Vierailijaa kohtaa hätkähdyttävä näky Sedlecin hautausmaan Kaikkien pyhien kappelin kryptassa Kutná Horan kaupungissa Tšekin tasavallassa.
Minne ikinä katsookin, kaikkialla on ammoin kuolleiden kaupunkilaisten reisiluita, pääkalloja ja kylkiluita, jotka on järjestetty taidokkaasti kuvioiksi ja koristeiksi, kuten kattokruunuiksi, risteiksi ja kilviksi.
Karmivan kaunis luutaide on paikallisen puunkaivertajan František Rintin kätten työtä 1870-luvulta.
Luukoristeet ovat siitä lähtien houkutelleet joukoittain matkailijoita Kutná Horaan ja kappeliin, jotka sijaitsevat noin 70 kilometrin päässä Tšekin tasavallan pääkaupungista Prahasta itään.
Kappelia ympäröivä vanha hautausmaa kuului alun perin jo vuonna 1142 perustettuun sisterssiläisluostariin. Luostari houkutteli kaupunkiin kauppiaita, ja pian sen ympärille kasvoi vireä kylä.
Kun alueelta sitten 1200-luvun lopulla löydettiin hopeaa, Kutná Hora alkoi vaurastua. Hopeakaivoksista tuli nopeasti silloisen Böömin kuningaskunnan tuottoisimpia, ja kuningas otti ne haltuunsa.
Vuonna 2019 luukirkossa kävi lähes puoli miljoonaa vierailijaa.
Pyhä maa-aines kasvatti mainetta
Böömin kuninkaat eivät kuitenkaan ajatelleet vain mammonaa. Kuningas Ottokar II lähetti tarinan mukaan luostarin apotin vuonna 1278 pyhiinvaellukselle Jerusalemiin.
Kun apotti palasi kotiin, hänellä oli mukanaan ruukullinen Jeesuksen ristiinnaulitsemispaikalta Golgatalta kerättyä pyhää maata, jonka hän ripotteli luostarin hautausmaalle.
Jerusalemista tuotu pyhä maa teki Kutná Horan hautausmaasta oitis yhden Keski-Euroopan suosituimmista hautapaikoista. Kaupunkiin saapui läheltä ja kaukaa ihmisiä, jotka halusivat haudata omaisensa pyhään maahan.
Alueen hopeakaivokset tuottivat tasaisesti suunnattomia rikkauksia, ja vuoden 1300 tienoilla niistä louhittiin vuosittain viidestä kuuteen tonnia hopeaa.
Hopea teki Kutná Horasta yhden Böömin tärkeimmistä kaupungeista ja Böömin kuninkaasta yhden Euroopan rikkaimmista hallitsijoista.
Vuonna 1318 Kutná Horaa kohtasi onnettomuus, kun alueelle iski ruton kaltainen tauti, joka tappoi runsain mitoin sekä ihmisiä että eläimiä.
Seutu oli hädin tuskin toipunut taudista, kun sinne levisi paiserutto. Musta surma oli säälimätön tappaja, joka surmasi noin kolmanneksen Euroopan koko väestöstä.
5 vinkkiä vierailijalle
1. Pylväs muistuttaa ruton tuhansista uhreista
Rutto iski Kutná Horaan useita kertoja ja vaati runsaasti uhreja. Vuonna 2019 arkeologit löysivät joukkohaudan, johon oli haudattu 1 300 vuoden 1318 ja 1347 epidemioiden uhria. Hauta on Euroopan suurin ruttohauta.
1700-luvulla puhjenneen epidemian jälkeen kaupunginisät pystyttivät pylvään ruton lukuisien uhrien muistoksi. Pylvään korkokuvat esittävät alueen hopeakaivosten toimintaa, ja sen huipulla komeilee Neitsyt Marian patsas.
2. Tutustu vanhaan kaivokseen
Hopeamuseo esittelee Kutná Horan historiaa sekä kaupunkia keskiajalla vaurastuttaneiden hopeakaivosten toimintaa.
Museoon kuluu esimerkiksi historiallinen kaivos sekä kaivoskylä, ja kesäisin kävijät pääsevät laskeutumaan kaivokseen ja kävelemään 250 metrin pituisessa kaivoskäytävässä – luonnollisestikin kypärällä ja lampulla varustautuneena.
3. Vieraile pyhän Felixin haudalla
Tarinan mukaan Kutná Hora sai nimensä läheisen sisterssiläis-luostarin munkkien pitkistä kaavuista (tšekiksi kutna).
Luostari oli niin arvostettu, että vuonna 1742 paavi Benedictus XIV lahjoitti sille 600-vuotislahjaksi pyhimykseksi julistetun pyhän Felixin maalliset jäännökset.
4. Tutustu luostarin vanhaan hautausmaahan
Tarina kertoo, että Böömin kuningas Ottokar II pyysi 1200-luvun lopulla paikallista apottia levittämään luostarin hautausmaalle Jerusalemista tuotua pyhää maata. Ottokar II perusti 30 kaupunkia, ja hän oli yksi Böömin vahvimmista kuninkaista.
5. Hopeasta kolikoita
Prag Groschen -kolikko oli korkean hopeapitoisuutensa ansiosta yksi Keski-Euroopan luotetuimmista maksuvälineistä. Rahat lyötiin Kutná Horan keskustassa sijaitsevassa Italialaisessa palatsissa.
Se on saanut nimensä italialaisista, jotka auttoivat uuden kolikkojärjestelmän luomisessa. Nykyään talossa on rahapajamuseo.
Rutto ja sodat täyttivät kirkkomaan
Kutná Horan hautausmaalle haudattiin parissa vuodessa noin 30 000 ruttoon kuollutta vainajaa, mikä vastaa noin puolta silloisen Lontoon väkiluvusta.
Vuosina 1419–34 Pyhän saksalais-roomalaisen keisarin ja protestanttisen uskonpuhdistajan Jan Hussin kannattajien välinen sota tappoi noin 10 000 ihmistä lisää.
Tehdäkseen tilaa uusille ruumiille munkit joutuivat kaivamaan vanhojen vainajien luut ylös. Luut vietiin säilöön hautausmaalle vuonna 1400 rakennetun Kaikkien pyhien kappelin kryptaan.
Luut lojuivat kryptassa vuoteen 1870, jolloin paikallinen Schwarzenbergin sukuun kuuluva ruhtinas palkkasi puunkaivertaja František Rintin tekemään niistä taidetta.
Historia tuntee Rintin ainoastaan kappelin luuteoksista, joihin hän kaiversi nimensä. Rintin luuteokset muistuttavat vierailijoita elämän katoavaisuudesta, ja ne ovat varmistaneet hänelle paikan historiassa.
Kutná Hora Tšekin tasavallassa ei suinkaan ole ainoa paikka, jossa keskiaikaiset munkit käyttivät luita koristeina.
Myös Portugalissa luut olivat suosittua koristemateriaalia. HISTORIA kävi vuonna 2017 tunnetuissa portugalilaisissa luukappeleissa. Katso video vierailuista alta: