1400-luvulla valtaosa Pohjolan asukkaista oli kuitenkin jo siirtynyt riimuista latinalaisiin kirjaimiin. Paikoin riimujen käyttö jatkui kuitenkin pitempään, ja erityisesti ruotsalaiset sinnittelivät pitkään latinalaista kirjoitusta vastaan, koska he pitivät sitä omalle kulttuurilleen vieraana vaikutuksena.
Muun muassa Gotlannissa riimuja käytettiin vielä 1600-luvulla esimerkiksi riimusauvoissa eli yksinkertaisissa kalentereissa, ja syrjäseuduilla riimut olivat käytössä vielä sitäkin pitempään.
”Maalaisväestö kirjoittaa täällä yhä nimensä ja merkitsee omaisuutensa riimuilla”, kirjoitti luonnontieteilijä Carl von Linné, kun hän vuonna 1734 vieraili Taalainmaalla. Tutkijat ovat löytäneet Taalainmaalta riimuilla kirjoitetun kirjeen vuodelta 1906.
LUE MYÖS: Viikinkien symbolit – kätketyt merkitykset