Pyhä maa-aines kasvatti mainetta
Böömin kuninkaat eivät kuitenkaan ajatelleet vain mammonaa. Kuningas Ottokar II lähetti tarinan mukaan luostarin apotin vuonna 1278 pyhiinvaellukselle Jerusalemiin.
Kun apotti palasi kotiin, hänellä oli mukanaan ruukullinen Jeesuksen ristiinnaulitsemispaikalta Golgatalta kerättyä pyhää maata, jonka hän ripotteli luostarin hautausmaalle.
Jerusalemista tuotu pyhä maa teki Kutná Horan hautausmaasta oitis yhden Keski-Euroopan suosituimmista hautapaikoista. Kaupunkiin saapui läheltä ja kaukaa ihmisiä, jotka halusivat haudata omaisensa pyhään maahan.
Alueen hopeakaivokset tuottivat tasaisesti suunnattomia rikkauksia, ja vuoden 1300 tienoilla niistä louhittiin vuosittain viidestä kuuteen tonnia hopeaa.
Hopea teki Kutná Horasta yhden Böömin tärkeimmistä kaupungeista ja Böömin kuninkaasta yhden Euroopan rikkaimmista hallitsijoista.
Vuonna 1318 Kutná Horaa kohtasi onnettomuus, kun alueelle iski ruton kaltainen tauti, joka tappoi runsain mitoin sekä ihmisiä että eläimiä.
Seutu oli hädin tuskin toipunut taudista, kun sinne levisi paiserutto. Musta surma oli säälimätön tappaja, joka surmasi noin kolmanneksen Euroopan koko väestöstä.
5 vinkkiä vierailijalle
Rutto ja sodat täyttivät kirkkomaan
Kutná Horan hautausmaalle haudattiin parissa vuodessa noin 30 000 ruttoon kuollutta vainajaa, mikä vastaa noin puolta silloisen Lontoon väkiluvusta.
Vuosina 1419–34 Pyhän saksalais-roomalaisen keisarin ja protestanttisen uskonpuhdistajan Jan Hussin kannattajien välinen sota tappoi noin 10 000 ihmistä lisää.
Tehdäkseen tilaa uusille ruumiille munkit joutuivat kaivamaan vanhojen vainajien luut ylös. Luut vietiin säilöön hautausmaalle vuonna 1400 rakennetun Kaikkien pyhien kappelin kryptaan.
Luut lojuivat kryptassa vuoteen 1870, jolloin paikallinen Schwarzenbergin sukuun kuuluva ruhtinas palkkasi puunkaivertaja František Rintin tekemään niistä taidetta.
Historia tuntee Rintin ainoastaan kappelin luuteoksista, joihin hän kaiversi nimensä. Rintin luuteokset muistuttavat vierailijoita elämän katoavaisuudesta, ja ne ovat varmistaneet hänelle paikan historiassa.
Kutná Hora Tšekin tasavallassa ei suinkaan ole ainoa paikka, jossa keskiaikaiset munkit käyttivät luita koristeina.
Myös Portugalissa luut olivat suosittua koristemateriaalia. HISTORIA kävi vuonna 2017 tunnetuissa portugalilaisissa luukappeleissa. Katso video vierailuista alta: