Our website does not support Internet Explorer.

To get the best experience on our website and of our content, please use a more modern browser like Edge, Chrome, Safari or similar.

Miten kukkaiskielellä viestittiin?

Viktoriaanisen ajan britit olivat kukkien merkitysten asiantuntijoita ja pystyivät viestimään kimpuillaan monimutkaisiakin asioita – myös kiellettyä rakkautta. Kukkaiskieli ei kuitenkaan ollut brittikeksintö.

Artdaily.com/Alphonse Mucha

Viktoriaanisen ajan Englannissa sosiaalinen normisto ei aina sallinut rakastavaisten ilmaista tunteitaan avoimesti.

Kun sanoja ei voinut käyttää, rakastavaiset sovelsivat luovempia keinoja ja viestivät toisilleen kukkien välityksellä.

Kukkaiskieli eli floriografia oli erityisen suosittu ilmiö 1800-luvulla. Kukkaiskielessä eri kukilla oli omat merkityksensä – lumikello saattoi esimerkiksi symbolisoida toivoa, lilja puolestaan viestiä haikeutta.

1800-luvun britit saattoivat ”keskustella” kukkakimppujen välityksellä.

Beryl Peters Collection/Imageselect & Shutterstock

Unikot symboloivat rauhaa ja lepoa. Unikoilla voitiin ilmaista myötätuntoa, ja niitä saatettiin käyttää esimerkiksi surunvalittelukimpuissa.

Beryl Peters Collection/Imageselect & Shutterstock

Ruusut ovat rakkauden symboleita. Punainen ruusu merkitsee syvää intohimoa, valkoinen ruusu viattomampaa rakkautta. Keltainen ruusu on puolestaan ystävyyden kukka.

Beryl Peters Collection/Imageselect & Shutterstock

Orvokit voivat merkitä väristä riippuen eri asioita. Esimerkiksi lila symboloi naisten välistä rakkautta.

Beryl Peters Collection/Imageselect & Shutterstock

Tuhatkauno yhdistettiin iloon ja kiitollisuuteen, ja sillä voitiin esimerkiksi pyrkiä rohkaisemaan vastaanottajaa. Se symboloi myös puhtautta ja viattomuutta.

Beryl Peters Collection/Imageselect & Shutterstock

Kukkaisviestinnän avulla toisiaan kaipaavat rakastavaiset saattoivat julistaa rakkauttaan lähettämällä toisilleen pieniä, tarkoin valikoituja kukkakimppuja tai hienostuneita kukka-aiheisia kortteja.

Britit eivät kuitenkaan suinkaan itse olleet keksineet floriografiaa.

Jo muinaisessa Kreikassa kukille annettiin eri merkityksiä, ja persialaiset kehittivät varsinaisen järjestelmällisen kukkaiskielen.

Sen ottivat käyttöön myös osmanit, ja etenkin Istanbulin hovinaiset käyttivät kukkia ”keskustellakseen” valittujensa kanssa.

Keskiajan loppua kohden kukkaiskieli saavutti myös Euroopan, ja se sai suosiota etenkin hienoissa porvaristopiireissä, missä sosiaaliset normit rajoittivat sukupuolten välistä kanssakäymistä.

Kukille annettuja merkityksiä ei varsinaisesti standardoitu, vaan ne saattoivat vaihdella ajasta ja paikasta toiseen.

Tämän vuoksi viikkolehdet julkaisivat säännöllisesti uusia päivitettyjä listoja kukista selityksineen, ja lisäksi saatavana oli valtava valikoima kukkasanakirjoja.

Kukkaiskieli elää jossain määrin edelleen, ja esimerkiksi morsiuskimpun kukat voidaan valita niihin liitettyjen merkitysten mukaan.

Lue myös:

Kielet

Tästä syystä Yhdysvalloissa ei ole virallista kieltä

1 minuuttia
Kielet

Braille kehitti näkövammaisille kirjoituskielen

2 minuuttia
Kielet

Kuuluisat puheet: He puhuivat itsensä historiaan

10 minuuttia

Kirjaudu sisään

Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
Näytä Piilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!

Nollaa salasana

Syötä sähköpostiosoitteesi, niin saat ohjeet salasanasi nollaamiseksi.
Tarkista sähköpostiosoite

Tarkista sähköpostisi

Olemme lähettäneet sinulle sähköpostia osoitteeseen . Siinä on ohjeet, joiden avulla voit nollata salasanasi. Jos et ole saanut sähköpostia, tarkista, että se ei ole joutunut roskapostin joukkoon.

Anna uusi salasana.

Nyt sinun pitää antaa uusi salana. Salasanassa pitää olla vähintään 6 merkkiä. Kun olet luonut uuden sanasanan, sinua pyydetään kirjautumaan sisään palveluun.

Salasana vaaditaan
Näytä Piilota