Tyko Brahen saari oli tutkimuskeskus
Tyko Brahe teki pienestä saaresta keskellä Juutinraumaa Euroopan tähtitieteilijöiden keskuksen. Hän oli myös saarensa yksinvaltias, joka rankaisi käskyläisiään armotta, jos nämä rohkenivat kieltäytyä töistä. Nykyisin Tyko Brahen nimi vetää Venille matkailijoita.
p.
Tyko Brahen Uranienborgin observatorion päivällispöydässä käytiin vilkasta keskustelua, kun vierailevat tutkijat kertoivat innokkaasti uusista havainnoistaan ja suunnittelivat seuraavan yön töitään. Vain Brahe itse istui vaiti täysin uppoutuneena ajatuksiinsa. Hänen jalkojensa juuressa kyyhötti hänen hovinarrinsa Jeppe, jota ruokittiin makupaloilla pöydästä.
"Jeppe, mitä minun oikein pitäisi tehdä saaren uppiniskaisten maalaisten kanssa?", huokaisi Brahe lopulta.
"Kutsu heidät koolle ja täytä heidän vatsansa ääriään myöten oluella", vastasi narri, jota pidettiin jonkinlaisena näkijänä.
"Ja mitä vielä! Pitäisikö
minun muka palkita heitä rankaisemisen sijaan?" kysyi Brahe tuohtuneena.
"On tärkeää, että teet juuri niin", vakuutteli narri, ja
keskustelun ylös kirjannut
tähtitieteilijä Christian
Longomontanus oli samaa mieltä.
Tyko Brahe oli ajoittain aivan kohtuuton lääninherra. Hän vaati saarelaisilta ehdotonta osallistumista rakennustöihin ja omien tutkimustensa kaikkinaiseen edistämiseen, eikä hän hyväksynyt sitä, että nämä yrittivät kieltäytyä töistä omiin maatöihinsä vedoten.
Kiistat kärjistyivät vuonna 1590, kun Brahe heitti maamies Rasmus Pedersenin vankilaan eikä päästänyt tätä vapaaksi ennen kuin miesparka oli allekirjoittanut tunnustuskirjeen. Brahe kiristi Pederseniä pitämällä tämän veljeä panttivankina ja takavarikoimalla Pederseniltä neljä hevosta, joista hän uuvutti kaksi hengiltä.
Laki oli selvästi Pedersenin puolella, samoin kuin kuningas, joka pyysi Brahea antamaan periksi kuin kunnon kristitty konsanaan, mutta Brahe piti päänsä.