Tyko Brahen Uranienborgin observatorion päivällispöydässä käytiin vilkasta keskustelua, kun vierailevat tutkijat kertoivat innokkaasti uusista havainnoistaan ja suunnittelivat seuraavan yön töitään. Vain Brahe itse istui vaiti täysin uppoutuneena ajatuksiinsa. Hänen jalkojensa juuressa kyyhötti hänen hovinarrinsa Jeppe, jota ruokittiin makupaloilla pöydästä.
”Jeppe, mitä minun oikein pitäisi tehdä saaren uppiniskaisten maalaisten kanssa?”, huokaisi Brahe lopulta.
”Kutsu heidät koolle ja täytä heidän vatsansa ääriään myöten oluella”, vastasi narri, jota pidettiin jonkinlaisena näkijänä.
”Ja mitä vielä! Pitäisikö minun muka palkita heitä rankaisemisen sijaan?” kysyi Brahe tuohtuneena. ”On tärkeää, että teet juuri niin”, vakuutteli narri, ja keskustelun ylös kirjannut tähtitieteilijä Christian Longomontanus oli samaa mieltä.
Tyko Brahe oli ajoittain aivan kohtuuton lääninherra. Hän vaati saarelaisilta ehdotonta osallistumista rakennustöihin ja omien tutkimustensa kaikkinaiseen edistämiseen, eikä hän hyväksynyt sitä, että nämä yrittivät kieltäytyä töistä omiin maatöihinsä vedoten.
Kiistat kärjistyivät vuonna 1590, kun Brahe heitti maamies Rasmus Pedersenin vankilaan eikä päästänyt tätä vapaaksi ennen kuin miesparka oli allekirjoittanut tunnustuskirjeen. Brahe kiristi Pederseniä pitämällä tämän veljeä panttivankina ja takavarikoimalla Pederseniltä neljä hevosta, joista hän uuvutti kaksi hengiltä.
Laki oli selvästi Pedersenin puolella, samoin kuin kuningas, joka pyysi Brahea antamaan periksi kuin kunnon kristitty konsanaan, mutta Brahe piti päänsä.
Tähtitieteen keskus
Tyko Brahe oli saanut Venin saaren läänikseen Tanskan kuningas Frederik II:lta vuonna 1576. Ensitöikseen hän pani saarelaiset rakentamaan itselleen Uranienborgin linnan. Linnan kaikkia torneja saattoi käyttää tähtitaivaan tarkkailuun, ja linnassa oli tilaa vieraileville tutkijoille ja opiskelijoille. Siitä tulikin pian Euroopan tärkein tähtitieteellinen tutkimuskeskus.
Se ei kuitenkaan Brahelle riittänyt. Vuonna 1584 hän vaati saarelaisia rakentamaan uuden observatorion, Stjerneborgin. Aikansa nykyaikaisin observatorio rakennettiin maan alle, jotta tuulet tai lämpötilan vaihtelut eivät vaikuttaisi mittalaitteisiin, ja Brahe tekikin siellä ennennäkemättömän tarkkoja mittauksia. Brahen assistenttina toiminut Johannes Kepler hyödynsi myöhemmin Brahen Venillä tekemiä havaintoja ja esitti niiden pohjalta ns. Keplerin lait planeettojen liikkeistä.
Ven luovutettiin Ruotsille
13 vuotta Stjerneborgin rakentamisen jälkeen Tyko Brahe lähti Veniltä eikä koskaan palannut. Uusi kuningas Kristian IV lopetti Brahen eläkkeen, ja Brahen kerrotaan olleen väsynyt ikuisiin kiistoihin saarelaisten kanssa.
Hänen lähtönsä jälkeen kehitys Venillä pysähtyi. Tähtitieteelliset rakennukset rappeutuivat, ja pronssikaudelta asti asuttu saari oli taas vain viljelykäytössä.
Ven sai uuden hallitsijan, kun Ruotsin kuningas Kaarle X Kustaa löi Tanskan vuonna 1658 ja Tanskan oli luovuttava kaikista Själlannin itäpuolella olevista alueistaan. Ruotsi suunnitteli sijoittavansa Venille 2000 sotilasta ja tykistöä puskuriksi Tanskaa vastaan, mutta suunnitelmaa ei koskaan toteutettu.
Ven vilkastui uudestaan vuoden 1900 tienoilla, kun saaren tiiliruukeille alkoi sataa tilauksia Kööpenhaminan rakennusbuumin ansiosta. Saaresta tuli myös Euroopan kuninkaallisten tapaamispaikka syysjahdin aikaan.
1930-luvulla saarella asui ennätykselliset 1 300 henkeä. Nykyisin saarella on noin 350 vakituista asukasta, joiden pääasiallinen tulonlähde on uudelleen rakennetun Stjerneborgin ja Tyko Brahe -museon sinne houkuttelema turismi.
Tähtitieteilijä Tyko Brahe perusti 1500-luvun lopussa merkittävän tutkimuskeskuksen Venin saarelle.