1. syyskuuta, 1939, valtiopäiväsali, Berliini, Saksa
Taustaa: Hitler oli jo liittänyt Itä-vallan Saksaan, miehittänyt Tšekkoslovakian ja nyt oli Puolan vuoro. Oikeuttaakseen hyökkäyksen Hitler väitti Puolan aloittaneen sotatoimet.
Ote: “Viime yönä Puolan sotilaat tulittivat ensimmäisen kerran meidän maaperäämme. Kello 5.45 lähtien olemme vastanneet tuleen! Ja tästedes pommeihin vastataan pommeilla! [--] Saksassa ei tule olemaan sellaisia koettelemuksia, joita en itse ole valmis vastaanottamaan. Koko elämäni kuuluu tästedes ensisijaisesti kansalleni. En halua olla mitään muuta kuin
Saksan valtakunnan ensimmäinen sotilas. Olen taas pukenut ylleni takin, joka on ollut minulle kaikkein pyhin ja arvokkain. Riisun sen vasta voiton jälkeen – tai kannan sitä kuolemaani saakka.”
Seuraukset Puolan läntiset liittolaiset julistivat Saksalle sodan, mikä tarkoitti toisen maailmansodan syttymistä.
Mahatma Gandhi: Intia sai itsenäisyytensä
8. elokuuta, 1942, Gowalia Tank Maidan -puisto, Mumbai, Intia
Taustaa: Mahatma Gandhi alkoi vuonna 1919 ajaa Intian itsenäistymistä Britannian alaisuudesta. Tuhannet ihmiset lähtivät seuraamaan Gandhia ja osallistuivat muun muassa vuonna 1930 niin kutsutulle suolamarssille, jolla marssittiin 400 kilometrin matka rannikolle protestina brittien suolakaupan monopolille. Satoja kuoli brittisotilaiden yritettyä raa’asti pysäyttää marssin. Silti Gandhi vannoi yhä satyagrahan eli passiivisen vastarinnan nimeen, kun hän vuonna 1942 käynnisti Quit India -kampanjansa.
Ote: “Sallikaa minun saman tien vakuuttaa, että olen yhä sama Gandhi, joka olin vuonna 1920. En ole muuttunut millään perustavanlaatuisella tavalla. Pidän väkivallattomuutta aivan yhtä tärkeänä kuin pidin silloin. Jos jotain, niin korostan sitä vain entistä enemmän. [--] Nyt kun joudun ehkä aloittamaan elämäni suurimman kamppailun, en saata tuntea vihaa ketään kohtaan.”
Seuraukset: Heti puheen jälkeen britit vangitsivat Gandhin ja monia hänen kannattajiaan. Seuranneet levottomuudet ja lakot johtivat kuitenkin lopulta Intian itsenäistymiseen vuonna 1947.
Elizabet I: Kohti Espanjan armadaa
9. elokuuta, 1588, Tilbury, Etelä-Englanti
Taustaa: Espanjan Filip II oli lähettänyt kuulun armadansa kohti Englantia. Englannin Elisabet I piti joukoilleen rohkaisevan puheen ennen taistelujen alkua.
Ote: “Tiedän, että minulla on vain heikon ja hauraan naisen keho, mutta minulla on kuninkaan, ja nimenomaan Englannin kuninkaan, sydän.”
Seuraukset: Espanjan armadan ylivoimasta huolimatta Englanti voitti ja esti Espanjan maihinnousun. Elisabet l osoitti vahvuutensa hallitsijana ja voitti kansan puolelleen.
19. marraskuuta, 1863, Gettysburgin sotilashautausmaa, Pennsylvania, Yhdysvallat
Taustaa: Yksi Yhdysvaltojen sisällissodan verisimmistä taisteluista käytiin Gettysburgissa, missä Abraham Lincoln vihki hautausmaan.
Ote: “Näiden kunniakkaiden kaatuneiden myötä omistaudumme entistä lujemmin asialle, jonka edestä he antoivat kaikkensa. Meidän on vannottava korkeimmin, etteivät
nämä miehet kuolleet turhaan, että tämä maa saa Jumalan suojeluksessa syntyä uudestaan vapaana ja ettei kansalaisten valta kansan hyväksi katoa maan päältä.”
Seuraukset: Kolme kuukautta myöhemmin Britannian ilmavoimat pitivät Britanniaa pystyssä Luftwaffen hyökkäysten keskellä. Churchill kiitti kaikkia kuolemattomilla sanoillaan: ”Koskaan aiemmin eivät niin monet ole olleet niin suuressa kiitollisuudenvelassa niin harvoille.”
Mandela päätti apartheidin ajan
11. helmikuuta, 1990, Kapkaupunki, Etelä-Afrikka
Taustaa: Kun Frederik de Klerkistä tuli Etelä-Afrikan presidentti, hän vapautti 27 vuotta vankilassa viruneen Nelson Mandelan. Vapauduttuaan pitämässään puheessa Mandela
toisti sanat, jotka hän oli lausunut jo oikeudenkäynnissään vuonna 1964.
Ote: “Olen taistellut valkoista ylivaltaa vastaan ja olen taistellut mustaa ylivaltaa vastaan. Olen vaalinut ihannetta demokraattisesta ja vapaasta yhteiskunnasta, jossa kaikki ihmiset elävät sovussa ja kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet. Se on ihanne, jonka puolesta haluan elää ja jonka haluaisin saavuttaa. Mutta sen ihanteen puolesta olen myös valmis kuolemaan."
