Miehet osoittavat mieltä

Top 10: Historian vaarallisimmat kirjat

Liisa ihmemaassa, Odysseus ja Raamattu – haitallisina pidettyjen ja pannaan julistettujen kirjojen lista on yllättävän pitkä. Natsien kirjaroviolle päätyi jopa vaaralliseksi katsottu Bambi.

Liisa ihmemaassa, Odysseus ja Raamattu – haitallisina pidettyjen ja pannaan julistettujen kirjojen lista on yllättävän pitkä. Natsien kirjaroviolle päätyi jopa vaaralliseksi katsottu Bambi.

Rob Croes/Anefo

Kirjoitetun tekstin avulla on levitetty uusia ajatuksia ja epämiellyttäviäkin totuuksia jo vuosituhansia. Samalla kirjat ovat tuoneet kirjoittajilleen vaikutusvaltaa.

Valtionpäämiehet, kirkot ja poliittiset ryhmät ovat nähneet monet kirjat myös uhkana ja pyrkineet estämään niiden leviämisen suojatakseen valta-asemansa ja vaientaakseen kritiikin.

Sensuuri ja kirjaroviot eivät ole silti suinkaan mennyttä aikaa, vaan taistelu taiteen ja sananvapauden puolesta jatkuu tänäkin päivänä.

1. Saatanalliset säkeet – 1988

© Shutterstock

Romaani toi kuolemantuomion

Intialaissyntyisen Salman Rushdien Saatanalliset säkeet kuvaa intialaisten maahanmuuttajien elämää Lontoossa, mutta siinä viitataan myös Koraaniin ja islamiin. Monet muslimit tulkitsivat nämä osiot jumalanpilkaksi.

Kirja kiellettiin useissa maissa välittömästi, ja sitä poltettiin monissa kaupungeissa ympäri maailmaa. Iranin johtaja, ajatollah Khomeini julisti keväällä 1989 Rushdielle fatwan, jolla tämä tuomittiin kuolemaan, ja Rushdien tappajalle luvattiin 2,5 miljoonan dollarin palkkio. Khomeini pyrki reaktiollaan luultavasti myös kasvattamaan omaa suosiotaan.

Fatwalla oli merkittäviä seurauksia: tuntemattomiksi jääneet tekijät murhasivat teoksen japanilaisen kääntäjän vuonna 1991, useisiin kustantamoihin tehtiin pommi-iskuja ja Rushdie joutui elämään vuosia henkivartijoiden suojaamana salaisissa osoitteissa. Vuonna 1998 Iranin hallitus veti tukensa fatwalta, mutta Rushdien tappamisesta luvattu palkkio on yhä voimassa.

Elokuu 2022: Salman Rushdien kimppuun hyökättiin New Yorkissa

Rushdie oli aloittamassa esitelmää noin 2 500 ihmisen yleisön edessä Chautauqua Institution -koulutuskeskuksessa New Yorkissa perjantaina 12. elokuuta 2022, kun lavalle ryntäsi mies ja puukotti Rushdieta.

Mies ehti lyödä Rushdieta noin 10 kertaa, kunnes henkilökunta ja yleisö taltuttivat hänet. Kirjailija kiidätettiin sairaalaan, jossa hänet leikattiin ja hän joutui hengityskoneeseen. Hän sai hyökkäyksessä vakavia vammoja ja menettää toisen silmänsä – mutta jäi henkiin.

2. Raamattu – 1233

Aragonian kuningas Jaakko I ja Raamattu

Aragonian kuningas Jaakko I ei ollut ainoa, joka kielsi raamatunkäännökset. Ensimmäinen englanninkielinen versio valmistui 1300-luvun lopulla ja kiellettiin vuonna 1409.

© Creative Commons & Josep Bracons

Kirkko poltti Raamattuja

Keskiajalla kirkossa vastustettiin yleisesti ajatusta siitä, että tavallinen kansa voisi itse lukea pyhiä tekstejä. Papisto suhtautuikin hyvin torjuvasti latinankielisen Raamatun kääntämiseen.

”Jos Raamattu tulee kaikkien ulottuville, sitä ei joko enää arvosteta ja kunnioiteta tai keskinkertainen kansa ymmärtää sen väärin”, paavi Gregorius VII totesi vuonna 1080.

Hallitsijat olivat samaa mieltä, ja erityisen tarmokkaasti asiaan paneutui Aragonian kuningas Jaakko I, joka kielsi vuonna 1233 Raamatun kääntämisen espanjaksi.

