”Minulla on unelma!” Kingin puhe oli tasa-arvotaistelun merkkipaalu.

© POLFOTO
Kulttuuri - Kielet

Kuuluisat puheet: He puhuivat itsensä historiaan

Kuningatar Elisabet I valoi taistelutahtoa sotilaisiinsa ennen taistelujen alkua, ja John F. Kennedy voitti berliiniläiset puolelleen yhdellä virkkeellä. Tarkkaan valituilla sanoilla on vaikutettu historian kulkuun kautta vuosisatojen

Puhe teki Martti Lutherista lainsuojattoman

18. huhtikuuta 1521, Worms, Saksa

Taustaa: Paavi julisti Lutherin vuonna 1521 pannaan tämän kritisoitua muun muassa kirkon ahneutta. Luther sai vielä tilaisuuden perua puheensa Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisarin Kaarle V:n ja valtiopäivien edessä, mutta hän ei tehnyt sitä vaan pitäytyi kannassaan.

Ote: ”Niin kauan kuin minun ei osoiteta olevan väärässä Raamatun todistuksilla ja selvillä järkiperusteilla – paaviin ja kirkolliskokouksiin yksin en luota, koska on tunnettua, että ne ovat monta kertaa erehtyneet ja puhuneet ristiin – niin omatuntoni on sidoksissa niihin raamatunkohtiin, joihin kirjoissani viittaan, ja olen Jumalan Sanan sitoma. Sen takia en tahdo enkä voi mitään perua, sillä ei ole oikein eikä tuo vapautta toimia omaatuntoaan vastaan. Jumala minua auttakoon. Amen”.

Seuraukset: Lutherin sanat tekivät vaikutuksen moniin kuulijoihin mutta eivät Kaarle V:een. Hän julisti Lutherin lainsuojattomaksi sanoen: ”Me vangitsemme hänet ja rankaisemme häntä niin kuin hänenkaltaistaan tunnettua kerettiläistä on rangaistava.”

Lutherin onnistui paeta vaikutusval­taisten tukijoidensa avulla. Vähitellen kato­lisen kirkon valta Euroopassa heik­keni ja Lutherin uskonpuhdistus eteni.

”Jumala minua auttakoon.” Saksalainen Martti Luther asettui mahtavaa katolista kirkkoa vastaan.

© AKG-IMAGES

Hitler oikeutti sodan

”Saksan valtakunnan ensimmäinen sotilas”

© POLFOTO/ULLSTEIN BILD

1. syyskuuta, 1939, valtiopäiväsali, Berliini, Saksa

Taustaa: Hitler oli jo liittänyt Itä­vallan Saksaan, miehittänyt Tšekko­slovakian ja nyt oli Puolan vuoro. Oikeuttaakseen hyökkäyksen Hitler väitti Puolan aloittaneen sotatoimet.

Ote: ”Viime yönä Puolan sotilaat tulittivat ensimmäisen kerran meidän maaperäämme. Kello 5.45 lähtien olemme vastanneet tuleen! Ja tästedes pommeihin vastataan pommeilla! [--] Saksassa ei tule olemaan sellaisia koettelemuksia, joita en itse ole valmis vastaanot­tamaan. Koko elämäni kuuluu tästedes ensisijaisesti kansalleni. En halua olla mitään muuta kuin
Saksan valtakunnan ensimmäinen sotilas. Olen taas pukenut ylleni takin, joka on ollut minulle kaikkein pyhin ja arvokkain. Riisun sen vasta voiton jälkeen – tai kannan sitä kuolemaani saakka.”

Seuraukset: Puolan läntiset liit­to­laiset julistivat Saksalle sodan, mikä tarkoitti toisen maailmansodan syttymistä.

Mahatma Gandhi: Intia sai itsenäisyytensä

”En saata tuntea vihaa ketään kohtaan.”

© GETTY /ALL OVER PRESS

8. elokuuta, 1942, Gowalia Tank Maidan -puisto, Mumbai, Intia

Taustaa: Mahatma Gandhi alkoi vuonna 1919 ajaa Intian itsenäis­tymistä Britannian alaisuudesta.

Tuhannet ihmiset lähtivät seuraamaan Gandhia ja osallistuivat muun muassa vuonna 1930 niin kutsutulle suolamarssille, jolla marssittiin 400 kilometrin matka rannikolle protestina brittien suolakaupan monopolille.

Satoja kuoli brittisotilaiden yritettyä raa’asti pysäyttää marssin. Silti Gandhi vannoi yhä satyagrahan eli passiivisen vastarinnan nimeen, kun hän vuonna 1942 käynnisti Quit India -kampanjansa.

