Snorri Sturluson

Snorri Sturlusonin Edda

Keskiajalla elänyt islantilainen Snorri Sturluson kirjoitti viikinkien aasauskoa kuvaavan Proosa-Eddan ja Norjan kuninkaista kertovan Heimskringlan. Poikana velan maksamiseksi pois annetusta Snorrista tuli yksi Islannin merkkimiehistä.

Keskiajalla elänyt islantilainen Snorri Sturluson kirjoitti viikinkien aasauskoa kuvaavan Proosa-Eddan ja Norjan kuninkaista kertovan Heimskringlan. Poikana velan maksamiseksi pois annetusta Snorrista tuli yksi Islannin merkkimiehistä.

Anders Kvåle Rue/Nordic Image/Shutterstock

Kun mahtimies Sturla Thordarson ei antanut periksi perintökiistassa Páll Sölvasonin ja tämän vaimon Thorbjörgin kanssa, Thorbjörg tarttui veitseen ja hyökkäsi Sturlan kimppuun kaivaakseen tältä silmän.

Thorbjörg onnistui kuitenkin vain viiltämään Sturlaa poskeen, minkä jälkeen mies saattoi vaatia vahingonkorvausta ja Páll ja hänen vaimonsa olivat vaarassa menettää talonsa ja tilansa.

Pariskunta kääntyi Jón Loftssonin eli Islannin 1100-luvun lopun mahtavimman miehen puoleen ja pyysi tätä välimieheksi.

Jón Loftssonin onnistui saada Sturla tinkimään vaatimuksistaan muun muassa tarjoutumalla kasvattamaan Sturlan komivuotiaan pojan, Snorri Sturlusonin.

Snorri Sturluson sai hyvän kasvatuksen

Niin siinä sitten kävikin.

Snorri kasvoi Oddissa, Jón Loftssonin tarunhohtoisella tilalla, ja sai elämälleen toisenlaisen alun kuin hän olisi saanut oman perheensä hoivissa.

Jón Loftsson ei ollut vain rikas, vaan hän kuului myös Islannin älymystöön, omisti laajan kirjaston ja oli itsekin sepittänyt runoelman polveutumisestaan Norjan kuningassuvuista.

Svoldin taistelu

Snorri Sturluson kuvasi muun muassa Svoldin taistelua, jossa tanskalainen Sven Haaraparta ja ruotsalainen Olavi Sylikuningas kukistivat yhdessä Norjan Olavi I:n.

© Nils Bergslien (1853-1928)/Bridgeman Art Library/Ritzau Scanpix

Jón laittoi Snorrin kouluun omien lastensa kanssa ja huolehti siitä, että tämä perehtyi Norjan ja Islannin historiaan.

Aina saaren kristillistämisestä asti vuodesta 1000 osa kirkonmiehistä oli kirjoittanut muistiin saagoja eli muistitietona periytyneitä kertomuksia saaren historiasta.

Saaga-sana merkitsi keskiajan Islannissa ”kertomusta” tai ”selontekoa”, joka oli alun perin olemassa suullisessa muodossa.

Snorri Sturluson nai rahaa

Kun Jón Loftsson kuoli, Snorri Sturluson oli 19-vuotias ja joutui jättämään kotinsa. Aluksi hänen tulevaisuutensa vaikutti epävarmalta, sillä isä oli kuollut ja äiti oli tuhlannut perinnön.

Suku onneksi kiiruhti apuun.

Snorri kuului yhteen vaikutusvaltaisimmista suvuista, joihin Islannin yhteiskuntajärjestys perustui, ja sukulaistensa avulla Snorri pääsi avioitumaan äveriään Herdis Bersentyttären kanssa.

Kuuma lähde

Reykholtissa Snorri Sturlusonin tilalla oli allas, jossa oli kuumien lähteiden vettä.

© Shutterstock

Snorri peri apeltaan Borgin tilan. Siinä oli aiemmin asunut väkivaltaisuudestaan tunnettu runoilija eli skaldi Egill Skallagrímsson, jonka elämä jäi historiaan todennäköisesti Snorrin muistiin merkitsemän saagan ansiosta.

