1. ”Vahvimmalle!”
Aleksanteri Suuri oli yksi historian suurimmista sotapäälliköistä. Hän oli jo 25-vuotiaana luonut valloituksillaan valtakunnan, joka ulottui aina Makedoniasta nykypäivän Pakistaniin asti.
Vuonna 323 eaa. Aleksanteri juhlisti viimeisintä valloitustaan, mutta pian juhlien jälkeen hänelle nousi korkea kuume, mahdollisesti malarian aiheuttamana. Sotapäällikkö kuoli kymmenen päivän kuluttua 10. kesäkuuta. Kuolinvuoteella Aleksanteria ympäröivät hänen parhaat kenraalinsa, diadokit, jotka kysyivät, kenelle Aleksanterin valtakunta jäisi. Sotapäällikkö vastasi: ”Vahvimmalle!”
Aleksanteri saattoi tosin sanoa myös ”Kratetokselle!” viitaten yhteen kenraaleistaan. Nämä muinaiskreikan sanat kuulostavat samanlaisilta, eikä heikko kuningas luultavasti puhunut enää kovin selvästi. Muut valtaa janonneet kenraalit saattoivat myös ymmärtää hänet tahallaan väärin.
Päällikön sanat – ja kenraalien kunnianhimo – johtivat joka tapauksessa 40 vuoden sisällissotaan, jossa valtakunta jaettiin osiin. Lähimmäksi Aleksanterin seuraajaa pääsi Seleukos I Nikator, joka sai hallintaansa muun muassa nykyisen Iranin ja Irakin alueille ulottuneen alueen ja loi sinne Seleukidien valtakunnan.
3. ”Ammu Walter, ammu, paholaisen nimessä!”
Vilhelm II hallitsi Englantia vuosina 1087–1100 raaoin ottein, ja kuningas saikin lisänimen Punainen, kun hän määräsi serkkunsa silmät ja kivekset leikattaviksi irti vallankaappausyrityksen jälkeen.
Kuninkaan valtakausi päättyi yhtäkkisesti 1. elokuuta 1100, kun hän oli metsästämässä aatelisen Walter Tirelin kanssa. Miehet näkivät hirven, ja Vilhelm huusi: ”Ammu, Walter, ammu paholaisen nimessä!”
Aatelismies teki työtä käskettyä mutta ei osunut hirveen – sen sijaan hänen nuolensa päätyi epäonnisesti kuninkaan rintaan.
Pappien mielestä kuolema oli Jumalan rangaistus julmalle hallitsijalle. Historioitsijat kuitenkin arvioivat, että kyseessä saattoi olla mahdollisesti harkittu murha, sillä Tirel oli tunnettu taitavana ja tarkkana jousiampujana.
5. ”Enhän vain elänyt turhaan”
Lokakuun 13. päivän iltana vuonnna 1601 tanskalainen tähtitieteilijä Tyko Brahe ei pystynyt yhtäkkiä enää virtsaamaan. Seuraavina päivinä kivut yltyivät, ja viimeisenä yönään 54-vuotias kuumehoureinen Brahe toisteli: ”Enhän vain elänyt turhaan.”
Huoli osoittautui turhaksi, kun Brahen apulainen Johannes Kepler julkaisi 26 vuotta myöhemmin uraauurtavan teoksensa Tabulae Rudolphinae eli Brahen havaintoihin perustuvat lakinsa tähtien radoista.
Vuonna 2010 Brahen luurangosta tehty tutkimus osoitti, että hän oli kuollut virtsatietulehdukseen.
7. ”Pahoittelut, herra, en tarkoittanut sitä”
Kesällä 1789 Ranskaa ravisutti vallankumous, ja kolmen vuoden jälkeen Kansalliskokous – maan uusi johtava elin – päätti lakkauttaa monarkian. Vallasta syösty kuningaspari Ludvig XVI ja Marie Antoinette vangittiin maanpetoksesta syytettyinä.
Vankeusaika koetteli 38-vuotiasta kuningatarta, joka oli elänyt koko elämänsä yhteiskunnan huipulla. Marie Antoinette saapui sairaalloisena ja harmaantuneena oikeudenkäyntiin, jossa hänet tuomittiin kuolemaan vastavallankumouksellisesta toiminnasta ja maanpetoksesta. Todisteet olivat huterat, mutta vallankumoukselliset tekivät hänestä syntipukkinsa.
Lokakuun 17. päivän aamuna vuonna 1793 kuningatar vietiin mestauslavalle. Marie Antoinette ei viimeisinä hetkinäänkään luopunut arvokkuudestaan. Kun hän vahingossa astui pyövelin jalalle, hän lausahti: ”Pahoittelut herra, en tarkoittanut sitä.”
Pian tämän jälkeen kuningatar mestattiin giljotiinilla.
10. ”Ne eivät osuisi elefanttiinkaan tuolta”
Pohjoisvaltioiden kenraalia John Sedgwickia kunniottivat niin ystävät kuin vihollisetkin, ja hänet tunnettiin hyvistä toverisuhteista sotilaisiinsa, jotka kutsuivat häntä John-sedäksi.
Pidetty 50-vuotias kenraali kohtasi kuitenkin loppunsa 9. toukokuuta 1864 Spotsylvanian oikeustalon taistelussa, missä hänellä oli tehtävänä tunnustella etelävaltioiden sivustaa. Kun Sedgwick näki miestensä väistelevän noin 900 metrin päästä ampuvien etelävaltioiden tarkka-ampujien luoteja, hän ei säästellyt sanojaan.
Sedgwick eteni ilman suojaa ja torui sotilaitaan: ”Miehet, jotka väistelevät yksittäisiä luoteja? Häpeän teitä. Ne eivät osuisi elefanttiinkaan tuolta asti.”
Muutaman sekunnin kuluttua luoti iskeytyi kenraalin kasvoihin vasemman silmän alle.
Sedgwick oli korkea-arvoisin Yhdysvaltojen sisällisodassa kuollut pohjoisvaltioiden sotilas.
12. ”Olen kyllästynyt tähän kaikkeen”
Winston Churchill muistetaan Britannian uutterana pääministerinä, joka sytytti brittien taistelutahdon natseja vastaan. Churchill sai myös Nobelin kirjallisuuspalkinnon, ja hänet kutsuttiin Yhdysvaltojen kunniakansalaiseksi.
Churchill menetti pääministerin paikkansa toisen maailmansodan jälkeisissä vaaleissa mutta johti yhä konservatiivipuoluetta ja nousi uudelleen pääministeriksi vuosiksi 1951–1955. Tämän jälkeen Churchill alkoi kuitenkin vetäytyä julkisuudesta. Hänen terveytensä oli heikentynyt etenkin vuonna 1953 koetun aivohalvauksen jälkeen, kun hän oli halvaantunut osittain toiselta puolen kehoa.
Churchill jatkoi poliitikkona 89-vuotiaaksi vuoteen 1964 asti. Dementiasta kärsinyt valtiomies esiintyi kuitenkin harvoin ulkomaailmassa. Neljännen aivohalvauksen jälkeen vuonna 1965 oli selvää, että loppu oli jo lähellä.
”Olen kyllästynyt tähän kaikkeen”, hän sanoi perheelleen viimeisinä sanoinaan. Sitten hän vaipui koomaan eikä enää herännyt.