Seuraavana vuonna maan piispat kielsivät käännetyn Raamatun omistamisen. Kirjat oli poltettava kahdeksan päivän kuluessa, muutoin omistaja katsottaisiin harhaoppiseksi. Määräystä valvomaan asetettiin kirkon uusi harhaoppisuuden vastainen laitos, inkvisitio.

Inkvisition ponnisteluista huolimatta laittomia Raamattuja virtasi rajan yli Aragoniaan esimerkiksi viinilaatikoihin kätkettynä. Kielto kumottiin vasta 1800-luvulla, ja espanjalaiset saivat lopulta lukea Raamattua laillisesti omalla äidinkielellään.

3. Nuoren Wertherin kärsimykset – 1775

Werther makaa kuolleena, mies kokeilee pulssia

”En näe tästä muuta vapahdusta kuin haudan”, Werther toteaa romaanissa ystävälleen ennen kuin hän riistää hengen itseltään.

© Imageselect

Itsemurha-aalto loi paniikkia

Saksalainen runoilija Johann Wolfgang von Goethe ravisutti Eurooppaa vuonna 1774 romaanillaan Nuoren Wertherin kärsimykset. Teos kertoo porvarispoika Wertherin toivottomasta rakkaudesta kauniiseen Lotteen, joka on naimisissa ja näin Wertherin saavuttamattomissa. Tarina päättyy Wertherin itsemurhaan, joka kuvataan todisteena hänen rakkautensa syvyydestä.

Nuoret hullaantuivat romaanista ja sen tunteikkaasta päähenkilöstä siinä määrin, että monet halusivat jopa elää ja pukeutua Wertherin tavoin.

Pian kirjan julkaisun jälkeen alettiin myös puhua ensimmäisistä itsemurhista, joissa nuorukaiset olivat ampuneet itsensä kirja kädessään. Tapauksia liioiteltiin vahvasti, mutta ne herättivät paniikkia etenkin kirkossa.

”Ajatelkaa Jumalan tähden, miten moni meidän nuoristamme voi päätyä samaan kuin Werther”, saksalainen pappi Johann Goeze varoitti. Leipzigissa kaupungin johto kielsi teoksen vuonna 1775 yliopiston teologisen tiedekunnan toiveesta. Romaani kiellettiin myös Tanskassa ja Italiassa, ja sitä saatiin lukea jälleen vasta vuonna 1825.

4. Lady Chatterleyn rakastaja – 1928

Kaksi naista lukee Lady Chatterleyn rakastajaa

Kun kirja lopulta julkaistiin laillisesti Britanniassa, koko painos myytiin loppuun yhdessä päivässä.

© Keystone/Stringer/Getty Images

Rohkeus järkytti Yhdysvalloissa

Lady Chatterleyn rakastaja herätti ilmestyessään vuonna 1928 syvää tuohtumusta. Romaanissa kuvataan yläluokkaisen Constance Chatterleyn suhdetta riistanvartija Oliver Melloriin, ja yksityiskohtaisten, suorasukaisten seksikuvausten vuoksi kirja kiellettiin tai sensuroitiin tunnistamattomaksi useissa maissa.

Yhdysvalloissa romaanin tielle nousivat postitarkastaja Anthony Comstockin aloitteesta vuonna 1873 voimaan tulleet ”Comstock-lait”, joilla kiellettiin ”säädyttömän, rivon ja riettaan” materiaalin lähettäminen postitse.

Comstockin mukaan ”tie bordelliin kävi kirjan kautta”. Lakien koura ulottui jopa muun muassa James Joycen uraauurtavaan Odysseukseen (1921) sekä keskiaikaiseen Canterburyn tarinoihin.

Monet kustantajat vastustivat lakeja kiivaasti, ja vuonna 1959 Lady Chatterleyn kustantaja onnistui saamaan kirjan postittamista koskeneet rajoitukset kumotuksi. Tuomio merkitsi lopun alkua Comstock-laeille, ja seuraavana vuonna kirja tuli lailliseksi myös Britanniassa.

5. Jäähyväiset aseille – 1929

Jäähyväiset aseille -elokuvan juliste

Jäähyväiset aseille -romaanista tehtiin vuonna 1932 elokuva, joka voitti kaksi Oscar-palkintoa.

© Paramount Pictures

Sota ja seksi oli liikaa

Yhdysvaltalaisen Ernest Hemingwayn vuonna 1929 julkaistu romaani Jäähyväiset aseille kertoo yhdysvaltalaisen ambulanssijoukkojen luutnantin Frederic Henryn ja englantilaisen sairaanhoitajan Catherine Barkleyn rakkaudesta keskellä ensimmäisen maailmansodan verisiä taisteluita.

