Konkistadorien linnoitus Karibialla

Hernán Cortés lähti valloittamaan asteekkien valtakuntaa Fortaleza Ozaman linnoituksesta Santo Domingosta, Espanjan siirtomaahallinnon ensimmäisestä pääkaupungista.

tiistai 18. elokuuta 2015 teksti Pelle Stampe

Työt olivat jo täydessä vauhdissa, vaikka oli vielä varhainen aamu. Oli helmikuun 18. päivä Fortaleza Ozamassa vuonna 1519. Sotilaat huolsivat aseitaan, ja intiaanit kantoivat viimeisiä varusteita Ozama-joen suulla sijaitsevassa Santo Domingon satamassa odottaviin yhteentoista laivaan, joiden oli määrä lähteä kohti Meksikoa.
Ilma oli tyyni ja kaunis, vaikka elettiin talvimyrskyjen ­aikaa. Retkikunnan johtaja Hernán Cortés seisoi linnoituksen Torre del ­Homenaje ­-tornissa ja katseli merelle. Cortés tiesi, että helmikuussa ei ollut järkevää lähteä ­pitkälle merimatkalle, mutta hänellä ei ollut hetkeäkään hukattavaksi. Matkaan oli lähdettävä viipymättä.
Kuuban kuvernööri Diego Velázquez de Cuéllar oli muutamaa viikkoa aikaisemmin erottanut Cortésin retkikunnan johdosta, sillä hän ei halunnut Cortésin saavan enää enempää valtaa Uudessa maailmassa.
Cortés oli sijoittanut hankkeeseen omia varojaan, eikä hänellä ollut pienintäkään ­aikomusta luopua paikastaan retkikunnan johtajana. Velázquez oli jo nimittänyt hänen tilalleen Luis de Medinan, jonka Cortés yhdessä lankonsa kanssa murhautti, ennen kuin de Medina ehti astua johtoon Cortésin tilalle.
Seistessään tornissa Cortés näki laivan saapuvan satamaan. Pian hänelle tuotiin ­sana, että alus kuului Kuuban kuvernööri Velázquezille. Cortés ei ollut uskoa kuulemaansa. Mies, joka halusi hänet sivuun retkikunnasta oli purjehtinut Santo Domingoon juuri, kun laivat olivat valmiina lähtöön. Cortés ­antoi lähtökäskyn.
Satamassa kuvernööri yritti estää Cortésia lähtemästä. ”Meillä on kiire”, Cortés ­sanoi tylysti, ja kiiruhti laivaan kuvernöörin ohi.
Cortésin retkikunta, johon kuului 530 sotilasta, 100 merimiestä, tykkejä, hevosia, lääkäri, puuseppiä ja palvelusväkeä, lähti tavoittelemaan intiaanien satumaisia kulta-aarteita vastoin kuvernööri Velázquezin nimenomaista käskyä.

Pääkaupungin turva
Fortaleza Ozaman rakennustyöt Hispaniolan saarella käynnistyivät vuonna 1502. Linnoitus rakennettiin suojaamaan Santo Domingoa, ­en­simmäistä Espanjan siirtokuntien hallintokeskusta.
Konkistadorien kunniaksi pystytetty 18-metrinen Torre del Homenaje -torni nousi kolmessa vuodessa ja koko linnoitus puolustusmuureineen, vankityrmineen, talleineen, parakkeineen ja varastoineen valmistui seuraavien kolmen vuoden kuluessa. Torni rakennettiin korallikivestä, joka imi kosteutta ja piti rakennuksen viileänä. Sen kaksi metriä paksut muurit muurattiin laastilla, joka oli sekoitettu kipsistä, savesta, kalkista ja eläinten verestä.
Fortaleza Ozamasta lähti lukuisia kuuluisien konkis­tadorien retkikuntia. Yksi ­ensimmäisistä oli Cortésin retkikunta.
Vuonna 1586 englantilaisen kaapparin sir Francis Draken joukot valtasivat ­Santo Domingon ja kiristivät kaupunkilaiset maksamaan ­
25 000 kultadukaattia siitä hyvästä, että kaupunkia ei poltettaisi maan tasalle.
Vuonna 1821 Hispaniolan saaren itäpuolen käsittävä Santo Domingon siirtokunta julistautui itsenäiseksi Espanjasta. Itsenäisyyttä ehti kestää vain kaksi kuukautta, kunHaiti valtasi alueen. Fortaleza Ozaman linnoitus muutettiin vankilaksi, jona se toimi aina vuoteen 1970 saakka.
Dominikaaninen tasavalta itsenäistyi Haitista vuonna 1844 mutta joutui sen jälkeen ensin Espanjan ja sitten Ranskan alaisuuteen, minkä jälkeen vielä Yhdysvaltojen miehittämäksi. Maata runtelivat myös sisällissota ja omat diktaattorit ennen nykyistä demokratiakehitystä.
Fortaleza Ozaman linnoitus seisoo edelleen paikoillaan muistuttamassa Euroopan raa’asta siirtomaavallasta Etelä- ja Väli-Amerikassa.

Websites:
http://www.colonialzo

Ehkä sinua kiinnostaa...