1. ”Vahvimmalle!”
Aleksanteri Suuri oli yksi historian suurimmista sotapäälliköistä. Hän oli jo 25-vuotiaana luonut valloituksillaan valtakunnan, joka ulottui aina Makedoniasta nykypäivän Pakistaniin asti.
Vuonna 323 eaa. Aleksanteri juhlisti viimeisintä valloitustaan, mutta pian juhlien jälkeen hänelle nousi korkea kuume, mahdollisesti malarian aiheuttamana. Sotapäällikkö kuoli kymmenen päivän kuluttua 10. kesäkuuta. Kuolinvuoteella Aleksanteria ympäröivät hänen parhaat kenraalinsa, diadokit, jotka kysyivät, kenelle Aleksanterin valtakunta jäisi. Sotapäällikkö vastasi: ”Vahvimmalle!”
Rintakuvakopio esittää Aleksanteri Suurta hieman ennen hänen kuolemaansa. Rintakuvan alkuperäinen versio on peräisin 200-luvulta eaa.
Aleksanteri saattoi tosin sanoa myös ”Kratetokselle!” viitaten yhteen kenraaleistaan. Nämä muinaiskreikan sanat kuulostavat samanlaisilta, eikä heikko kuningas luultavasti puhunut enää kovin selvästi. Muut valtaa janonneet kenraalit saattoivat myös ymmärtää hänet tahallaan väärin.
Päällikön sanat – ja kenraalien kunnianhimo – johtivat joka tapauksessa 40 vuoden sisällissotaan, jossa valtakunta jaettiin osiin. Lähimmäksi Aleksanterin seuraajaa pääsi Seleukos I Nikator, joka sai hallintaansa muun muassa nykyisen Iranin ja Irakin alueille ulottuneen alueen ja loi sinne Seleukidien valtakunnan.
Arkhimedeen elämästä on monia – lähinnä hänen kuolemansa jälkeen laadittuja – kuvauksia antiikin ajalta.
2. ”Älä sotke ympyröitäni!”
Kreikkalainen Arkhimedes oli antiikin merkittävimpiä matemaatikkoja ja keksijöitä. Kun roomalaiset piirittivät hänen kotikaupunkiaan Syrakusaa vuonna 212 eaa., Arkhimedeen laitteita hyödynnettiin kaupungin suojelemisessa.
Syrakusa joutui kuitenkin antautumaan. Rooman sotilaat olivat saaneet tarkat määräykset vangita Arkhimedes, mutta hän ei suostunut näiden mukaan. Keksijä oli juuri ratkaisemassa matemaattista ympyröihin liittyvää ongelmaa, ja hänen sanotaan huudahtaneen: ”Älä sotke ympyröitäni!”
Lopulta eräs sotilas menetti malttinsa ja tappoi 75-vuotiaan keksijän.
Vieläkään ei tiedetä, oliko Vilhelm II:n kuolema onnettomuus vai murha.
3. ”Ammu Walter, ammu, paholaisen nimessä!”
Vilhelm II hallitsi Englantia vuosina 1087–1100 raaoin ottein, ja kuningas saikin lisänimen Punainen, kun hän määräsi serkkunsa silmät ja kivekset leikattaviksi irti vallankaappausyrityksen jälkeen.
Kuninkaan valtakausi päättyi yhtäkkisesti 1. elokuuta 1100, kun hän oli metsästämässä aatelisen Walter Tirelin kanssa. Miehet näkivät hirven, ja Vilhelm huusi: ”Ammu, Walter, ammu paholaisen nimessä!”
Aatelismies teki työtä käskettyä mutta ei osunut hirveen – sen sijaan hänen nuolensa päätyi epäonnisesti kuninkaan rintaan.
Pappien mielestä kuolema oli Jumalan rangaistus julmalle hallitsijalle. Historioitsijat kuitenkin arvioivat, että kyseessä saattoi olla mahdollisesti harkittu murha, sillä Tirel oli tunnettu taitavana ja tarkkana jousiampujana.
Nostradamus perusti ennustuksensa historiallisiin tapahtumiin, jotka todennäköisesti myös toistuisivat.
4. ”Aamulla, auringon noustessa, en ole enää täällä”
Michel de Nostredame eli Nostradamus on kuulu 942:sta salamyhkäisesti muotoillusta ennustuksestaan. Profetioiden paikkansapitävyydestä ollaan monta mieltä, mutta yksi hänen ennustuksistaan osui ainakin todistettavasti oikeaan.
Heinäkuun 1. päivänä vuonna 1566 Nostradamus ilmoitti sihteerilleen: ”Aamulla, auringon noustessa, en ole enää täällä!”
