Our website does not support Internet Explorer.

To get the best experience on our website and of our content, please use a more modern browser like Edge, Chrome, Safari or similar.

Crimean War (1853-1856). Siege of Sevastopol, 1854-1855, by Franz Alekseyevich Roubaud (1856-1928). Crimean Peninsula. Ukraine.

PIKAOPAS: Krimin sota

Venäjä oli pitkään laajentanut alueitaan ottomaanien kustannuksella, mutta 1800-luvun puolivälissä briteille riitti ja jättiläiset ottivat yhteen Krimin sodassa.

Prisma archivo/imageselect

Milloin?

16. lokakuuta 1853 – 30. maaliskuuta 1856

Missä?

Lähinnä Krimin niemimaalla mutta myös Itämerellä, Karpaateilla ja Vienanmerellä.

Mitä?

Venäjä hyödynsi 1850-luvun alussa Palestiinassa puhjennutta uskonnollista kiistaa tekosyynä aloittaa sota Ottomaanien valtakuntaa vastaan ja vahvistaa siten Venäjän asemaa Mustanmeren alueella.

Kiistassa oli kyse katolisen kirkon ja ortodoksikirkon ­oikeudesta pyhiin paikkoihin Jerusalemissa, joka oli tuolloin ottomaanien hallinnassa.

Venäjän keisari Nikolai I väitti puolustavansa Palestiinan ortodokseja, mutta sodan todellinen tavoite oli luoda Venäjälle pääsy Välimerelle.

Ranska ja Britannia pyrkivät estämään Venäjän suunnitelmien toteutumista ja lähettivät joukkojaan hidastamaan venäläisten etenemistä.

Kun Venäjän joukkojen eteneminen pysähtyi, ranskalaiset ja britit päättivät estää Venäjän uudet hyökkäykset valtaamalla Krimillä olevan Venäjän Sevastopolin laivastotukikohdan, mikä onnistuikin 11 kuukautta kestäneen piirityksen jälkeen.

Samaan aikaan Ranska ja Britannia torjuivat kaksi Venäjän hyökkäystä, yhden Balaklavassa lokakuussa 1854 ja toisen Inkermanissa marraskuussa 1854.

Sevastopolin antauduttua Venäjä anoi rauhaa. Rauhansopimus kielsi Venäjää pitämästä sotalaivoja Mustallamerellä, josta tehtiin puolueeton vesialue.

Miksi?

Venäjä oli laajentunut 1700-luvulla etelään Ottomaanien valtakunnan kustannuksella, ja keisarinna Katariina Suuri toivoi jälkeläistensä hallitsevan joku päivä Konstantinopolia.

Etenkin suurvallaksi kasvanut Britannia piti Venäjän laajentumista uhkana imperiuminsa intresseille Välimeren alueella ja Intiassa.

The Great Gameksi eli ”suureksi peliksi” kutsuttu Britannian ja Venäjän välinen kilpailu suurvalta-asemasta jatkui koko 1800-luvun.

Krimin sodan syttymiseen johtanut uskonnollinen kiista ratkaistiin ortodoksikirkon ja katolisen kirkon johtajien välisellä sopimuksella, mutta suurvaltojen valtataistelu jatkui.

Se sai runsaasti huomiota sekä Britannian että Ranskan sanomalehdissä, mikä auttoi vakuuttamaan britit ja ranskalaiset siitä, että Venäjän voimakas laajentuminen oli pysäytettävä.

Edouard Louis Dubufe - The Congress of Paris (Crimean war) 1856

Pariisin rauhanneuvottelujen päätteeksi osapuolet solmivat 30. maaliskuuta 1856 rauhan, jossa Venäjä menetti muun muassa alueitaan Balkanilla.

© Artepics/Imageselect

Mitä sitten tapahtui?

Pariisin rauhansopimus vuonna 1856 takasi ottomaanien vasallivaltioille, nykyisen Romanian alueella sijainneille Valakialle ja Moldovalle, itsehallinnon Ottomaanien valtakunnan sisällä.

Venäjällä nöyryyttävä tappio Krimin sodassa johti vaatimuksiin asevarustelusta ja valtakunnan nykyaikaistamisesta.

  • 1856

    Ranskan ja Britannian laivastot tuhosivat venäläisen Bomarsundin linnoituksen Ahvenanmaalla vuonna 1854, ja Ahvenanmaa julistettiin Pariisin rauhansopimuksessa demilitarisoiduksi alueeksi.

  • 1860

    Florence Nightingale perusti Lontooseen ­maailman ­ensimmäisen sairaanhoitajakoulun. Hänestä oli tullut kuuluisa hänen kehitettyään sairaan­hoitoa Krimin sodan aikana ja pelastettuaan siten luke­mattomia ihmishenkiä.

  • 1877

    Venäjän ja Turkin välille syttyi uusi sota, jonka ­aikana Venäjä palasi Mustallemerelle, laajensi alueitaan Kaukasuksella ja auttoi Bulgariaa, Romaniaa ja Serbiaa itsenäistymään Ottomaanien valtakunnasta.

    Tällä kertaa Britannia ei yrittänyt estää Venäjän laajentumista vaan valloitti heikentyneiltä turkkilaisilta Kyproksen.

© Shutterstock

Lue myös:

Raaka-aineet

Šaahi-timantti

2 minuuttia
Vaaralliset tehtävät

Britannia ja Venäjä kävivät kylmää sotaa Himalajalla

17 minuuttia
Historian suurkaupunkioppaat

Laivastokaupunki Sevastopol

5 minuuttia

Kirjaudu sisään

Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
Näytä Piilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!

Nollaa salasana

Syötä sähköpostiosoitteesi, niin saat ohjeet salasanasi nollaamiseksi.
Tarkista sähköpostiosoite

Tarkista sähköpostisi

Olemme lähettäneet sinulle sähköpostia osoitteeseen . Siinä on ohjeet, joiden avulla voit nollata salasanasi. Jos et ole saanut sähköpostia, tarkista, että se ei ole joutunut roskapostin joukkoon.

Anna uusi salasana.

Nyt sinun pitää antaa uusi salana. Salasanassa pitää olla vähintään 6 merkkiä. Kun olet luonut uuden sanasanan, sinua pyydetään kirjautumaan sisään palveluun.

Salasana vaaditaan
Näytä Piilota