Hollywoodin käsitys historiasta

Lunkeja lainsuojattomia, sankarillisia sissejä ja armottomia ammattirikollisia: historian henkilöt ja myytit ovat aina kiehtoneet niin elokuvantekijöitä kuin katsojiakin. Arvioimme muutamia viime vuosien elokuvia niiden historiallisen uskottavuuden kannalta.

Anti-imperialistisina kaupunkisisseinä itseään pitävät RAF:n jäsenet tekivät monia väkivaltaisia terroritekoja.

Melko tarkasti terroristeista

Aktiivisimpina toimintavuosinaan RAF teki muun muassa pommi-iskun Frankfurtin lentokentälle sekä kidnappasi ja murhasi työnantajaliiton johtajan Hanns-Martin Schleyerin.

Baader-Meinhof-ryhmä: Länsisaksalainen terroristiryhmä Punainen armeijakunta ryhtyy vuonna 1970 taisteluun vallanpitäjiä vastaan.

Jättikö Meinhof miehensä ja lapsensa?

Toimittaja Ulrike Meinhofilla oli 8-vuotiaat kaksostyttäret, kun hän vuonna 1970 liittyi Punaiseen armeijakuntaan (Rote Armee Fraktion, RAF). Hän järjesti lastensa sieppauksen ollessaan pakomatkalla, mutta lasten isä haetutti nämä takaisin ennen kuin Meinhof ehti nähdä tyttäriään. Seuraavan kerran hän näki lapsensa ollessaan vankilassa.

Toisin kuin elokuvassa, Meinhof oli jo eronnut miehestään Klaus Rainer Röhlistä ennen liittymistään RAF:ään. Yksi ensimmäisistä iskuista, joihin Meinhof osallistui, oli suunnattu sitä lehteä vastaan, jonka päätoimittaja hänen entinen miehensä oli.

Kävikö RAF Lähi-idässä harjoitusleireillä?

Kuusi RAF:n entistä jäsentä on kertonut, että liikkeen johto matkusti 1970-luvun alussa Jordaniaan Palestiinan vapautusjärjestön (PLO) harjoitusleirille aseenkäyttö- ja taisteluharjoituksiin. Eräs leirillä ollut henkilö kertoi myöhemmin, että vapaamielisten saksalaisten ja leirillä olleiden tiukkojen muslimien välillä oli jatkuvasti hankauksia.

Oliko Springer Dutschken tappoyrityksen takana?

Huhtikuussa 1968 opiskelijaliikkeen aktivisti Rudi Dutschke haavoittui vakavasti 18-vuotiaan äärioikeistolaisen ampumista luodeista. Saksan vasemmistoliike syytti mm. Bild-Zeitung-lehteä julkaissutta mediamogulia Axel Springeriä murhayritykseen yllyttämisestä. Kommunismin kiivaana vastustajana tunnettu Springer oli julkaissut lehdissään monia Dutschken vastaisia artikkeleita. Dutschken murhayrityksen jälkeen tuhannet aktivistit osoittivat mieltään Springer-kustantamon edessä. Neljä vuotta myöhemmin RAF kosti murhayrityksen tekemällä pommi-iskun Springerin kustantamoon Hampurissa.

Jonkin verran asian vierestä

Liekki ja Sitruuna pukeutuivat muun muassa poliisin valepukuun.

Liekki ja Sitruuna: Vuonna 1944 Liekki- ja Sitruuna-nimillä tunnetut vastarintamiehet eliminoivat natsimielisiä miehitetyssä Tanskassa.

Ilmiantoiko Ketty Selmer Liekin?

Ei ole todisteita siitä, että Liekki ilmiannettiin saksalaisille. Elokuvan ohjaaja kertoo puhuneensa sellaisten henkilöiden kanssa, jotka olivat paikalla, kun Liekki jäi kiinni. Nämä kertoivat olleensa varmoja siitä, että [elokuvassa Liekin rakastajatar] Ketty Selmer ilmiantoi Liekin. Selmerillä oli tiettävästi suhde Gestapon päällikköön, mutta mitään todisteita hänen kaksoisagenttiudestaan ei ole.

Tekikö Liekki itsemurhan?

Liekki tappoi itsensä syanidikapselilla. Toisin kuin elokuvassa, Liekkiä ei kuitenkaan saarrettu kotiinsa. Oikeasti hän oli kahvilassa, kun Gestapon miehet sattumalta kävelivät ohi etsiessään toista vastarintamiestä, joka ei kuitenkaan ollut Liekin seurassa. Kun Liekki näki Gestapon miehet, hän pakeni toiseen kerrokseen ja surmasi itsensä.

Saivatko Liekki ja Sitruuna määräyksensä syyttäjältä?

