloimmilla äärirajoilla”, hän kirjoitti.

Kuten monet keskiajalla vainotut juutalaiset Nostradamuskin kierteli Eurooppaa mukanaan yrteistä ja mineraaleista sekoitettuja mikstuuroja, joilla hänen omien sanojensa mukaan voitiin parantaa erilaisia vaivoja, kuten hiustenlähtöä, potenssiongelmia ja sappikiviä.

Nostradamus opiskeli lääkäriksi

Montpellierin yliopiston vanhoista rekistereistä tiedetään, että Nostradamus kirjoittautui lääketieteelliseen tiedekuntaan vuonna 1529.

Entinen parantaja pääsi arvostettuun oppilaitokseen, jota kirkon määräämä ruumiinavauskielto ei koskenut.

Vaikka yliopiston suhtautuminen terveyteen oli näennäisesti luonnontieteellistä, taikauskolla oli yhä tukeva jalansija lääkärintyössä.

Astrologialla oli tärkeä asema opetuksessa, ja moni opettaja oli sitä mieltä, että ihmisruumiin jokaista osaa ohjaili tietty tähtimerkki.

Tähtikartat ja horoskoopit olivat sairauksia parannettaessa yhtä tärkeitä kuin veitsi ja kiehuva vesi.

Ei ollut lainkaan epätavallista, että lääkäri laati myös ennustuksia ja että keskiajan eurooppalaiset pitivät horoskooppeja yhtä pätevinä kuin lääketieteellisiä neuvoja.

Ei tiedetä tarkalleen, milloin Nostradamus päätti opintonsa. Asiakirjojen perusteella hänet saatettiin erottaa yliopistosta.

Joka tapauksessa hän sai luvan harjoittaa lääkärin ammattia ja asettui asumaan Etelä-Ranskaan Agenin kaupunkiin.

Agenissa Nostradamus avioitui ja sai kaksi lasta, mutta pian perhe joutui uudelleen yltyneen ruton uhriksi. Vaimon ja kahden pienen lapsen menetys ratkaisi Nostradamuksen loppuelämän kulun.

Nostradamus kehitti pillerin ruttoa vastaan

Nostradamus lähti taas kiertelemään maanteitä, ilmeisesti taistellakseen perheensä surmannutta ruttoa vastaan.

Hän suuntasi kohti Narbonnea, Toulousea ja Bordeaux’ta ja näki kaikkialla, miten musta surma hiipi asukkaiden koteihin.

Torit oli suljettu, ja kirkot olivat teljenneet ovensa. Löyhkäävillä kaduilla miehet, naiset ja lapset yskivät verta ja vääntelehtivät tuskiensa kourissa.

Kukaan ei ymmärtänyt, miten rutto puhkesi ja levisi, mutta kiertelevä lääkäri oli päättänyt keksiä parannuskeinon.

Matkansa varrelta Nostradamus keräsi ruusunnuppuja, jotka hän murskasi marmorisessa huhmareessa muun muassa neilikan ja aaloen kanssa.

Seokseen hän lisäsi sahanpurua, puristi sen pillereiksi ja myi sitä sitten ihmelääkkeenä mustaa surmaa vastaan.

”Ei ole olemassa lääkettä, joka suojaa paremmin ruttoa vastaan kuin tämä resepti. Kaikki pillerin nielevät saavat suojan”, Nostradamus kirjoitti.

Vuonna 1547 kokenut parantaja solmi toisen avioliittonsa ja asettui asumaan Salon-de-Provenceen.

Nostradamus kirjoitti kirjan hilloista

Salonissa Nostradamus syventyi vakavissaan astrologiaan.

Hän laski planeettojen asentoja astrologisten taulukoiden avulla ja tutki planeettojen vaikutusta tapahtumiin. Näin hän ennusti auringon- ja kuunpimennykset, onnelliset tapahtumat ja tragediat.

Vuodesta 1549 alkaen Nostradamus kokosi vuosittaiset ennustuksensa almanakaksi, jossa hän kertoi tulevan vuoden tärkeimmät tapahtumat.

