Churchill: Rautaesirippu jakoi Euroopan
5. maaliskuuta 1946, Westminster College, Missouri, USA.
Taustaa
Toisessa maailmansodassa (1939-1945) länsidemokratiat liittoutuivat Josif Stalinin kommunistisen Neuvostoliiton kanssa. Sodan päätyttyä länsiliittoutuneet hallitsivat Euroopan länsiosia ja puna-armeija mantereen itäosia.
Ote
”Stettinistä Itämerellä Triesteen Adrianmerellä on mantereen ylle laskeutunut rautaesirippu. Sen takana sijaitsevat kaikki Keski- ja Itä-Euroopan vanhojen valtioiden pääkaupungit. Varsova, Berliini, Praha, Budapest, Belgrad, Bukarest ja Sofia; kaikki nämä kuuluisat kaupungit ja kansat niiden ympärillä ovat nyt alueella, jota minun on kutsuttava Neuvostoliiton valtapiiriksi, ja ne kaikki ovat – tavalla tai toisella – joutuneet eivät ainoastaan Neuvostoliiton vaikutuksen alle vaan erittäin vahvasti ja joissain tapauksissa yhä kasvavassa määrin Moskovan kontrolliin.”
Seuraukset
Lännessä moni piti edelleen Neuvostoliittoa liittolaisena, kun Churchill piti kuuluisan puheensa rautaesiripusta. Siksi käsite ei saanut heti kovin suopeaa vastaanottoa.
Pian Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton poliittinen yhteistyö kuitenkin romahti, ja presidentti Harry S Truman omaksui kommunismin vastaisen linjan. Sen jälkeen Churchillin ilmaisu levisi laajalti kriittisenä viittauksena siihen, miten Neuvostoliitto jakoi Euroopan kahteen blokkiin kylmän sodan aikana.
Video: Kuuntele Churchillin kuuluisat sanat:
Lincolnin visio
19. marraskuuta, 1863, Gettysburgin sotilashautausmaa, Pennsylvania, Yhdysvallat
Taustaa
Yksi Yhdysvaltojen sisällissodan verisimmistä taisteluista käytiin Gettysburgissa, missä Abraham Lincoln vihki hautausmaan.
Ote
”Näiden kunniakkaiden kaatuneiden myötä omistaudumme entistä lujemmin asialle, jonka edestä he antoivat kaikkensa. Meidän on vannottava korkeimmin, etteivät nämä miehet kuolleet turhaan, että tämä maa saa Jumalan suojeluksessa syntyä uudestaan vapaana ja ettei kansalaisten valta kansan hyväksi katoa maan päältä.”
Seuraukset
Vain pari minuuttia kestäneessä puheessaan Lincoln luonnosteli kuin huomaamatta visionsa yhdistyneestä kansakunnasta.
Kuuntele ja lue koko Gettysburgin puhe täällä:
Martti Luther: Kirkon kritiikki toi pannan
18. huhtikuuta 1521, Worms, Saksa
Taustaa
Paavi julisti Lutherin vuonna 1521 pannaan tämän kritisoitua muun muassa kirkon ahneutta.
Martti Luther sai vielä tilaisuuden perua puheensa Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisarin Kaarle V:n ja valtiopäivien edessä, mutta hän ei tehnyt sitä vaan pitäytyi kannassaan.
Ote
”Niin kauan kuin minun ei osoiteta olevan väärässä Raamatun todistuksilla ja selvillä järkiperusteilla – paaviin ja kirkolliskokouksiin yksin en luota, koska on tunnettua, että ne ovat monta kertaa erehtyneet ja puhuneet ristiin – niin omatuntoni on sidoksissa niihin raamatunkohtiin, joihin kirjoissani viittaan, ja olen Jumalan Sanan sitoma. Sen takia en tahdo enkä voi mitään perua, sillä ei ole oikein eikä tuo vapautta toimia omaatuntoaan vastaan. Jumala minua auttakoon. Amen.”
Seuraukset
Lutherin sanat tekivät vaikutuksen moniin kuulijoihin mutta eivät Kaarle V:een.
Hän julisti Lutherin lainsuojattomaksi sanoen: ”Me vangitsemme hänet ja rankaisemme häntä niin kuin hänenkaltaistaan tunnettua kerettiläistä on rangaistava.”
Lutherin onnistui paeta vaikutusvaltaisten tukijoidensa avulla. Vähitellen katolisen kirkon valta Euroopassa heikkeni ja Lutherin uskonpuhdistus eteni.
”Jumala minua auttakoon, amen.” Saksalainen pappi Martti Luther nousi mahtavaa katolista kirkkoa vastaan.
Hitler oikeutti sodan
1. syyskuuta, 1939, valtiopäiväsali, Berliini, Saksa
Taustaa
Hitler oli jo liittänyt Itävallan Saksaan, miehittänyt Tšekkoslovakian ja nyt oli Puolan vuoro.
Oikeuttaakseen hyökkäyksen Hitler väitti Puolan aloittaneen sotatoimet.
