nazisme guld fortezza

Natsit kätkivät 120 tonnia kultaa

Vuonna 1943 Saksan joukot piilottivat yli sata tonnia kultaa Fortezzan linnoitukseen. Suuri osa kullasta vietiin pois ennen sodan päättymistä, mutta amerikkalaisten vallatessa linnoituksen kultaa oli jäljellä vielä yli 40 miljoonan euron arvosta.

Vuonna 1943 Saksan joukot piilottivat yli sata tonnia kultaa Fortezzan linnoitukseen. Suuri osa kullasta vietiin pois ennen sodan päättymistä, mutta amerikkalaisten vallatessa linnoituksen kultaa oli jäljellä vielä yli 40 miljoonan euron arvosta.

Lapo Luchini/Wikipedia

Amerikkalaissotilaat olivat 4.5.1945 tarkastamassa pohjoisitalialaisen Fortezzan vuoristokylän vanhaa linnoitusta, kun heitä kohtasi henkeäsalpaava näky: tonneittain kultaa pakattuna 200 kilon painoisiin puulaatikoihin. Laatikot oli pinottu kolmeen kerrokseen ja lukittu panssarioven taakse. Italiassa taistelleet saksalaisjoukot olivat antautuneet 48 tuntia aiemmin, ja amerikkalaisjoukot etenivät pohjoiseen ottaakseen haltuunsa Brennerin solan rajanylityspaikan Itävallan
rajalla. Pieni joukko-osasto
jäi matkan varrella olevaan Fortezzan linnoitukseen
Amerikkalaisten hämmästelemä kulta oli tuotu linnoitukseen kaksi vuotta
aiemmin, kun Italia oli siirtynyt liittoutuneiden puolelle ja Saksa oli miehittänyt maan. Muutaman päivän kuluttua Saksan
armeija oli takavarikoinut Italian keskuspankin kultareservit, ja lähes 120 tonnin kulta-
varanto päätyi Pohjois-Ita-
liassa sijaitsevaan Fortezzan
linnoitukseen.
Sodan loppuvuosina suurin osa kullasta vietiin Saksaan ja Sveitsiin. Kun amerikkalaisjoukot valtasivat Fortezzan, linnoituksessa oli vielä 24 tonnia kultaa. Amerikkalaiset asettivat kullan heti tiukkaan vartiointiin. 17.5.1945 joukko saksalaisia sotavankeja lastasi raskaat laatikot 13 sotilas-
kuorma-autoon, jotka lähetettiin Roomaan turvanaan
raskaasti aseistettu saattojoukko. Vuonna 1947 kulta-
aarre luovutettiin takaisin
Italian Itävalta-Unkari oli rakentanut Fortezzan linnoituksen 1830-luvulla suojaksi Ita-
lian suunnalta tehtäviä hyök-
käyksiä vastaan. Linnoitus oli rakennettu graniitista, ja siihen kuului laakson laaja puolustusrakennelma vallituksineen sekä 70 metriä ylempänä sijaitseva varustus, joka oli kaivettu osittain vuoren uumeniin. Linnoituksen ylä- ja alaosan yhdisti pitkä tunneli.
Linnoitus rakennettiin aikansa nykyaikaisimpien periaatteiden mukaisesti, ja sitä pidettiin yhtenä Euroopan vaikeimmin valloitettavista. Fortezzan miesvahvuus oli 1 200 sotilasta, ja sen aseistuksena oli muun muassa 120 tykkiä ja mörssäriä. Linnoitus ei kuitenkaan koskaan joutunut taisteluun. Aseteknologian kehityksen myötä se menetti
sotilaallisen merkityksensä, ja 1890-luvulla se muutettiin ammusvarastoksi. Fortezza sijaitsi kiistellyllä
alueella, joka liitettiin Ita-
liaan Itävalta-Unkarin hävittyä ensimmäisessä maailmansodassa. Itävaltalaisten tavoin Italian armeija käytti linnoitusta ensisijaisesti ammusvarastona. Toisen maail-
mansodan aikana osaan
linnoituksesta rakennettiin betonikatto suojaksi liittou
tuneiden pommituksilta. Vuoden 1945 alussa liittoutuneet pommittivatkin linnoitusta pysäyttääkseen
liikenteen Brennerin-rautatiellä, joka kulki linnoituksen kautta. Kylmän sodan kiristyessä linnoitusta uudistettiin Varsovan liiton mahdollisen hyökkäyksen varalta. Enää Fortezza ei ole sotilaallisessa käytössä, vaan se kuuluu Bolzanon kunnalle, joka järjestää linnoituksessa muun muassa urheilukilpailuita.