Ote: ”Sallikaa minun saman tien vakuuttaa, että olen yhä sama Gandhi, joka olin vuonna 1920. En ole muuttunut millään perustavanlaatuisella tavalla. Pidän väkivallattomuutta aivan yhtä tärkeänä kuin pidin silloin. Jos jotain, niin korostan sitä vain entistä enemmän. [--] Nyt kun joudun ehkä aloittamaan elä­mäni suurimman kamppailun, en saata tuntea vihaa ketään kohtaan.”

Seuraukset: Heti puheen jälkeen britit vangitsivat Gandhin ja monia hänen kannattajiaan. Seuranneet levottomuudet ja lakot johtivat kuitenkin lopulta Intian itsenäis­tymiseen vuonna 1947.

Elizabet I: Kohti Espanjan armadaa

”Minulla on kuninkaan sydän.”

© BRIDGEMAN

9. elokuuta, 1588, Tilbury, Etelä-Englanti

Taustaa: Espanjan Filip II oli lähettänyt kuulun armadansa kohti Englantia. Englannin Elisabet I piti joukoilleen rohkaisevan puheen ennen taistelujen alkua.

Ote: ”Tiedän, että minulla on vain heikon ja hauraan naisen keho, mutta minulla on kuninkaan, ja nimenomaan Englannin kuninkaan, sydän.”

Seuraukset: Espanjan armadan ylivoimasta huolimatta Englanti voitti ja esti Espanjan maihinnousun. Elisabet l osoitti vahvuutensa hallitsijana ja voitti kansan puolelleen.

Lincolnin visio

”...syntyä uudestaan vapaana”

19. marraskuuta, 1863, Gettysburgin sotilashautausmaa, Pennsylvania, Yhdysvallat

Taustaa: Yksi Yhdysvaltojen sisällis­sodan verisimmistä taisteluista käytiin Gettysburgissa, missä Abraham Lincoln vihki hautausmaan.

Ote: ”Näiden kunniakkaiden kaatuneiden myötä omistaudumme entistä lujemmin asialle, jonka edestä he antoivat kaikkensa. Meidän on vannottava korkeimmin, etteivät
nämä miehet kuolleet turhaan, että tämä maa saa Jumalan suoje­luksessa syntyä uudestaan vapaana ja ettei kansalaisten valta kansan hyväksi katoa maan päältä.”

Seuraukset: Vain pari minuuttia kestäneessä puheessaan Lincoln luonnosteli kuin huomaamatta visionsa yhdistyneestä kansakunnasta.

Mandela päätti apartheidin ajan

”...olen myös valmis kuolemaan.”

© GETTY IMAGES

11. helmikuuta, 1990, Kapkaupunki, Etelä-Afrikka

Taustaa: Kun Frederik de Klerkistä tuli Etelä-Afrikan presidentti, hän vapautti 27 vuotta vankilassa viruneen Nelson Mandelan. Vapauduttuaan pitämässään puheessa Mandela
toisti sanat, jotka hän oli lausunut jo oikeudenkäynnissään vuonna 1964.

Ote: ”Olen taistellut valkoista yli­valtaa vastaan ja olen taistellut mustaa ylivaltaa vastaan. Olen vaa­linut ihannetta demokraattisesta ja vapaasta yhteiskunnasta, jossa kaikki ihmiset elävät sovussa ja kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet. Se on ihanne, jonka puolesta haluan elää ja jonka haluaisin saavuttaa. Mutta sen ihanteen puolesta olen myös valmis kuolemaan.”

Seuraukset: Nelson Mandelasta tuli 75-vuotiaana Etelä-Afrikan ensimmäinen musta presidentti vuonna 1994.

Churchill: Taistelu Britanniasta voitettiin

”Me taistelemme...”

© POLFOTO

4. kesäkuuta, 1940, parlamentin alahuone, Lontoo, Britannia

Taustaa: Toisen maailmansodan alkuvuosina saksalaiset ahdistivat tuhansia brittejä ja ranskalaisia Dunkerquen kaupunkiin, josta nämä evakuoitiin Britanniaan. Kun evakuointi päättyi, Britannian pääministeri Winston Churchill piti yhden kuuluisimmista puheistaan.

Ote: ”Olemme kuulleet, että Herr Hitler on suunnitellut valloittavansa Brittein saaret [--] Me jatkamme loppuun asti, me taistelemme Ranskassa, me taistelemme merillä, me taistelemme yhä varmemmin ja yhä vahvemmin ilmassa, me puo­lustamme saartamme hinnalla millä hyvänsä, me taistelemme rannoilla, me taistelemme kentillä, me tais­telemme pelloilla ja kaduilla, me taistelemme kukkuloilla; me emme koskaan antaudu.”

