J.R.R. Tolkienin kirja Sormusten herrakin liittyy Oxfordin yliopistoon, mistä voit lukea lisää kohdasta 10. 

© Imperial War Museums/Wikipedia & Corbis/Polfoto

10 historiallista kuuluisuutta Oxfordin yliopistosta

Eliittiyliopiston saleissa on jo lähes tuhannen vuoden ajan kasvanut historiallisesti merkittäviä henkilöitä, mutta osa Oxfordin älyköistä on ollut aivan omaa luokkaansa.

torstai 27. kesäkuuta 2019 teksti Simon Staffeldt Schou

1. Pieksi elämäntyyliään vastustaneen nelikon

”Elämäni suuret käännekohdat olivat Oxford ja vankila”, kirjoitti irlantilainen kirjailija Oscar Wilde (1854–1900) muutama vuosi ennen kuolemaansa. 

Wilde tuomittiin vuonna 1898 kahdeksi vuodeksi vankilaan homoseksuaalisista suhteista mm. Oxfordissa tapaamansa lordi Alfred Douglasin kanssa. 

Viktoriaanisen ajan tiukat normit eivät sopineet Wildelle, joka rakasti kauneutta, ylellisyyttä ja nautintoa. Opiskeluaikanaan Oxfordissa hän koristeli huoneensa riikinkukon sulilla ja kukilla ja herätti pahennusta pitkillä hiuksillaan.

Wilde oli onnekseen vahva ja peloton, sillä hän joutui puolustamaan itseään jopa fyysistä väkivaltaa vastaan, kun neljä opiskelijaa yritti tuhota hänen huoneensa. Hän potkaisi yhden portaita alas, iski toista palleaan ja kantoi kaksi muuta ulos. 

Wilde voitti opiskeluaikanaan Oxfordissa erittäin arvostetun runokilpailun ja valmistui yliopistosta loistavin arvosanoin. Hän kirjoitti ystävälleen: ”Opettajani olivat järkyttyneitä: se kauhea poika pääsi läpi!”

Oscar Wilden pitkät laineikkaat kutrit ja näyttävät asut herättivät huomiota Oxfordin yliopistopiireissä.

© Getty/AOP

2. Kapinallinen filosofi opiskeli Oxfordissa

John Locke (1632–1704) opiskeli lääketiedettä Christ Church -collegessa Oxfordissa. 

Hän piti Oxfordin yliopiston opetusmenetelmiä luutuneina ja katsoi, että filosofiaan perehtymisessä olisi enemmän järkeä kuin pölyyntyneiden kirjallisuuden klassikkojen tankkaamisessa. 

Lockesta kypsyi yksi uuden ajan merkittävimmistä filosofeista, jonka yksi johtoajatuksista oli kansalaisten oikeus kapinoida vallanpitäjiä vastaan, mikäli hallinto oli virheellistä.

Locke joutui vuonna 1683 lähtemään maanpakoon Alankomaihin, koska hän oli tukenut kuningas Kaarle II :n murhaa suunnitellutta salaliittoa.

3. Raamatun kääntäjä päätyi roviolle

William Tyndale (n. 1493–1536) oli 1500-luvun protestanttisen uskonpuhdistuksen keskeisiä hahmoja. 

Hän käänsi Raamatun hepreasta ja kreikasta englanniksi, jotta tavallinen maamieskin ymmärtäisi sanaa. Kirkko piti Tyndalen käännöstä kerettiläisenä ja antoi vangita hänet vuonna 1535. Hänet tuomittiin teloitettavaksi kuristamalla ja poltettavaksi roviolla. 

Vaikka Tyndale menetti henkensä, hänen käännöksensä elää yhä: lähes 90 prosenttia suosituimman englanninkielisen raamatunkäännöksen, Kuningas Jaakon raamatun, teksteistä perustuu Tyndalen käännökseen. 

Oxfordin yliopiston Hertford-college, jossa Tyndale opiskeli, on kunnioittanut entistä oppilastaan lasimaalauksella kappelissaan.

4. Arveluttava tukija

Rupert Murdoch (1931–) opiskeli Oxfordissa muun muassa politiikkaa ja taloustiedettä. Isänsä kuoltua Murdoch palasi kotimaahansa Australiaan perheen mediayhtiön johtoon. 