Ote
"Viime yönä Puolan sotilaat tulittivat ensimmäisen kerran meidän maaperäämme. Kello 5.45 lähtien olemme vastanneet tuleen! Ja tästedes pommeihin vastataan pommeilla! [--] Saksassa ei tule olemaan sellaisia koettelemuksia, joita en itse ole valmis vastaanottamaan. Koko elämäni kuuluu tästedes ensisijaisesti kansalleni. En halua olla mitään muuta kuin Saksan valtakunnan ensimmäinen sotilas. Olen taas pukenut ylleni takin, joka on ollut minulle kaikkein pyhin ja arvokkain. Riisun sen vasta voiton jälkeen – tai kannan sitä kuolemaani saakka.”
Seuraukset
Puolan läntiset liittolaiset julistivat Saksalle sodan, mikä tarkoitti toisen maailmansodan syttymistä.
“Saksalaisilla ei tule olemaan koettelemuksia...”
Mahatma Gandhi: Intia sai itsenäisyytensä
8. elokuuta, 1942, Gowalia Tank Maidan -puisto, Mumbai, Intia
Taustaa
Mahatma Gandhi alkoi vuonna 1919 ajaa Intian itsenäistymistä Britannian alaisuudesta.
Tuhannet ihmiset lähtivät seuraamaan Gandhia ja osallistuivat muun muassa vuonna 1930 niin kutsutulle suolamarssille, jolla marssittiin 400 kilometrin matka rannikolle protestina brittien suolakaupan monopolille.
Satoja kuoli brittisotilaiden yritettyä raa’asti pysäyttää marssin. Silti Gandhi vannoi yhä satyagrahan eli passiivisen vastarinnan nimeen, kun hän vuonna 1942 käynnisti Quit India -kampanjansa.
Ote
”Sallikaa minun saman tien vakuuttaa, että olen yhä sama Gandhi, joka olin vuonna 1920. En ole muuttunut millään perustavanlaatuisella tavalla. Pidän väkivallattomuutta aivan yhtä tärkeänä kuin pidin silloin. Jos jotain, niin korostan sitä vain entistä enemmän. [--] Nyt kun joudun ehkä aloittamaan elämäni suurimman kamppailun, en saata tuntea vihaa ketään kohtaan.”
Seuraukset
Heti puheen jälkeen britit vangitsivat Gandhin ja monia hänen kannattajiaan.
Seuranneet levottomuudet ja lakot johtivat kuitenkin lopulta Intian itsenäistymiseen vuonna 1947.
”En saata tuntea vihaa ketään kohtaan.”
Elizabet I: Kohti Espanjan armadaa
9. elokuuta, 1588, Tilbury, Etelä-Englanti
Taustaa
Espanjan Filip II oli lähettänyt kuulun armadansa kohti Englantia.
Englannin Elisabet I piti joukoilleen rohkaisevan puheen ennen taistelujen alkua.
Ote
”Tiedän, että minulla on vain heikon ja hauraan naisen keho, mutta minulla on kuninkaan, ja nimenomaan Englannin kuninkaan, sydän.”
Seuraukset
Espanjan armadan ylivoimasta huolimatta Englanti voitti ja esti Espanjan maihinnousun.
Elisabet l osoitti vahvuutensa hallitsijana ja voitti kansan puolelleen.
”Minulla on kuninkaan sydän.”
Mandela päätti apartheidin ajan
11. helmikuuta, 1990, Kapkaupunki, Etelä-Afrikka
Taustaa
Kun Frederik de Klerkistä tuli Etelä-Afrikan presidentti, hän vapautti 27 vuotta vankilassa viruneen Nelson Mandelan.
Vapauduttuaan pitämässään puheessa Mandela toisti sanat, jotka hän oli lausunut jo oikeudenkäynnissään vuonna 1964.
Ote
”Olen taistellut valkoista ylivaltaa vastaan ja olen taistellut mustaa ylivaltaa vastaan. Olen vaalinut ihannetta demokraattisesta ja vapaasta yhteiskunnasta, jossa kaikki ihmiset elävät sovussa ja kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet. Se on ihanne, jonka puolesta haluan elää ja jonka haluaisin saavuttaa. Mutta sen ihanteen puolesta olen myös valmis kuolemaan.”
Seuraukset
Nelson Mandelasta tuli 75-vuotiaana Etelä-Afrikan ensimmäinen musta presidentti vuonna 1994.
Lue myös: Apartheid virallisti rasismin Etelä-Afrikassa
”Sen ihanteen puolesta olen myös valmis kuolemaan...”
Churchill: Taistelu Britanniasta voitettiin
4. kesäkuuta, 1940, parlamentin alahuone, Lontoo, Britannia
Taustaa
Toisen maailmansodan alkuvuosina saksalaiset ahdistivat tuhansia brittejä ja ranskalaisia Dunkerquen kaupunkiin, josta nämä evakuoitiin Britanniaan.
Kun evakuointi päättyi, Britannian pääministeri Winston Churchill piti yhden kuuluisimmista puheistaan.