Tilan lisäksi Snorri peri myös apen aseman ”hyvänä” eli alueen päällikkönä, joka piti toimia sekä maallisena että hengellisenä johtajana.

Islannin asuttivat pakolaiset

800-luvun alusta asti Islantiin oli muuttanut norjalaisia mahtimiehiä, jotka pakenivat kuningas Harald Kaunotukkaa.

Saari jaettiin 40 alueeseen, ja sitä johti vapaista miehistä koostuva allting, joka kokoontui vuodesta 930 keskikesällä Thingvellirin käräjäkiville.

Thingvellir Islannissa

Thingvellirissä 40 kilometrin päässä Reykjavíkista viikingit perustivat Pohjolan ensimmäisen demokratian.

© William Gersham Collingwood (1854-1932)/Bridgeman Art Library/Ritzau Scanpix

Siellä lait ensin toisti laamanni, ”lainpuhuja”, jonka oletettiin osaavan lainsäädäntö ulkoa ainakin siihen asti, kun lait lopulta kirjoitettiin muistiin 1100-luvun alussa.

Ajan mittaan järjestelmä rappeutui niin, että vallanhimoisimmat suurmiehet pyrkivat saamaan haltuunsa yhä suurempia alueita.

Näin menetteli myös Snorri Sturluson.

Hänen valtansa vain vahvistui, kun hänet vuonna 1215 valittiin ensimmäistä kertaa laamanniksi.

1200-luvun ensimmäisellä puoliskolla Islannin tilanne heikkeni.

Sukujen väliset valtataistelut, joita ilmeisesti Snorrin veljenpoika Sturla Thordarsson kuva Sturlunga-saagassa, sisälsivät raakaa väkivaltaa, petoksia ja huijauksia.

Ylimystövierailujen aikana Snorri usein sepitti ja esitti runoja.

Saagassa kerrotaan myös Snorri Sturlusonin matkoista Norjaan.

Norjassa nuoren kuningas Haakon Haakoninpojan yksi lähimmistä miehistä, Skúle Bårdsson eli Skúle-jaarli, otti hänet avosylin vastaan ja hän sai tilaisuuden täydentää tietojaan Norjan historiasta.

Snorri vieraili myös Etelä-Ruotsissa Länsi-Göötanmaalla Birger Maununpojan eli Birger-jaarlin veljen laamanni Eskilin luona. Ylimystövierailujen aikana Snorri usein sepitti ja esitti runoja isäntäväen kunniaksi.

Snorri Sturlusonin Edda

Snorri Sturlusonin Edda on kirjoitettiin vasikannahalle ja myöhemmät versiot kuvitettiin.

© Werner Forman Archive/Shutterstock/Ritzau Scanpix

Snorri Sturlusonin Edda – mytologiaa ja runoutta

Snorri Sturlusonin tunnetuin teos on Proosa-Edda eli nuorempi Edda, joka sisältää muun muassa runousoppia.

Edda-sanan merkityksestä on kiistelty. Erään tulkinnan mukaan se juontuu óðr-sanasta, joka tarkoittaa sielua tai skaldin lahjoja.

Snorri kertoo Eddssa maailman historian luomisesta alkaen ja selittää vanhaa aasauskoa kristitystä näkökulmasta.

Eddan mukaan aasat olivat alun perin kotoisin Aasiasta, mistä nimi juontuu.

Toisessa tärkeässä kohdassa, joka tunnetaan nimellä Gylfaginning, svealaisten kuningas Gylfe saa aasoilta vastauksia mytologiaa ja elämää koskeviin kysymyksiin.

Snorri Sturluson kahnauksiin veljenpojan kanssa

Kun Snorri oli vierailulla Norjassa toisen kerran, hän kuuli, että kuningas Haakon oli suunnitellut hyökkäystä Islantiin rangaistuksena siitä, että siellä oli ryöstetty norjalaisia kauppiaita.

Tuolloin Snorri ehdotti, että kuningas antaisi sen sijaan hänelle tehtäväksi taivutella maanmiehensä Norjalle alamaisiksi.

Kuningas suostui, mutta kun Snorri pääsi takaisin Islantiin, hän ei tehnyt juuri mitään pitääkseen lupauksensa.

Snorri käytti sen sijaan seuraavat vuodet varmistaakseen oman asemansa muun muassa hankkiutumalla uudestaan laamannin virkaan naittamalla tyttärensä saaren vaikutusvaltaisimmille miehille.

Kuningas Haakonin tehtävä alistaa Islanti Norjalle lankesikin Snorrin riidanhaluiselle veljenpojalle Sturla Sigvhatssonille.

Sturla alkoi järjestelmällisesti terrorisoida muita mahtimiehiä, ja hänen onnistuikin saada monet heistä lähtemään saarelta.

Yksi heistä oli Snorri, joka matkusti vielä kerran Norjaan, missä hän tapasi kapinaa kuningas Haakonia vastaan valmistelevan Skúle-jaarlin.

Snorri Sturluson surmattiin kuninkaan käskystä

Kun Snorri sai tiedon siitä, että kotisaarella tilanteen kärjistyminen oli johtanut hänen veljensä ja veljenpoikansa kuolemaan, hän päätti palata kotiin kuningas Haakonin kiellosta huolimatta.

Tämä sai Haakonin pitämään Snorria petturina, ja Haakon lähetti Islantiin käskyn vangita Snorri ja palauttaa hänet Norjaan – tai tappaa hänet.

Käsky tavoitti Gissur Torvaldssonin, jolla oli vanhastaan perintöriitoja Snorrin kanssa.

”Täällä ei ole ketään hengiltä iskettävää!” Snorri Sturlusonin viimeiset sanat

Eräänä yönä syyskuun lopulla vuonna 1241 Gissur saapui Snorrin tilalle Reykholtiin miesjoukon kanssa.

Joukko tunkeutui taloon, ja Snorri pakeni kellariin.

Tilan pappi paljasti Snorrin olinpaikan, kun Gissur oli luvannut tälle säästää Snorrin hengen. Viisi miestä laskeutui kellariin ja löysi Snorrin sieltä.

”Täällä ei ole ketään hengiltä iskettävää!” olivat tiettävästi Snorrin viimeiset sanat, jotka hän lausui mahdollisimman arvovaltaisesti.

Miehet epäröivät mutta vain hetken.

Mielenosoitus Tanskassa

Kööpenhaminan yliopiston opiskelijat lähtivät kadulle vastustamaan käsikirjoitusten palauttamista Islantiin.

© Allan Moe/Ritzau Scanpix

Vuosien kiista islantilaisista teksteistä

Snorri Sturluson kirjoitti pergamentille eli ohuille vasikannahkaisille arkeille. Arkkien säilymisestä nykypäiviin voidaan kiittää islantilaista Árni Magnússonia, joka toimi 1700-luvulla Kööpenhaminan yliopistossa professorina. Hän keräili harrastuksenaan kotisaarensa saagoja ja lakitekstejä.

Kosteat islantilaiset turvemajat eivät suosineet pergamenttien säilymistä, mutta Árnin kotona Kööpenhaminassa ne säilyivät. Árni kuoli vuonna 1730, ja testamentissa kokoelma meni yliopistolle.

Islannin itsenäistymisen jälkeen vuonna 1944 tästä käsikirjoituskokoelmasta sukeutui ankara kiista.

Islanti vaati käsikirjoituksia takaisin, ja useiden oikeudenkäyntien jälkeen pääosa niistä palautettiin Islantiin vuonna 1971.

Snorri tapettiin vastaväitteistään huolimatta. Kuningas Haakon takavarikoi hänen omaisuutensa, mikä pönkitti hänen valtaansa saarella.

20 vuotta myöhemmin allting päätti alistua Norjan valtaan, vaikka Islannille jäikin jonkinlainen itsehallinto.