Seuraukset: Kolme kuukautta myöhemmin Britannian ilmavoimat piti Britanniaa pystyssä Luftwaffen hyökkäysten keskellä. Churchill kiitti kaikkia kuolemattomilla sanoillaan: ”Koskaan aiemmin eivät niin monet ole olleet niin suuressa kiitollisuudenvelassa niin harvoille.”

Cato: Karthagon kohtalo

”Muuten olen sitä mieltä, että...”

© POLFOTO

150 eaa., Rooman senaatti

Taustaa: Roomalainen poliitikko Cato vanhempi uskoi pohjoisafrikkalaisen Karthagon uhkaavan Rooman valta-asemaa Välimerellä, joten hän päätti aina puheensa samoin sanoin.

Ote: ”Muuten olen sitä mieltä, että ­Karthago on hävitettävä.”

Seuraukset: Caton toive toteutui kolmannen puunilaissodan (149–146 eaa.) seurauksena, kun Karthago tuhottiin maan tasalle.

Martin Luther King: Unelma kaikkien yhdenvertaisuudesta

”Minulla on unelma!” Kingin puhe oli tasa-arvotaistelun merkkipaalu.

© POLFOTO

28. elokuuta, 1963, Lincolnin muistomerkin edusta, Washington D.C., Yhdysvallat

Taustaa: Yhdysvaltalainen kansalais­oikeustaistelija ­Martin Luther King puhui työtä ja vapautta vaatineen kansalaisoikeusmarssin päätteeksi.

Ote: Minulla on unelma, että jonain päivänä tämä kansakunta nousee ja elää todeksi perustuslakinsa vakuutuksen: ’Me pidämme totuutena ja luonnollisena, että kaikki ihmiset on luotu tasa-arvoisiksi.’ Minulla on unelma, että jonain päivänä Georgian punaisilla kukkuloilla entisten orjien lapset ja entisten orjanomistajien lapset voivat istua yhdessä samaan veljeyden pöytään. Minulla on unelma, että jonain päivänä jopa Mis­sissippin osavaltio, joka riutuu epä­oikeudenmukaisuuden paahteessa, joka riutuu sorron paahteessa, muuttuu vapauden ja oikeuden­mukaisuuden keitaaksi. Minulla on unelma, että jonain päivänä neljä pientä lastani voivat elää maassa, jossa heitä ei arvioida heidän ihon­värinsä perusteella vaan sen perusteella, mitä he ovat. Minulla on unelma tänään!”

Seuraukset: Senaatti laati vuonna 1964 lain, jolla rotuerottelu lopetettiin Yhdysvalloissa. Samana vuonna King sai Nobelin rauhanpalkinnon väki­vallattomasta taistelustaan Yhdys­valtojen mustien oikeuksien puolesta.

Kennedy: Yhdysvaltain presidentti sulatti saksalaisten sydämet

”Ich bin ein Berliner…”

© GETTY IMAGES

26. kesäkuuta, 1963, Schönebergin raatihuoneen edusta, Länsi-Berliini, Saksan liittotasavalta

Taustaa: Itäblokin ja länsimaiden välit olivat jäätymispisteessä DDR:n pystytettyä Berliinin muurin vuonna 1961. Presidentti John F. ­Kennedy vieraili Euroopassa ja Länsi-Berliinissä vahvistaakseen länsiliittoutumaa.

Ote: ”Kaksituhatta vuotta sitten suurin ylpeydenaihe oli sanoa: ’Civis Romanus sum.’ Nykyään vapaassa maailmassa suurin ylpeydenaihe on sanoa: ’Ich bin ein Berliner.’ [--]
Kun kaikki ovat vapaita, voimme odottaa sitä päivää, jolloin tämä kaupunki yhdistyy ja tämä maa ja Euroopan mahtava manner voivat yhdistyä rauhalliseksi ja toivontäy­teiseksi maailmaksi. Kun tuo päivä lopulta koittaa, ja se on koittava, Länsi-Berliinin asukkaat voivat tuntea vakaata ylpeyttä siitä, että he olivat etulinjassa lähes kaksi vuosikymmentä. Kaikki vapaat ihmiset asuinpaikasta riippumatta ovat berliiniläisiä, joten vapaana ihmisenä voin ylpeänä sanoa: ’Ich bin ein Berliner.’”

Seuraukset: Berliiniläiset pitivät Kennedyn puhetta lupauksena tuesta, mikäli itäblokin kanssa syntyisi konflikti; toisaalta Neuvostoliiton ja länsiliittoutuneiden välit viilenivät puheen myötä.

Lue myös:

Amerikan historia

Kuka murhasi John F. Kennedyn?

2 minuuttia
Kielet

Nämä sanat muistetaan

10 minuuttia
Poliitikot

John F. Kennedy kirjoitti päiväkirjassaan Hitleristä

2 minuuttia

Kirjaudu sisään

Virhe: Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
NäytäPiilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!