Kirja sanoitti kokonaisen sukupolven sotaa kohtaan tuntemaa vihaa, mutta Italiassa teos kiellettiin, koska siinä kuvattiin maan kiusallista tappiota Caporetton taistelussa. Irlannissa nähtiin ongelmallisena pääparin seksisuhde, joka johti avioliiton ulkopuoliseen raskauteen. Britanniasta vuonna 1922 irtautunut maa pyrki kaikin keinoin vahvistamaan katolista identiteettiään, ja neljä vuotta myöhemmin valtio perusti ”turmiollisen kirjallisuuden vastaisen komitean”.

Komitean suosittaman sensuurin vuoksi maassa kiellettiin tuhansia teoksia, muun muassa H.G. Wellsin, John Steinbeckin ja William Faulknerin kirjoja. Useimmat kirjat sallittiin jälleen 1960-luvulla, mutta laki on yhä voimassa, ja Irlannissa on viimeksi kielletty vuonna 2016 Jean Martinin The Raped Little Runaway.

6. Liisan seikkailut ihmemaassa – 1931

Liisan seikkailut ihmemaassa, drontti, lintu

Liisan seikkailut ihmemaassa on käännetty 174 kielelle ja sitä on myyty arviolta yli sata miljoonaa kappaletta.

© John Tenniel

Puhuvia eläimiä ei suvaittu Kiinassa

Kiinassa kerrotaan jo vuonna 213 eaa. maan ensimmäisen keisarin Qin Shi Huangdin polttaneen teoksia, jotka sotivat hänen maailmankuvaansa vastaan. Seuraavien kahdentuhannen vuoden aikana myös hänen seuraajansa tapasivat kieltää kirjoja, joita he pitivät asemalleen haitallisina.

Vuonna 1931 silmätikuksi joutui brittiläisen Lewis Carrollin klassikko Liisan seikkailut ihmemaassa. Tarinassa päähenkilö Liisa putoaa kaninkoloon ja päätyy toiseen, absurdiin maailmaan. Hunanin provinssin kommunistista kuvernööriä hiersi se, että kirjassa eläimet osasivat puhua.

”Eläinten ei pidä puhua ihmisten kieltä. On katastrofi tuoda eläimet ja ihmiset samalle tasolle”, hän kritisoi.

Joidenkin tutkijoiden mukaan kiellossa oli tosiasiassa kyse siitä, että teoksessa kritisoitiin epäsuorasti auktoriteetteja.

Kun lännessä hippiliike alkoi kasvaa 1960-luvulla, kirjaa kritisoitiin huumeiden mainostamisesta. Kriitikoiden mielestä Carrollin mielikuvituksellinen maailma inspiroi lapsia kokeilemaan psykedeelisiä huumeita hippien tapaan.

7. Bambi: tarina metsästä – 1936

Kirjoja poltetaan

Natsien kirjaroviot saivat bensaa liekkeihin vuonna 1933, kun kirjastonhoitaja Wolfgang Herrmann julkisti ensimmäisen ”listan kirjoista, jotka joutavat poltettavaksi”.

© World History Archive/Imageselect

Jahdattu vasa oli vaarallinen

Useimmille valkohäntäpeuran vasa Bambi on tuttu Walt Disneyn piirroselokuvasta, mutta kirja, johon elokuva perustuu, on huomattavasti raadollisempi.

Itävaltalaisen Felix Saltenin teoksessa Bambi: tarina metsästä vasa joutuu jatkuvasti pakenemaan verenhimoisia metsästäjiä ja muita eläimiä, jotka pilkkaavat tunteitaan näyttävää Bambia. Salten kirjoitti Bambin vuonna 1922 ennen kuin juutalaisviha ja poliittiset katutaistelut alkoivat velloa Itävallassa ja Saksassa, mutta metsästäjät voidaan helposti tulkita Hitlerin SA-miehiksi.

Vertauskuva oli niin osuva, että vuonna 1935 Hitler määräsi kaikki Bambit poltettavaksi. Tuho oli niin täydellinen, että tutkijat pystyivät vasta vuosia myöhemmin rekonstruoimaan kirjan alkuperäisen sisällön. Disneyn elokuva perustuu muokattuun käännökseen vuodelta 1928.

Bambin ohella natsit kielsivät tuhansia kirjoja liikkeelle haitallisina. Toukokuun 10. päivä 1933 natsien kirjarovioilla poltettiin jopa 25 000 kirjaa.

8. Taisteluni – 1940

Taisteluni

Taisteluni julkaistiin japaniksi jo vuonna 1932, vuotta ennen englanninkielistä painosta.

