Oliko inkoilla kirjoitettua kieltä?
Onko inkoilta säilynyt kirjoitettuja lähteitä?

Quipujen nyörit punottiin laaman tai alpakan karvoista.
Viestintää karvoista punotuilla naruilla
Nykyisen Chilen alueella sijainneen inkavaltakunnan ollessa laajimmillaan 1400-luvulla siellä oli tehokas postilaitos, 40 000 kilometriä päällystettyjä teitä sekä noin 14 miljoonaa asukasta. Kirjoitettua kieltä inkoilla ei silti ollut.
Kirjoitusten sijasta inkat välittivät viestejä laamankarvoista punotuilla naruilla, joihin oli tehty solmuja. Narukimppua sanottiin quipuksi, ja siinä saattoi olla jopa 2 000 nyöriä, joihin sidotut solmut välittivät tietoja esimerkiksi verotuksesta ja sotilassalaisuuksista.
Solmut olivat inkojen kymmenjärjestelmä
Toisin kuin meidän käyttämässämme lukujärjestelmässä, jossa jokaista numeroa vastaa yksi merkki, quipuissa eri lukuja vastasivat nyöreihin sidotut solmut. Jos nyörissä ei ollut yhtään solmua, se tarkoitti lukua 0. Tutkijat eivät toistaiseksi tiedä, saattoivatko quipujen solmut viitata lukujen sijasta myös sanoihin.
Näin inkojen salaiset koodit tulkitaan
Solmuja luettiin ylhäältä alas, ja niiden sijainti kertoi, oliko kyse ykkösistä, kymmenistä, sadoista vai tuhansista.
Neljä solmua satojen kohdalla tarkoitti lukua 400.
Jos nyörissä ei ollut solmuja tietyllä kohdalla, se tarkoitti numeroa 0. Nuolen osoittama nyöri tarkoittaa lukua 3.