Vuonna 1990 Oxfordiin perustettiin yliopistoa avokätisesti tukeneen Murdochin nimeä kantava professuuri, mikä herätti närää, kun Murdochin sensaatiolehti jäi vuonna 2011 kiinni puhelujen salakuuntelusta.

Forbes-lehden mukaan Murdoch on maailman 109. rikkain.

© Corbis/Polfoto

5. Kritisoi Oxfordin opettajakuntaa

Adam Smith (1723–1790) on yksi historian keskeisistä taloustieteilijöistä. Lapsinero Smith oli vain 14-vuotias kirjoittautuessaan Oxfordin yliopistoon. 

Hän kuitenkin pettyi yliopiston ilmapiiriin, joka oli hänestä älyllisesti tukahduttava.

”Useimmat Oxfordin yliopiston professorit eivät vaivaudu edes teeskentelemään opettavansa”, hän muisteli aikaansa Oxfordissa.

6. Historioitsija osallistui kapinaan

Thomas E. Lawrence (1888–1935) opiskeli Oxfordin yliopistossa historiaa ja valmistui huippuarvosanoin. 

Hän oli perehtynyt monipuolisesti L ähi-itään, joten hänet värvättiin Britannian sotilastiedusteluun. Lawrence osallistui arabikapinaan 1916–1918 arabinationalistien puolella ottomaaneja vastaan. 

Tapahtumista kertova omaelämäkerrallinen teos Viisauden seitsemän pylvästä teki hänestä kuuluisan.

7. Oxford käänsi Thatcherille selkänsä

Margaret Thatcher (1925–2013) oli 26. Oxfordin yliopistossa opiskellut Britannian pääministeri. Hän haki vuonna 1943 Oxfordiin opiskelemaan kemiaa ja pääsi varasijalle. 

Yksi valituista päätti luopua paikastaan, ja Thatcher pääsi sisään yliopistoon ja suoritti alemman korkeakoulututkinnon pääaineenaan kemia. 

Thatcher oli Britannian ensimmäinen pääministeri, jolla oli luonnontieteellinen koulutus, mitä seikkaa hän piti suuremmassa arvossa, kuin siitä, että hän oli Britannian ensimmäinen naispääministeri. 

Thatcher oli ylpeä siitä, että hän oli opiskellut Oxfordissa, muttei noussut pääministerinä sen paremmin entisen opinahjonsa opiskelijoiden kuin opettajakunnankaan suosioon. 

Thatcherin 1980-luvulla johtama kovakourainen talouspolitiikka leikkasi rajusti opetus- ja tutkimusmäärärahoja, minkä vuoksi Oxfordin yliopisto jopa kieltäytyi nimittämästä Thatcheria kunniatohtoriksi.

Margaret Thatcher oli jo opiskeluaikanaan mukana politiikassa ja johti Oxfordin konservatiivista opiskelijajärjestöä.

© Corbis/Polfoto

8. Tavoitteena maailmanherruus

Brittiläisen papin pojalla Cecil John Rhodesilla (1853–1902) oli unelma: hän halusi Oxfordiin opiskelemaan. 

Astmaattisella Rhodesilla pelättiin olevan tuberkuloosi, joten hänet lähetettiin vuonna 1869 isonveljensä luo Nataliin Etelä-Afrikkaan, missä ilmasto olisi keuhkosairaalle suotuisampi. 

Puuvillanviljelyn epäonnistuttua Rhodesin veljekset vaihtoivat timanttikaivosalalle ja alkoivat menestyä. Vuonna 1873 Cecil oli rikastunut niin paljon, että hän pystyi toteuttamaan haaveensa opiskelusta Oxfordissa. 

Hänet hyväksyttiin Oxfordin Oriel-collegeen, jossa opiskellessaan hän jatkoi liiketoimiaan Afrikassa. Oxfordissa Rhodes vaikuttui erityisesti taiteilija- kirjailija John Ruskinin pitämästä puheesta, jossa tämä ylisti brittiläisen imperiumin suuruutta. 