Seuraavana aamuna 62-vuotias ennustaja löydettiin kuolleena sänkynsä vierestä. Hän oli sairastanut pitkään kihtiä, jonka aiheuttama nesteen kertyminen lopulta tappoi hänet.
Brahen kuoleman jälkeen hänen oppilaansa Johannes Kepler käytti oppi-isänsä havaintoja mullistavan työnsä perustana.
5. ”Enhän vain elänyt turhaan”
Lokakuun 13. päivän iltana vuonnna 1601 tanskalainen tähtitieteilijä Tyko Brahe ei pystynyt yhtäkkiä enää virtsaamaan. Seuraavina päivinä kivut yltyivät, ja viimeisenä yönään 54-vuotias kuumehoureinen Brahe toisteli: ”Enhän vain elänyt turhaan.”
Huoli osoittautui turhaksi, kun Brahen apulainen Johannes Kepler julkaisi 26 vuotta myöhemmin uraauurtavan teoksensa Tabulae Rudolphinae eli Brahen havaintoihin perustuvat lakinsa tähtien radoista.
Vuonna 2010 Brahen luurangosta tehty tutkimus osoitti, että hän oli kuollut virtsatietulehdukseen.
Kelly taisteli raskaassa, luodeilta suojaavassa metallihaarniskassa. Poliisi sai haavoitettua Kellyä ampumalla häntä jalkoihin.
6. ”Sellaista on elämä”
Irlantilaisen vangin poika Ned Kelly jäi orvoksi 12-vuotiaana ja elätti pian itsensä kiertelevänä ryövärinä Australian erämaissa. Brittiläisille siirtomaaviranomaisille jatkuvaa päänvaivaa aiheuttanut Kelly jäi kiinni vuonna 1880, kun hän oli elänyt jo kaksi vuotta lainsuojattomana, ja hänet tuomittiin poliisin murhasta kuolemaan.
Kun Kellyä vietiin hirteen 11. marraskuuta 1880, Melbourne Herald-lehden toimittaja kuuli Kellyn todenneen: ”Sellaista on elämä.”
Vaikka Kelly kuoli rikollisena, hän nousi Australiassa kansallissankariksi vallanpitäjien vastaisena rohkeana kapinallisena.
Vankeusvuosi oli verottanut Marie Antoinetten terveyttä jo raskaasti, kun hänet vietiin mestattavaksi vuonna 1793.
7. ”Pahoittelut, herra, en tarkoittanut sitä”
Kesällä 1789 Ranskaa ravisutti vallankumous, ja kolmen vuoden jälkeen Kansalliskokous – maan uusi johtava elin – päätti lakkauttaa monarkian. Vallasta syösty kuningaspari Ludvig XVI ja Marie Antoinette vangittiin maanpetoksesta syytettyinä.
Vankeusaika koetteli 38-vuotiasta kuningatarta, joka oli elänyt koko elämänsä yhteiskunnan huipulla. Marie Antoinette saapui sairaalloisena ja harmaantuneena oikeudenkäyntiin, jossa hänet tuomittiin kuolemaan vastavallankumouksellisesta toiminnasta ja maanpetoksesta. Todisteet olivat huterat, mutta vallankumoukselliset tekivät hänestä syntipukkinsa.
Lokakuun 17. päivän aamuna vuonna 1793 kuningatar vietiin mestauslavalle. Marie Antoinette ei viimeisinä hetkinäänkään luopunut arvokkuudestaan. Kun hän vahingossa astui pyövelin jalalle, hän lausahti: ”Pahoittelut herra, en tarkoittanut sitä.”
Pian tämän jälkeen kuningatar mestattiin giljotiinilla.
Noin 17 000 ihmistä kuoli giljotiinissa Ranskan vallankumouksen aikana.
Viimeisiä sanoja giljotiinilla
8. ”Olen tappanut yhden miehen pelastaakseni satatuhatta”
Charlotte Corday, joka murhasi vallankumousjohtaja Jean-Paul Marat’n
9. ”Näytä väelle pääni. Se on näkemisen arvoinen.”
Georges Danton, vallankumousjohtaja, joka päätyi itse giljotiiniin jouduttuaan muiden vallankumousjohtajien epäsuosioon
Yli 30 000 ihmistä kuoli tai haavoittui Spotsylvanian oikeustalon taistelussa Virginiassa Yhdysvaltojen sisällissodan aikana.
10. ”Ne eivät osuisi elefanttiinkaan tuolta”
Pohjoisvaltioiden kenraalia John Sedgwickia kunniottivat niin ystävät kuin vihollisetkin, ja hänet tunnettiin hyvistä toverisuhteista sotilaisiinsa, jotka kutsuivat häntä John-sedäksi.
