Milloin?
16. lokakuuta 1853 – 30. maaliskuuta 1856
Missä?
Lähinnä Krimin niemimaalla mutta myös Itämerellä, Karpaateilla ja Vienanmerellä.
Mitä?
Venäjä hyödynsi 1850-luvun alussa Palestiinassa puhjennutta uskonnollista kiistaa tekosyynä aloittaa sota Ottomaanien valtakuntaa vastaan ja vahvistaa siten Venäjän asemaa Mustanmeren alueella.
Kiistassa oli kyse katolisen kirkon ja ortodoksikirkon oikeudesta pyhiin paikkoihin Jerusalemissa, joka oli tuolloin ottomaanien hallinnassa.
Venäjän keisari Nikolai I väitti puolustavansa Palestiinan ortodokseja, mutta sodan todellinen tavoite oli luoda Venäjälle pääsy Välimerelle.
Ranska ja Britannia pyrkivät estämään Venäjän suunnitelmien toteutumista ja lähettivät joukkojaan hidastamaan venäläisten etenemistä.
Kun Venäjän joukkojen eteneminen pysähtyi, ranskalaiset ja britit päättivät estää Venäjän uudet hyökkäykset valtaamalla Krimillä olevan Venäjän Sevastopolin laivastotukikohdan, mikä onnistuikin 11 kuukautta kestäneen piirityksen jälkeen.
Samaan aikaan Ranska ja Britannia torjuivat kaksi Venäjän hyökkäystä, yhden Balaklavassa lokakuussa 1854 ja toisen Inkermanissa marraskuussa 1854.
Sevastopolin antauduttua Venäjä anoi rauhaa. Rauhansopimus kielsi Venäjää pitämästä sotalaivoja Mustallamerellä, josta tehtiin puolueeton vesialue.