Syyttäjä Winter on fiktiivinen henkilö, jonka esikuva on apulaissyyttäjä Vilhelm Leifer. Tämä kuului vastarintaliikkeen johtohahmoihin ja antoi sabotaasi- ja likvidointimääräyksiä, mutta ei henkilökohtaisten etujensa saavuttamiseksi, kuten elokuvassa. Elokuvan tapahtumien aikaan vuonna 1944 Leifer oli paennut Tukholmaan, eikä hän tiettävästi jaellut sieltä käskyjä.

Robin Hood ampuu selvästi ohi

Kuningas Juhana julistaa jousiampuja Robin Longstriden lainsuojattomaksi.

Robin Hood: Jousiampuja Robin Longstride alkaa johtaa kapinaa Englantia säälimättömästi riistävää Juhana-kuningasta vastaan. Myös ranskalaiset uhkaavat valtion turvallisuutta.

Oliko Juhana ahnas tyranni?

Kyllä ja ei. Englantia vuosina 1199–1217 hallinnut Juhana (Maaton) ei määrännyt veroja omaksi ilokseen, ja historioitsijat pitävät häntä jopa taitavana hallitsijana. Hän sai kuitenkin monia vihamiehiä, koska hän hallitsi pelolla – ja tiettävästi vietteli aatelisten vaimoja. Hän olisi saanut paljon anteeksi, jos hän olisi voittanut sodan Ranskaa vastaan. Silloin hän olisi pystynyt maksamaan sotasaaliilla armeijansa kulut eikä hänen olisi ollut pakko kiristää verotusta.

Valloittiko Filip II Augustus Englannin?

Ei! Ranskan kuningas Filip II Augustus valloitti Englannille kuuluneen Normandian vuonna 1203 rangaistukseksi siitä, että Juhana oli siepannut ranskalaisen aatelisnaisen. Englantilaisten paronien suostumuksella Juhana hyökkäsi Ranskaan valloittaakseen alueen takaisin, mutta kärsi tappion toisensa jälkeen. Ludvig VIII valtasi osia Englannista jo Juhanan elinaikana vuonna 1216, 17 vuotta elokuvan tapahtumien jälkeen.

Kieltäytyikö Juhana allekirjoittamasta Magna Cartaa?

Ankara verotus ja tärkeän taistelun häviäminen Ranskalle söivät Juhanan suosiota, ja aateli vaati lisää vaikutusvaltaa. Juhana allekirjoitti 1215 Magna Cartan, joka mm. antoi aatelisille oikeuden vaikuttaa veroihin.

Kansansuosikin väritetty pako

Dillinger oli vasta 31-vuotias, kun FBI tappoi hänet. Hän oli kuitenkin tuolloin jo Yhdysvaltojen etsityin rikollinen.

Public Enemies: Pankkirosvo John Dillinger vapauttaa rikoskumppaneitaan vankilasta ja pakenee ryöstellen läpi Keskilännen FBI kannoillaan.

Murhasiko Dillinger paljon ihmisiä?

Elokuvassa ammuskellaan paljon, ja luodit viuhuvat tämän tästä. Dillingerin tekemissä 24 pankkiryöstössä ja neljässä poliisilaitoksen ryöstössä kuoli 12 ihmistä – rikollisia, vanginvartijoita, poliiseja ja siviilejä. Elokuvan ampumakohtaukset ovat kuitenkin yliammuttuja todellisuuteen verrattuna. Dillinger itse joutui syytteeseen ainoastaan poliisin murhasta Indianassa, vaikkei häntä voitu todistaa tappavan laukauksen ampujaksi. Todennäköisesti hän ei ollut edes paikalla ampumishetkellä.

John Dillinger pidätettiin Tusconissa Arizonassa vuonna 1934. Kaupunki muistelee tapahtumaa vuosittain festivaaleilla.

Tiedetäänkö, mitä Dillinger sanoi viimeisiksi sanoikseen?

FBI-agentit ampuivat Dillingerin vuonna 1934 Chicagossa tämän ollessa poistumassa elokuvista. Elokuvan mukaan Dillinger kuiskasi viime hetkellä FBI-agentille romanttisen viestin vietäväksi rakastetulleen. Silminnäkijöiden mukaan Dillinger kuitenkin kuoli sanomatta sanaakaan. Ohikulkijat kastoivat nenäliinojaan Dillingerin vereen surmapaikalla saadakseen muiston miehestä, jota pidettiin lähes sankarina hänen ryöstäessään laman aikana kansan epäsuosioon joutuneita pankkeja.

Elämää suurempi Che

Vuonna 1966 Che Guevara matkusti Boliviaan tekemään vallankumousta.

Che 1 & 2: Ernesto Che Guevara auttaa Fidel Castroa kaappaamaan vallan Kuubassa ja lähtee Boliviaan samoissa aikeissa.

Kannattiko Che kuolemanrangaistusta?