Almanakka oli jaettu astronomiseen osioon, vuoden päivät luettelevaan kalenteriin ja lopulta ennustuksiin, joita voi verrata myös nykyään lehdissä julkaistaviin horoskooppeihin.

Vaikka almanakkoja julkaistiin varsin paljon keskiajalla, erityisesti Nostradamuksen teokset saavuttivat hetkessä suuren suosion.

Taikauskoisessa Ranskassa Nostradamuksen nimi oli varsin pian tunnettu joka puolella maata.

Nostradamus alkoi kirjoittaa myös muita teoksia, ja esimerkiksi vuonna 1552 hän julkaisi kosmetiikkaa ja säilöttyjä ruokia käsittelevän tutkielman.

Se sisälsi muun muassa parfyymien ja marmeladien reseptejä, joihin hän oli saanut innoitusta matkoiltaan.

Nostradamus kuitenkin uskoi kykyjensä riittävän huomattavasta pidemmälle kuin hillojen valmistukseen ja tulevan vuoden sääennusteisiin.

Vertaamalla planeettojen aiempia ja tulevia asentoja toisiinsa hän uskoi voivansa päätellä tapahtumia aina vuoteen 3797 asti.

Kirjoitukset ovat tulkinnanvaraisia

Toukokuussa 1555 Nostradamus julkaisi ensimmäisen niteen teoksesta, joka on tehnyt hänestä kuuluisan näihin päiviin saakka.

Kirja oli nimeltään Les Propheties.

Kirja koostui ensimmäisistä 353 ennustuksesta, joita Nostradamus kirjoitti kaikkiaan 942. Ne oli esitetty nelisäkeisinä runoina, joissa kuvailtiin synkästi kuivuutta, nälänhätää, vallanhimoisia hallitsijoita, tulvia ja sotia.

Säkeet kuitenkin olivat ja ovat yhä vaikeita tulkita. Nostradamus itse puhui ”sumeudesta selkeiden ennustusten sijaan”.

Hän ei tarkoituksella kerro tarkkoja vuosilukuja, eivätkä ennustukset ole aikajärjestyksessä. Säkeissä käytetty kieli vaihtelee ranskasta latinaan, kreikkaan ja provencen kieleen.

Sanaleikit sisältävät myös anagrammeja, esimerkiksi Paris on Rapis. Lisäksi sanoja tai kokonaisia lauseita on jätetty tekstistä pois.

Epämääräisiä ennustuksia on tulkittu loputtomiin, ja usein voidaan puhua suoranaisesta ylitulkinnasta. Oiva esimerkki tästä on seuraava runo:

”Vapaus on mennyttä / Tumma ja tuima roisto sen riistää / Kun sillat avataan / Venetsia on kauhistuva Histerin teoista.”

On väitetty, että sana Hister tarkoittaa Hitleriä ja että runo ennustaa natsien hirmuteot Euroopassa. Todellisuudessa Hister on kuitenkin Tonavajoen keskiaikainen nimitys.

Nostradamuksen runo lienee pikemminkin yritys ennustaa hunnien paluu Eurooppaan.

Kirjoituksissaan Nostradamus vältti visusti myös ilmaisuja, joiden takia hän olisi voinut joutua hankaluuksiin vallanpitäjien tai kirkon kanssa.

Vaikka hänen puuhailunsa ullakkohuoneessa viittasi okkultismiin, hän itse virallisesti väitti, että hänen ennustuksensa olivat tulleet suoraan Jumalalta.

Joutuminen katolisen kirkon epäsuosioon olisi voinut maksaa hänen henkensä. Suojellakseen itseään Nostradamus omisti teoksensa merkittäville henkilöille, muun muassa Ranskan kuninkaallisille.

Nykyään historiantutkijat pitävät arvoituksellisia ilmaisuja viisaana ja harkittuna tekona. Juuri sanaleikkien takia on mahdotonta arvioida Nostradamuksen näkijän kykyjä ja syyttää häntä valehtelusta.

