Oliko inkoilla kirjoitettua kieltä?

Viestintää karvoista punotuilla naruilla

Nykyisen Chilen alueella sijainneen inkavaltakunnan ollessa ­laajimmillaan 1400-luvulla siellä oli tehokas ­postilaitos, 40  000 kilometriä päällystettyjä teitä sekä noin 14 ­miljoonaa asukasta. Kirjoitettua kieltä inkoilla ei silti ollut.

Kirjoitusten sijasta inkat ­välittivät viestejä laaman­karvois­ta punotuilla naruilla, joihin oli tehty solmuja. Narukimppua sanottiin quipuksi, ja siinä saattoi olla jopa 2  000 nyöriä, joihin sidotut solmut välittivät tietoja esimerkiksi verotuksesta ja sotilas­salaisuuksista.

Solmut olivat inkojen kymmenjärjestelmä

Toisin kuin meidän käyttämässämme lukujärjestelmässä, jossa jokaista numeroa vastaa yksi merkki, quipuissa eri lukuja vasta­sivat nyöreihin sidotut ­solmut. Jos nyörissä ei ollut yhtään ­solmua, se ­tarkoitti lukua 0. ­Tutkijat eivät toistaiseksi tiedä, saattoivatko quipujen solmut viitata lukujen sijasta myös sanoihin.

Näin inkojen salaiset koodit tulkitaan

Solmuja luettiin ylhäältä alas, ja niiden sijainti kertoi, oliko kyse ykkösistä, kymme­nistä, sadoista vai tuhansista.

Neljä solmua satojen kohdalla tarkoitti lukua 400.

Jos nyörissä ei ollut solmuja tietyllä kohdalla, se tarkoitti numeroa 0. Nuolen osoit­tama nyöri tarkoittaa lukua 3.