Ruskin esitti, että Britannian tulisi suurvaltana valloittaa ja sivistää muuta maailmaa. Kun Rhodes palasi tutkinnon suoritettuaan takaisin Afrikkaan, hän alkoi innokkaasti toteuttaa näkemystään anglosaksisen rodun ylivertaisuudesta ja laajentaa brittiläistä imperiumia: 

”Olen vakuuttunut siitä, että meidän rotumme on kaikkein jaloin maailmassa, ja että mitä enemmän maapallosta me hallitsemme, sitä parempi ihmiskunnalle”, Rhodes kirjoitti pyrkimyksistään. 

Rhodesin kerrotaan olleen niin tavoitteensa lumoissa, että hän suunnitteli perustavansa vapaamuurareiden tapaisen järjestön, joka saattaisi koko maailman brittien hallintaan. Rhodes halusi valjastaa myös Oxfordin yliopiston tavoitteidensa edistämiseen. 

Hän testamenttasi osan omaisuudestaan säätiöön, joka jakaisi lahjakkaille ulkomaisille opiskelijoille stipendejä Oxfordin yliopistoon. Näin paras aines saataisiin hyödyttämään brittiläistä imperiumia: ”Kaikkialla, minne katseesi käännätkin, huipulla on Oxfordin käynyt.” 

Rhodes halusi edistää yhdysvaltalaisten opiskelua Oxfordissa, jotta Amerikkaan syntyisi filosofikuninkaiden luokka, joka johdattaisi Yhdysvallat takaisin Britannian yhteyteen.

Rhodesin taloudelliset ja suurvaltapoliittiset tavoitteet kulkivat käsi kädessä: hän itse rikastuisi ja brittiläinen imperiumi laajenisi.

© Mary Evans/Scanpix

9. Vaihtoi Cambridgeen!

Stephen Hawking (1942–) on Oxfordin käyneiden vanhempien lapsi, jonka lapsuudenkodissa ateriat nautittiin hiljaisuuden vallitessa, koska kaikki lukivat syödessään. 

Hän aloitti fysiikan ja kemian opinnot Oxfordissa 17-vuotiaana mutta ei erityisesti pitänyt yliopiston ”naurettavan helposta” tasosta. 

Hawking valmistui Oxfordin yliopistosta huippuarvosanoin vuonna 1962, mutta hän ei vastoin odotuksia jäänytkään Oxfordiin, vaan vaihtoi kilpailevaan Cambridgen yliopistoon, jossa hän toimi matematiikan professorina ja tutki muun muassa mustia aukkoja ja teoreettista kosmologiaa. Hawkingista tuli yksi maailman tunnetuimmista fyysikoista.

10. Sormusten herra kypsyi yliopistolla

J. R. R. Tolkien (1892–1973) on Keski-Maahan sijoittuvien fantasiakirjojensa ansiosta yksi Oxfordin yliopiston tunnetuimmista oppilaista. 

Tolkien opiskeli klassisia kieliä ja englantilaista filologiaa ja valmistui huippuarvosanoilla vuonna 1915. Tolkien osallistui ensimmäiseen maailmansotaan viestiupseerina. Vuonna 1916 hän sairastui täiden levittämään ampumahautakuumeeseen.

Hänet kotiutettiin, mikä luultavasti säästi hänen henkensä, sillä lähes koko hänen pataljoonansa ja käytännössä kaikki hänen ystävänsä saivat surmansa sodassa. 

Toipuessaan kuumetaudista Staffordshiressä Tolkien alkoi kirjoittaa ensimmäisiä kuvitteelliseen Keski-Maahan sijoittuvia kertomuksiaan.

Sodan jälkeen Tolkien palasi Oxfordiin muinaisenglannin professoriksi vuosiksi 1925–1959. Oxfordin vuosinaan hän myös kirjoitti menestysteoksensa Hobitti sekä Taru sormusten herrasta -sarjan kaksi ensimmäistä osaa.

Oxfordin yliopisto oli brittiläisen imperiumin eliitin hautomo. Käy täällä vilkaisemassa arvostetun yliopiston sivistyksen kulissien taakse, josta löytyy runsaasti väkivaltaa ja verenvuodatusta. 

Lue lisää

G.R. Evans: The University of Oxford: A New History, I.B. Tauris, 2013. Peter Sager: Oxford and Cambridge: An Uncommon History, Thames and Hudson, 2005. Annie Bullen: Oxford Colleges, Pitkin Publishing, 2008. 

Ehkä sinua kiinnostaa...