Che oli kuolemanrangaistuksen kannattaja, kuten elokuva välähdyksenomaisesti näyttää. Kuuban vallankumouksessa moni hänen tovereistaan tapettiin ilmiantojen vuoksi, ja Che oli vakuuttunut, että vain kuolemanrangaistus voisi estää moisen petollisuuden. Hän tappoi itsekin ihmisiä, ja voiton jälkeen vuonna 1959 hän johti tuomioistuinta, joka teloitti noin 150 ihmistä. Joidenkin todistajien mukaan hän nautti teloitusten näkemisestä, toisten mukaan hän yritti saada mahdollisimman monta armahdetuksi.

Miten Che kuoli?

Elokuvan mukaan Che taisteli viimeiseen asti ennen vangitsemistaan. Todistajien mukaan hän antautui, kun hänen aseensa ammuttiin hajalle. Bolivian presidentti vaati Chen teloitusta ilman oikeudenkäyntiä. Chetä ammuttiin yhdeksän kertaa, jotta näyttäisi siltä kuin hän olisi kuollut taistelussa.

Dramatiikka ohittaa tosiasiat

Elokuvassa on upeita, vaikkakaan ei kovin realistisia, taistelukohtauksia.

Red Cliff: Vuonna 208 kiinalainen kenraali Cao Cao lähtee sotaan alistaaksen naapurivallat ja valloittaakseen Xiao Qiao -nimisen naisen.

Hyökkäsikö Cao Cao rakkauden tähden?

Elokuvassa Cao Caon vaikutin hyökätä on hänen rakkautensa vihollisensa vaimoon Xiao Qiaoon. Historialliset lähteet eivät kuitenkaan kerro tällaisesta mitään. Niiden mukaan keisari halusi vain vallata takaisin valtakuntaansa aiemmin kuuluneet alueet. Rakkausmotiivi esiintyy ensimmäisen kerran kiinalaisessa romaanissa, joka kirjoitettiin yli 1 100 vuotta taistelun jälkeen, ja ohjaaja John Woo on ottanut idean kirjasta ja kehitellyt sitä edelleen.

Olivatko Zhuge Liangin taktiikat tehokkaita?

Zhuge Liang oli aikansa taitavimpia sotataktikkoja, joka opetti sotilailleen muun muassa tehokkaita muodostelmia. Elokuvassa nähty kilpikonna oli yksi niistä. Ohjaaja John Woo kehitti puolestaan itse kiinalaista legendaa mukaellen elokuvan kohtauksen, jossa vihollinen houkutellaan sotilaiden muodostamaan labyrinttiin. Liangin ovela juoni hankkia vihollisilta 100 000 nuolta on myös lainattu kirjasta.

Tarkkuuden rajoilla

Von Stauffenberg kokosi joukon upseereita yhteiseen tavoitteeseen: Adolf Hitlerin murhaamiseen.

Operaatio Valkyrie: Vuonna 1944 joukko saksalaisupseereita päättää surmata Adolf Hitlerin ja pelastaa Saksan uhkaavalta tappiolta toisessa maailmansodassa.

Oliko von Stauffenberg juonen takana?

Hitlerin vastaisen murhasalaliiton taustalla oli useita korkea-arvoisia kenraaleja ja poliitikkoja, mutta eversti Claus von Stauffenberg oli salaliiton todellinen johtaja. Hän oli rohkea, tarmokas ja oppinut mies, joka sai korkeampiarvoisetkin upseerit vakuutettua Hitlerin salamurhan tarpeellisuudesta.

Elokuvasta jätettiin tarkoituksella pois joitakin von Stauffenbergin ”sankarillisuutta” osoittavia tositapahtumia. Von Stauffenberg oli esimerkiksi kieltäytynyt morfiinista haavoituttuaan Pohjois-Afrikassa ja jouduttuaan leikkaukseen vuonna 1943, mutta ohjaajan mielestä katsojat olisivat pitäneet kohtausta keksittynä.

Claus von Stauffenberg

Pelastiko pöydänjalka Hitlerin?

Kaksi sattumaa pelasti Hitlerin hengen 20. heinäkuuta 1944. Lämpöaallon vuoksi kokous, johon sekä von Stauffenberg että Hitler osallistuivat, siirrettiin maanalaisesta bunkkerista ilmavampaan paikkaan, jossa räjähdys aiheutti pienemmän paineen. Lisäksi eversti Heinz Brandt, joka seisoi Hitlerin vieressä, tönäisi von Stauffenbergin pommilaukun leveän pöydänjalan taakse tämän lähdettyä kokoushuoneesta ennen pommin räjähtämistä. Pöydänjalka suojasi Hitleriä niin, että tämä selvisi räjähdyksestä vähin vammoin: häneltä puhkesivat tärykalvot ja hän sai jalkoihinsa lieviä palovammoja.

Von Stauffenbergin epäonneksi pöydänjalka pelasti Hitlerin ja tuhosi upseerin vallankaappaussuunnitelmat.