Pidetty 50-vuotias kenraali kohtasi kuitenkin loppunsa 9. toukokuuta 1864 Spotsylvanian oikeustalon taistelussa, missä hänellä oli tehtävänä tunnustella etelävaltioiden sivustaa. Kun Sedgwick näki miestensä väistelevän noin 900 metrin päästä ampuvien etelävaltioiden tarkka-ampujien luoteja, hän ei säästellyt sanojaan.
Sedgwick eteni ilman suojaa ja torui sotilaitaan: ”Miehet, jotka väistelevät yksittäisiä luoteja? Häpeän teitä. Ne eivät osuisi elefanttiinkaan tuolta asti.”
Muutaman sekunnin kuluttua luoti iskeytyi kenraalin kasvoihin vasemman silmän alle.
Sedgwick oli korkea-arvoisin Yhdysvaltojen sisällisodassa kuollut pohjoisvaltioiden sotilas.
Rodgersin ampui viisi vapaaehtoista, joille jaettiin jokaiselle oma kivääri ja 75 dollarin palkkio.
11. ”Viimeinen toiveeni... luodinkestävä liivi”
James W. Rodgers työskenteli vartijana uraanikaivoksessa Utahissa, kun hän vuonna 1957 ampui kollegansa. Rodgers puolustautui oikeudessa sanomalla, että hän oli tekohetkellä mielenvikainen sairastamansa kupan vuoksi. Kävi kuitenkin ilmi, että miehet olivat kiistelleet siitä, mikä oli paras tapa huoltaa kaivinkonetta.
Rodgers tuomittiin kuolemaan, ja hän valitsi teloitustavaksi ampumisen. Kun häntä vietiin teloitettavaksi 30. maaliskuuta vuonna 1960, Rogers lausahti: “Viimeinen toiveeni... luodinkestävä liivi.”
Rodgersista tuli viimeinen Yhdysvalloissa teloitettu ihminen ennen kuin kuolemanrangaistus lakkautettiin. Se otettiin uudelleen käyttöön vuonna 1976.
Churchill mursi lonkkansa vuonna 1962, minkä jälkeen kävely oli vaikeaa 87-vuotiaalle.
12. ”Olen kyllästynyt tähän kaikkeen”
Winston Churchill muistetaan Britannian uutterana pääministerinä, joka sytytti brittien taistelutahdon natseja vastaan. Churchill sai myös Nobelin kirjallisuuspalkinnon, ja hänet kutsuttiin Yhdysvaltojen kunniakansalaiseksi.
Churchill menetti pääministerin paikkansa toisen maailmansodan jälkeisissä vaaleissa mutta johti yhä konservatiivipuoluetta ja nousi uudelleen pääministeriksi vuosiksi 1951–1955. Tämän jälkeen Churchill alkoi kuitenkin vetäytyä julkisuudesta. Hänen terveytensä oli heikentynyt etenkin vuonna 1953 koetun aivohalvauksen jälkeen, kun hän oli halvaantunut osittain toiselta puolen kehoa.
Churchill jatkoi poliitikkona 89-vuotiaaksi vuoteen 1964 asti. Dementiasta kärsinyt valtiomies esiintyi kuitenkin harvoin ulkomaailmassa. Neljännen aivohalvauksen jälkeen vuonna 1965 oli selvää, että loppu oli jo lähellä.
”Olen kyllästynyt tähän kaikkeen”, hän sanoi perheelleen viimeisinä sanoinaan. Sitten hän vaipui koomaan eikä enää herännyt.
Noin 17 000 ihmistä kuoli giljotiinissa Ranskan vallankumouksen aikana.
13. ”Viimeiset sanat ovat tolloille, jotka eivät ole sanoneet tarpeeksi.”
Saksalainen filosofi ja kirjailija Karl Marx omisti elämänsä kommunistisen ajattelun jäsentelyyn ja levittämiseen. Häneltä julkaistiin useita artikkeleita ja teoksia, mutta hän kuoli köyhänä ja sairaana.
Kun 64-vuotias filosofi makasi vuonna 1883 kuolinvuoteellaan kroonisen keuhkoputkentulehduksen kourissa, hänen taloudenhoitajansa tiedusteli Marxilta mahdollisia viimeisiä sanoja. Tämä ärjäisi:
”Viimeiset sanat ovat tolloille, jotka eivät ole sanoneet tarpeeksi.”
Marxin kuoleman jälkeen kommunismi ja Marxin ajatukset alkoivat saada kaikupohjaa ja arvostusta ympäri maailmaa.