Seuraukset: Nelson Mandelasta tuli 75-vuotiaana Etelä-Afrikan ensimmäinen musta presidentti vuonna 1994.
Churchill: Taistelu Britanniasta voitettiin
4. kesäkuuta, 1940, parlamentin alahuone, Lontoo, Britannia
Taustaa: Toisen maailmansodan alkuvuosina saksalaiset ahdistivat tuhansia brittejä ja ranskalaisia Dunkerquen kaupunkiin, josta nämä evakuoitiin Britanniaan. Kun evakuointi päättyi, Britannian pääministeri Winston Churchill piti yhden kuuluisimmista puheistaan.
Ote: “Olemme kuulleet, että Herr Hitler on suunnitellut valloittavansa Brittein saaret [--] Me jatkamme loppuun asti, me taistelemme Ranskassa, me taistelemme merillä, me taistelemme yhä varmemmin ja yhä vahvemmin ilmassa, me puolustamme saartamme hinnalla millä hyvänsä, me taistelemme rannoilla, me taistelemme kentillä, me taistelemme pelloilla ja kaduilla, me taistelemme kukkuloilla; me emme koskaan antaudu.”.
Seuraukset: Kolme kuukautta myöhemmin Britannian ilmavoimat pitivät Britanniaa pystyssä Luftwaffen hyökkäysten keskellä. Churchill kiitti kaikkia kuolemattomilla sanoillaan: ”Koskaan aiemmin eivät niin monet ole olleet niin suuressa kiitollisuudenvelassa niin harvoille.”
150 eaa., Rooman senaatti
Taustaa: Roomalainen poliitikko Cato vanhempi uskoi pohjoisafrikkalaisen Karthagon uhkaavan Rooman valta-asemaa Välimerellä, joten hän päätti aina puheensa samoin sanoin.
Ote: “Muuten olen sitä mieltä, että Karthago on hävitettävä.”
Seuraukset: Caton toive toteutui kolmannen puunilaissodan (149–146 eaa.) seurauksena, kun Karthago tuhottiin maan tasalle.
Martin Luther King: Unelma kaikkien yhdenvertaisuudesta
28. elokuuta, 1963, Lincolnin muistomerkin edusta, Washington D.C., Yhdysvallat
Taustaa: Yhdysvaltalainen kansalaisoikeustaistelija Martin Luther King puhui työtä ja vapautta vaatineen kansalaisoikeusmarssin päätteeksi.
Ote:Minulla on unelma, että jonain päivänä tämä kansakunta nousee ja elää todeksi perustuslakinsa vakuutuksen: ’Me pidämme totuutena ja luonnollisena, että kaikki ihmiset on luotu tasa-arvoisiksi.’ Minulla on unelma, että jonain päivänä Georgian punaisilla kukkuloilla entisten orjien lapset ja entisten orjanomistajien lapset voivat istua yhdessä samaan veljeyden pöytään. Minulla on unelma, että jonain päivänä jopa Mississippin osavaltio, joka riutuu epäoikeudenmukaisuuden paahteessa, joka riutuu sorron paahteessa, muuttuu vapauden ja oikeudenmukaisuuden keitaaksi. Minulla on unelma, että jonain päivänä neljä pientä lastani voivat elää maassa, jossa heitä ei arvioida heidän ihonvärinsä perusteella vaan sen perusteella, mitä he ovat. Minulla on unelma tänään!”
Seuraukset: Senaatti laati vuonna 1964 lain, jolla rotuerottelu lopetettiin Yhdysvalloissa. Samana vuonna King sai Nobelin rauhanpalkinnon väkivallattomasta taistelustaan Yhdysvaltojen mustien oikeuksien puolesta.
Kennedy: Yhdysvaltain presidentti sulatti saksalaisten sydämet
26. kesäkuuta, 1963, Schönebergin raatihuoneen edusta, Länsi-Berliini, Saksan liittotasavalta
Taustaa: Itäblokin ja länsimaiden välit olivat jäätymispisteessä DDR:n pystytettyä Berliinin muurin vuonna 1961. Presidentti John F. Kennedy vieraili Euroopassa ja Länsi-Berliinissä vahvistaakseen länsiliittoutumaa.
Ote: “Kaksituhatta vuotta sitten suurin ylpeydenaihe oli sanoa: ”Civis Romanus sum.” Nykyään vapaassa maailmassa suurin ylpeydenaihe on sanoa: ’Ich bin ein Berliner.’ [--]
Kun kaikki ovat vapaita, voimme odottaa sitä päivää, jolloin tämä kaupunki yhdistyy ja tämä maa ja Euroopan mahtava manner voivat yhdistyä rauhalliseksi ja toivontäyteiseksi maailmaksi. Kun tuo päivä lopulta koittaa, ja se on koittava, Länsi-Berliinin asukkaat voivat tuntea vakaata ylpeyttä siitä, että he olivat etulinjassa lähes kaksi vuosikymmentä. Kaikki vapaat ihmiset asuinpaikasta riippumatta ovat berliiniläisiä, joten vapaana ihmisenä voin ylpeänä sanoa: ’Ich bin ein Berliner.”.
Seuraukset: Berliiniläiset pitivät Kennedyn puhetta lupauksena tuesta, mikäli itäblokin kanssa syntyisi konflikti; toisaalta Neuvostoliiton ja länsiliittoutuneiden välit viilenivät puheen myötä.