© Ignat Gorazd

Natsit kielsivät Hitlerin kirjan

Mein Kampf eli Taisteluni, Adolf Hitlerin poliittinen manifesti, kuului Kolmannessa valtakunnassa lähes joka kodin kirjahyllyyn. Kun natsit hävisivät toisessa maailmansodassa, liittoutuneet kielsivät kirjan.

Kiellon pani täytäntöön Baijerin osavaltio, joka oli sodan jälkeen ”perinyt” kirjan tekijänoikeudet omistaneen natsikustantamon, ja 70 vuoden ajan lähes kaikki yritykset uusien painosten julkaisemiseksi torjuttiin.

Kun tekijänoikeudet raukesivat 31. joulukuuta 2015, teos julkaistiin Saksassa. Muun muassa juutalaisryhmien kritiikin vuoksi verkkokauppa Amazon lopetti kirjan myynnin vuonna 2020. Päätös kumottiin sittemmin, ja kirja on nykyään vapaasti saatavilla.

Kirjan levitykseen on tosin puuttunut aiemmin myös Hitlerin oma väki. Vuonna 1940 natsit pysäyttivät kirjan julkaisun miehitetyissä maissa, sillä siinä kuvattiin tarkoin Hitlerin ajatuksia ja aikeita naapurimaiden suhteen. Natsit pelkäsivät, että Hitlerin näkemykset saattaisivat kasvattaa väestön vastarintaa miehitetyissä maissa.

9. Lysistrate – 1967

Alaston nainen juoksee

Lysistratea pidetään usein feministisenä teoksena, mutta alkuperäinen komedia tekee yhtä lailla pilaa naisista kuin miehistäkin.

© Aubrey Beardsley

2 500 vuotta vanha teos kiellettiin Kreikassa

Kreikkalainen antiikin ajan komediakirjailija Aristofanes pureutui moniin ajankohtaisiin aiheisiin. Lysistratessa hän tarkastelee Ateenan ja Spartan kaupunkivaltioiden välistä sotaa lemmen näkökulmasta: kirjassa ateenalainen nainen Lysistrate kyllästyy miesten kyvyttömyyteen tehdä verenvuodatuksesta loppua ja ottaa ohjat omiin käsiinsä. Lysistraten johdolla Ateenan ja Spartan naiset sopivat yhteisesti kieltäytyvänsä seksistä miestensä kanssa kunnes sota loppuu.

Kreikkalaisia huvittivat komedian härskit vitsit sekä se, että Ateenan pelastaminen oli naisten harteilla – tämä oli absurdi ajatus antiikin Kreikassa, missä naisilla ei ollut sananvaltaa.

Myöhemmät lukijat suhtautuivat tarinaan vakavammin. Kun natsit hyökkäsivät Kreikkaan vuonna 1941, he kielsivät Lysistraten, sillä sen pelättiin vahvistavan kreikkalaisten yhteishenkeä. Myös maan vuonna 1967 sotilasvallankaappauksessa vallanut juntta kielsi komedian. Kenraalit pelkäsivät, että kansa saisi siitä innoitusta kapinoida diktatuuria vastaan.

10. Maus – 2022

Maus, hiiriä vankipuvuissa

Maus kuvaa ihmisryhmiä eri eläiminä – juutalaiset ovat hiiriä, saksalaiset kissoja ja puolalaiset sikoja.

© SJbooks/Imageselect

Alastomat holokaustin uhrit suututtivat

Yhdysvalloissa oikeisto on viime vuosina kampanjoinut entistä kiivaammin haitallisina pitämiään kirjoja vastaan. Tammikuussa 2022 McMinn Countyn piirikunnassa Tenneseessä koululautakunta päätti kieltää Art Spiegelmanin Maus-sarjakuvan käytön opetuksessa.

Maus kuvaa holokaustia ja kirjailijan juutalaisten vanhempien kohtaloa muun muassa Auschwitzin keskitysleirillä. Eläinhahmojen kautta käsitellään niin syyllisyyttä, häpeää kuin itsemurhaakin.

Sarjakuvalle myönnettiin Pulitzer-palkinto vuonna 1992. Tennesseessä teoksen ansiot eivät kuitenkaan painaneet, sen sijaan koululautakuntaa häiritsivät kirjan kirosanat ja piirros alastomasta keskitysleirivangista.

Maus on vain yksi esimerkki Yhdysvalloissa kielletyistä kirjoista. Kirjastoja edustava ALA-yhdistys sai syksyllä 2021 jopa 330 ilmoitusta kirjoista, jotka haluttiin kieltää haitallisen sisällön vuoksi. Määrä oli noussut merkittävästi edellisvuodesta, mikä osoittaa, että taistelu taiteellisen vapauden puolesta on kaikkea muuta kuin päättynyt.