Milloin?
16. lokakuuta 1853 – 30. maaliskuuta 1856
Missä?
Lähinnä Krimin niemimaalla mutta myös Itämerellä, Karpaateilla ja Vienanmerellä.
Mitä?
Venäjä hyödynsi 1850-luvun alussa Palestiinassa puhjennutta uskonnollista kiistaa tekosyynä aloittaa sota Ottomaanien valtakuntaa vastaan ja vahvistaa siten Venäjän asemaa Mustanmeren alueella.
Kiistassa oli kyse katolisen kirkon ja ortodoksikirkon oikeudesta pyhiin paikkoihin Jerusalemissa, joka oli tuolloin ottomaanien hallinnassa.
Venäjän keisari Nikolai I väitti puolustavansa Palestiinan ortodokseja, mutta sodan todellinen tavoite oli luoda Venäjälle pääsy Välimerelle.
Ranska ja Britannia pyrkivät estämään Venäjän suunnitelmien toteutumista ja lähettivät joukkojaan hidastamaan venäläisten etenemistä.
Kun Venäjän joukkojen eteneminen pysähtyi, ranskalaiset ja britit päättivät estää Venäjän uudet hyökkäykset valtaamalla Krimillä olevan Venäjän Sevastopolin laivastotukikohdan, mikä onnistuikin 11 kuukautta kestäneen piirityksen jälkeen.
Samaan aikaan Ranska ja Britannia torjuivat kaksi Venäjän hyökkäystä, yhden Balaklavassa lokakuussa 1854 ja toisen Inkermanissa marraskuussa 1854.
Sevastopolin antauduttua Venäjä anoi rauhaa. Rauhansopimus kielsi Venäjää pitämästä sotalaivoja Mustallamerellä, josta tehtiin puolueeton vesialue.
Miksi?
Venäjä oli laajentunut 1700-luvulla etelään Ottomaanien valtakunnan kustannuksella, ja keisarinna Katariina Suuri toivoi jälkeläistensä hallitsevan joku päivä Konstantinopolia.
Etenkin suurvallaksi kasvanut Britannia piti Venäjän laajentumista uhkana imperiuminsa intresseille Välimeren alueella ja Intiassa.
The Great Gameksi eli ”suureksi peliksi” kutsuttu Britannian ja Venäjän välinen kilpailu suurvalta-asemasta jatkui koko 1800-luvun.
Krimin sodan syttymiseen johtanut uskonnollinen kiista ratkaistiin ortodoksikirkon ja katolisen kirkon johtajien välisellä sopimuksella, mutta suurvaltojen valtataistelu jatkui.
Se sai runsaasti huomiota sekä Britannian että Ranskan sanomalehdissä, mikä auttoi vakuuttamaan britit ja ranskalaiset siitä, että Venäjän voimakas laajentuminen oli pysäytettävä.
Pariisin rauhanneuvottelujen päätteeksi osapuolet solmivat 30. maaliskuuta 1856 rauhan, jossa Venäjä menetti muun muassa alueitaan Balkanilla.
Mitä sitten tapahtui?
Pariisin rauhansopimus vuonna 1856 takasi ottomaanien vasallivaltioille, nykyisen Romanian alueella sijainneille Valakialle ja Moldovalle, itsehallinnon Ottomaanien valtakunnan sisällä.
Venäjällä nöyryyttävä tappio Krimin sodassa johti vaatimuksiin asevarustelusta ja valtakunnan nykyaikaistamisesta.
1856
Ranskan ja Britannian laivastot tuhosivat venäläisen Bomarsundin linnoituksen Ahvenanmaalla vuonna 1854, ja Ahvenanmaa julistettiin Pariisin rauhansopimuksessa demilitarisoiduksi alueeksi.
1860
Florence Nightingale perusti Lontooseen maailman ensimmäisen sairaanhoitajakoulun. Hänestä oli tullut kuuluisa hänen kehitettyään sairaanhoitoa Krimin sodan aikana ja pelastettuaan siten lukemattomia ihmishenkiä.
1877
Venäjän ja Turkin välille syttyi uusi sota, jonka aikana Venäjä palasi Mustallemerelle, laajensi alueitaan Kaukasuksella ja auttoi Bulgariaa, Romaniaa ja Serbiaa itsenäistymään Ottomaanien valtakunnasta.
Tällä kertaa Britannia ei yrittänyt estää Venäjän laajentumista vaan valloitti heikentyneiltä turkkilaisilta Kyproksen.