Ennustukset voi sovittaa lukijan haluamaan yhteyteen. Vakavasti otettavat tutkijat ovat kuitenkin yksimielisiä siitä, että ranskalaisennustajalla ei ollut erityiskykyjä vaan vain terävä kynä.

Nostradamus sai kutsun hoviin

Epämääräisistä ilmaisuista huolimatta, tai kenties juuri niiden takia, sana Nostradamuksen lähes pelottavista näkijän lahjoista kiiri pian Etelä-Ranskassa kylästä toiseen.

Ei kulunut aikaakaan, kun myös kuninkaan hovi kiinnostui lyhyenlännästä ja vantterasta juutalaismiehestä, joka pystyi näkemään tulevaisuuteen.

Vuonna 1555 kuningas Henrik II kutsui tuolloin 52-vuotiaan lääkärin Pariisin hoviinsa.

Syynä kutsuun oli Nostradamuksen uuteen almanakkaansa kirjoittamat lukuisat runot, joissa hän varoitti kuningasperhettä uhkaavasta vaarasta.

”Kuninkaan on huolehdittava itsestään ja siitä, ettei yksi tai useampi henkilö jatka toimia, joista en rohkene kirjoittaa”, Nostradamus sanaili.

Nostradamus lähti 800 kilometrin matkalle Provencesta Pariisiin huolten painamana.

Henrik II tunnettiin tinkimättömästä linjastaan pettureita kohtaan, ja ennustaja pelkäsi, että kuningas katkaisisi häneltä kaulan.

Niin ei kuitenkaan käynyt. Tutkijat arvelevat, että kuningatar Katariina de’Medici, joka oli hyvin kiinnostunut astrologiasta ja yliluonnollisista tapahtumista, ihastui näkijän kykyihin.

Lähteet eivät kuitenkaan kerro, mistä hallitsijapari ja ennustaja tarkalleen keskustelivat.

Palattuaan kotiin pääkaupungista Nostradamus jatkoi ennustuksiaan.

Koska kuninkaalliset olivat pyytäneet hänen neuvojaan, asiakkaita kaikista yhteiskuntaluokista virtasi Nostradamuksen ovelle pyytämään tietoja tulevaisuudesta.

Häneltä tilattiin horoskooppeja ja neuvoja liiketoimiin. Jopa papit hakeutuivat Nostradamuksen puheille, vaikka kirkko ei hyväksynyt hänen näkemyksiään.

Aina ennustukset eivät olleet menestyksiä. Osa asiakkaista valitti Nostradamuksen lukukelvottomasta käsialasta ja epäselvistä ilmaisuista.

Varsinkin muut almanakkoja laativat astrologit arvostelivat häntä kovin sanoin. Nostradamusta syytettiin hutiloiduista laskelmista ja tulosten ylitulkinnasta.

Nostradamus ennusti kuninkaan kuoleman

Nostradamuksen ennustukset levisivät Euroopassa ja ne käännettiin 1550-luvulla muun muassa italiaksi ja englanniksi.

Moni luuli Nostradamuksen suosion olevan jo huipussaan, kun yksi hänen laatimistaan synkistä ennustuksista kävi toteen.

Vuonna 1559 kuningas Henrik II järjesti turnajaiset tyttärensä häiden kunniaksi Ratkaisevassa kaksintaistelussa kuningas sai vastaansa nuoren herttuan Gabriel de Montgomeryn.

Kaksintaistelun osanottajat olivat suojautuneet haarniskoilla päästä varpaisiin, ja kummankin kilpeä koristi leijona.

Nostradamus kiehtoo edelleen yli neljäsataa vuotta kuolemansa jälkeen. Ranskalaislääkäri on joidenkuiden mielestä ennustanut kuninkaan kuoleman, Hitlerin hyökkäyksen Puolaan ja terrori-iskut World Trade Centeriin.

Nostradamus kuoli jo vuonna 1567, mutta hänen ”Profetiat”-teostaan on sen jälkeen luettu ja tulkittu yhä uudelleen kriisiaikoina ja katastrofien sattuessa. Erityisesti seuraavat ennustukset ovat tunnettuja: