Firenzeläinen kirjoitti raa’an käsikirjan hallitsijoille
Niccolò Machiavelli opasti hallitsijoita levittämään pelkoa vihollistensa keskuuteen ja murskaamaan kilpailijansa. Teos yhdistettiin pian murhiin, julmuuksiin ja juonitteluihin kaikkialla Euroopassa.

Machiavelli kirjoitti Ruhtinasta maatilallaan öisin. Hän pyrki miellyttämään kirjallaan Firenzen uusia hallitsijoita.
Machiavelli omisti elämänsä Firenzelle
Kidutuskammiossa firenzeläisen Bargello-palatsin kellarissa haisi virtsa ja uloste. Kuulustelija piti rättiä suunsa ja nenänsä edessä voidakseen hengittää pyövelin valmistellessa vankia.
Oli hyinen helmikuun päivä 1513. Nelissäkymmenissä oleva miesvanki seisoi yläruumis paljaana viluissaan ja kauhuissaan. Hän tiesi, että vain harva selviytyi paikasta elävänä.
Keskellä huonetta roikkui köysi, jonka päässä oli silmukka. Nopealla ja tottuneella liikkeellä pyöveli kiristi silmukan vangin selän taakse sidottujen käsien ympärille.
Kuulustelija antoi merkin, että kidutus saattoi alkaa. Pyöveli väänsi hammaspyörää, ja vanki nousi kirkuen ilmaan. Käsivarsien vääntyessä taakse hänen olkanivelensä menivät hitaasti ja tuskallisesti sijoiltaan.
Köydessä roikkuva mies oli Niccolò Machiavelli. Hän oli ikänsä palvellut Firenzen kaupunkia, mutta nyt ura oli ohi. Mahtava Medicien suku oli valloittanut kaupungin ja tuhosi paraikaa vanhaa hallintoa, johon myös Machiavelli kuului. Seuraavien tuntien kidutus ratkaisisi, jäisikö hän eloon vai kuolisi.
Machiavellista tehtiin vakooja
Machiavellin lapsuus ja nuoruus ovat paljolti hämärän peitossa. Ensimmäisen kerran hän esiintyy historiallisissa lähteissä vuonna 1498, kun hänet 29-vuotiaana palkattiin Firenzen kaupungin kansleriksi.
Virallisesti Machiavelli oli kaupungin lähettiläs, joka kiersi diplomaattina Etelä-Euroopan hoveja. Hän vieraili niin paavin luona Roomassa, Ranskan kuninkaan Ludvig XII:n ja lukuisten ruhtinaiden luona puhumassa Firenzen puolesta ja luomassa liittoumia.
Diplomaattisten kulissien takana hänen tärkein tehtävänsä oli kuitenkin selvittää, mitä paikalliset liittolaiset ja viholliset suunnittelivat. Kaikki Firenzen etuja uhkaavat vaarat ja salaliitot piti äkätä ajoissa ja raportoida välittömästi Firenzen hallinnolle.
Työhön liittyi vaaroja. Renessanssin ajan Italiassa murhat ja väkivalta olivat tavallisia, mutta terävänä, hurmaavana ja seurallisena miehenä Machiavelli suoriutui tehtävistään loistavasti.
Hän asteli luontevasti palatsien kiiltävillä lattioilla ja pääsi monen valtiaan lähipiiriin. Kuin kärpäsenä katossa hän seurasi valtataisteluita ja raportoi näkemästään tarkasti esimiehilleen. Erityisesti Machiavellia kiehtoi ja hirvitti paavin poika Cesare Borgia.
Borgian suku oli muuttanut Espanjasta Italiaan 1400-luvun keskivaiheilla. Jo yhden sukupolven aikana Borgiat olivat poliittisen juonittelun ja salamurhien avulla nousseet Italian johtavien sukujen joukkoon. Heillä oli niin paljon valtaa, että Cesaren isä oli peräti noussut paaviksi, tosin lahjusten avulla.
Vuonna 1502 Machiavelli lähetettiin vasten tahtoaan Bolognaan pitämään silmällä paavin nuorta poikaa. Cesare oli paavin varojen turvin kokoamassa sotajoukkoa, ja Firenzessä pelättiin pahinta.
Machiavelli yritti sitkeästi solmia liittoumaa, mutta neuvottelut eivät edistyneet. Cesare halusi Firenzeltä tukea sotaan kilpailijoitaan vastaan, mutta Firenzeä halusi odottaa, kunnes Cesare voittaisi vihollisensa.