Tekoälyllä tutkitaan nyt muinaishistoriaa.
Münchenin Ludwig Maximilian -yliopiston kielentutkijat ovat kehittäneet tekoälyn (AI eli Artificial Intelligence), joka voi auttaa yhdistelemään ja tulkitsemaan aiemmin selvittämättömiä babylonialaisia tekstinkappaleita.
Tekoäly on saanut nimen “Fragmentarium”.
##
Koneoppimiseen perustuvat kielipohjaiset AI-robotit ovat yleistyneet viime vuosina. Erityisen suosittu on ollut ChatGPT, joka osaa laatia muutamassa sekunnissa pitkiä, loogisia tekstejä mistä tahansa aiheesta.
Tekoäly toimii siis siten, että ensin sille ”syötetään” miljoonia tekstejä ja kirjoja, ja sitten sitä koulutetaan keskusteluissa ihmisten kanssa. Näin ohjelma oppii, miten se voi tuottaa kieltä järjestelemällä ja muokkaamalla sanoja.
Mitä enemmän ihmiset käyttävät tekoälyä, sitä paremmin se oppii koostamaan mahdollisimman virheettömiä ja uskottavia tekstejä.
Ludwig Maxmilian -yliopiston professori Enrique Jiménez on digitoinut ja kääntänyt nuolenpääkirjoitusta vuodesta 2018 lähtien.
Fragmentarium toimii samalla periaatteella, mutta sille on syötetty muinaisen Babylonian nuolenpääkirjoituksia eli jo noin 22 000 kappaletta muinaisia babylonialaisia sumerin ja akkadin kielillä kirjoitettuja tekstejä.
Ludwig Maximilian -yliopiston tutkijat ovat digitoineet tekstejä neljä vuotta, mutta noin kolmannekselta puuttuu vielä konteksti ja tarkka käännös.
Tutkijat toivovat, että työ saadaan loppuun tekoälyn ja sen käyttäjien avulla, kun Fragmentarium julkaistaan myöhemmin tässä kuussa.
AI on jo löytänyt uusia tekstejä
”Tuhansia tekstinkappaleita on vielä tunnistamatta”, kertoo Lähi-Idän muinaisen kirjallisuuden professori Enrique Jiménez Ludwig Maximilian -yliopistosta.
Fragmentarium avattiin jo viime vuonna noin kahdensadan tutkijan käyttöön eri puolilla maailmaa, ja se osoitti nopeasti kykynsä. Jiménez on esimerkiksi tunnistanut irakilaisen tutkijan kanssa hymnin, joka oli kunnianosoitus Babylonin kaupungille ja jota todennäköisesti käytettiin myös kouluissa lasten opetuksessa.
”Ruoho kasvaa korkeana eläinten kulkea ja laiduntaa. [Joki] ruokkii, vahvistaa ja kastelee maata rikkaudella ja runsaudella, ihmisten iloksi ja hyväksi.” Kappale Babylon-hymnistä, joka ylistää kaupunkia ympäröivää vehmasta luontoa.
”Babylonialaisesta kirjallisuudesta ei ole aiemmin tunnettu kaupunkihymnejä, mutta nyt onnistuimme kokoamaan sellaisen 15:stä eri tekstinkappaleesta. Ilman Fragmentariumia rekonstruointiprosessi olisi vienyt 30–40 vuotta”, Jiménez kertoo.
Tutkijat ovat myös löytäneet osia Gilgameš-eepoksesta, maailman ensimmäisestä kirjallisesta suurteoksesta, joka on peräisin noin 2100-luvulta eaa. Nyt löydetty versio on kuitenkin noin vuodelta 130 eaa., eli se on lähes 2 000 vuotta alkuperäistä nuorempi. Se osoittaa, että runoelma oli edelleen tunnettu vielä pitkään sen alkuperäisen kirjoitusajankohdan jälkeen, Jiménez selittää.
Kun Fragmentarium julkaistaan kaikkien käyttöön helmikuussa, tutkijat toivovat saavansa mahdollisimman monilta apua tuhansissa tekstifragmenteissa edelleen piilevien lukuisten arvoitusten ratkaisemiseen.