Ote
”Olemme kuulleet, että Herr Hitler on suunnitellut valloittavansa Britteinsaaret [--] Me jatkamme loppuun asti, me taistelemme Ranskassa, me taistelemme merillä, me taistelemme yhä varmemmin ja yhä vahvemmin ilmassa, me puolustamme saartamme hinnalla millä hyvänsä, me taistelemme rannoilla, me taistelemme kentillä, me taistelemme pelloilla ja kaduilla, me taistelemme kukkuloilla; me emme koskaan antaudu.”
Seuraukset
Kolme kuukautta myöhemmin Britannian ilmavoimat piti Britanniaa pystyssä Luftwaffen hyökkäysten keskellä.
Churchill kiitti kaikkia kuolemattomilla sanoillaan: ”Koskaan aiemmin eivät niin monet ole olleet niin suuressa kiitollisuudenvelassa niin harvoille.”
”Me taistelemme...”
Cato: Karthagon kohtalo
150 eaa., Rooman senaatti
Taustaa
Roomalainen poliitikko Cato vanhempi uskoi pohjoisafrikkalaisen Karthagon uhkaavan Rooman valta-asemaa Välimerellä, joten hän päätti aina puheensa samoin sanoin.
Ote
”Muuten olen sitä mieltä, että Karthago on hävitettävä.”
Seuraukset
Caton toive toteutui kolmannen puunilaissodan (149–146 eaa.) seurauksena, kun Karthago tuhottiin maan tasalle.
”Muuten olen sitä mieltä, että...”
Martin Luther King: Unelma kaikkien yhdenvertaisuudesta
28. elokuuta, 1963, Lincolnin muistomerkin edusta, Washington D.C., Yhdysvallat
Taustaa
Yhdysvaltalainen kansalaisoikeustaistelija Martin Luther King puhui työtä ja vapautta vaatineen kansalaisoikeusmarssin päätteeksi.
Ote:
”Minulla on unelma, että jonain päivänä tämä kansakunta nousee ja elää todeksi perustuslakinsa vakuutuksen: ’Me pidämme totuutena ja luonnollisena, että kaikki ihmiset on luotu tasa-arvoisiksi.’ Minulla on unelma, että jonain päivänä Georgian punaisilla kukkuloilla entisten orjien lapset ja entisten orjanomistajien lapset voivat istua yhdessä samaan veljeyden pöytään. Minulla on unelma, että jonain päivänä jopa Mississippin osavaltio, joka riutuu epäoikeudenmukaisuuden paahteessa, joka riutuu sorron paahteessa, muuttuu vapauden ja oikeudenmukaisuuden keitaaksi. Minulla on unelma, että jonain päivänä neljä pientä lastani voivat elää maassa, jossa heitä ei arvioida heidän ihonvärinsä perusteella vaan sen perusteella, mitä he ovat. Minulla on unelma tänään!”
Seuraukset
Senaatti laati vuonna 1964 lain, jolla rotuerottelu lopetettiin Yhdysvalloissa.
Samana vuonna King sai Nobelin rauhanpalkinnon väkivallattomasta taistelustaan Yhdysvaltojen mustien oikeuksien puolesta.
”Minulla on unelma!” Kingin puheesta tuli kansalaisoikeustaistelun virstanpylväs.
Kennedy: Yhdysvaltain presidentti sulatti saksalaisten sydämet
26. kesäkuuta, 1963, Schönebergin raatihuoneen edusta, Länsi-Berliini, Saksan liittotasavalta
Taustaa
Itäblokin ja länsimaiden välit olivat jäätymispisteessä DDR:n pystytettyä Berliinin muurin vuonna 1961.
Presidentti John F. Kennedy vieraili Euroopassa ja Länsi-Berliinissä vahvistaakseen länsiliittoutumaa.
Ote
”Kaksituhatta vuotta sitten suurin ylpeydenaihe oli sanoa: ’Civis Romanus sum.’ Nykyään vapaassa maailmassa suurin ylpeydenaihe on sanoa: ’Ich bin ein Berliner.’ [--] Kun kaikki ovat vapaita, voimme odottaa sitä päivää, jolloin tämä kaupunki yhdistyy ja tämä maa ja Euroopan mahtava manner voivat yhdistyä rauhalliseksi ja toivontäyteiseksi maailmaksi. Kun tuo päivä lopulta koittaa, ja se on koittava, Länsi-Berliinin asukkaat voivat tuntea vakaata ylpeyttä siitä, että he olivat etulinjassa lähes kaksi vuosikymmentä. Kaikki vapaat ihmiset asuinpaikasta riippumatta ovat berliiniläisiä, joten vapaana ihmisenä voin ylpeänä sanoa: ’Ich bin ein Berliner.’”
Seuraukset
Berliiniläiset pitivät Kennedyn puhetta lupauksena tuesta, mikäli itäblokin kanssa syntyisi konflikti; toisaalta Neuvostoliiton ja länsiliittoutuneiden välit viilenivät puheen myötä.
’Ich bin ein Berliner…’